Näytetään tekstit, joissa on tunniste harrastukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste harrastukset. Näytä kaikki tekstit

lauantai 5. toukokuuta 2018

ONKIN JO TOUKOKUU

Ja yhtä-äkkiä onkin jo toukokuu. Ei edes ihan alkumetreillä vaan jo kunnolla menossa. On juhlittu vappu ja miehen synttärit. Annettu vinkit äitienpäivälahjaa ajatellen. Ostettu mullat kasvilaatikoihin. Suunniteltu haravointia. Avattu grillikausi. Syöty ensimmäiset mansikat ja mansikkakakut. Kipaistu saunasta rantaan. Laskettu jo mielen päälle se ajatus: kohta on kesä ja loma.








En tiedä mikä minua on pidätellyt blogista poissa. Olenhan jopa kuvannut. Kantanut kameraa ja katsellut tiheästi maailmaa sen läpi. Viimeksi hetki sitten, kun kuopuksen heppa-kurssi saapui päätökseen ja pitivät naamiaishenkiset maastokäsittelynäytökset. Vilakkaa oli, vaikka aurinkokin näyttäytyi. Luotan siihen, että huomiseksi kuitenkin lupausten mukaan lämpenee. Siinä tapauksessa lupaan aloittaa pihatyöt heti aamusta.




Vaivaa oli nähty asujen suhteen:). 






Jotakin erityisen mukavaa minussa viriää näin keväällä. Sellaista iloittelua. Toivetta. Uskoa elämän hyvyyteen ja kauneuteen. Jos jotain kaipaan, niin lämpöä. Sellaista, että villasukat saisi pestä hetkeksi pois ja ulos astuessa tulisi ensimmäiseksi mieleen, että "onpa lämmin". Toivon siis nyt ääneen lämmintä Suomen kesää. Pitkiä aurinkoisia päiviä. Mahdollisimman vähän itikoita. Rommirusinajäätelöä vähintään kaksi palloa kerrallaan.




Joko teillä on kesä suunniteltu? Mitä siltä eniten toivot?

lauantai 16. syyskuuta 2017

KUN PELI OLI PELATTU

Muistatteko kun meidän kolmonen viime keväänä pitkin hampain päätti jatkaa sitä sählyä. Joukkueella oli ollut tappioputki ja poikaa veti enemmän kaverit ja ostoskeskus, kun sählymaalin vartioiminen. Itse olen sitä mieltä, että harrastamaan pakottaminen ei ole kenenkään etu, mutta myös sitä mieltä, että harrastus on lapselle ja nuorelle erittäin hyvä asia. Se opettaa vastuunkantoa, kohottaa kuntoa (jos kyseessä urheilu), antaa kokemuksia yhteisestä tekemisestä ja joukkuehengestä jne. Harrastava nuori myös harvemmin joutuu siihen porukkaan, jolla on niin paljon liikaa aikaa, että sitä aletaan käyttää hölmöilyyn. Olimme siis hyvillämme, kun ei heittänyt hanskoja tiskiin.

Hyvillänsä on ollut poikakin. Kauden alettua hän saikin siirron vuotta vanhempien joukkueeseen ja on nyt parhaimmillaan keikkunut kahdessa joukkueessa. On osallistunut kaksiin harkkoihin, koulun liikuntatunteihin ja aamuharkkoihin. Peliä näyttää pukkaavan lähes joka viikonloppu. Tänään on menossa Porvooseen, jonne ei valitettavasti voida mennä mukaan, kun on mainosten jako ja sen päälle iltavuoro. Viime viikonloppuna olimme kuitenkin sen viime vuoden joukkueen matkassa Helsingissä, jossa pelasivat sekä lauantaina että sunnuntaina. 


Kahvilla Robert's Coffee Jugendissa. Kaunis.




Kuopus pistettiin lauantaiaamuna Onnibussilla Tampereelle siskoaan katsomaan. Miehen ja kakkosen kanssa käytiin harjoittelemassa puikolla syömistä, että ei ensi kesänä Japanissa kuolla sitten ainakaan nälkään sen vuoksi, jos siellä ei ole haarukkaa ja veistä tarjolla. Helsinki oli vetinen, joten kuvaamaan ei tarvinnut lauantaina ruveta. Hoidettiin siis asioita. Miehelle piti löytää tummapuku ja ottaa hänestä kuvat. Minun pukuni kaipasi kenkiä ja laukkua. Kakkonen katosi serkkunsa kanssa omille menoilleen. Itselleni ostin kahvia ja kauneimmat villasukat kirjan. On siis puikot olleet siinäkin käytössä:).


Hauska kukkateline ja  alla se parkkiruudun kokoinen minitalo. Sinne oli niin pitkä jono, että ei edes yritetty sisälle asti.


Miehen puku löytyi ja sitä sovitettiin näin tyylikkäässä sovituskopissa.


Yövyimme huoneistossa Iso-Roobertinkadulla poikien kanssa. Kun viimeinen peli oli pelattu, käpyttelimme pelimiehen ja miehen kanssa Helsingin iltaan herkkuja ostamaan. Meillä on miehen kanssa sellainen Helsinki-tapa, että haemme iltaan herkut Stocmannin herkusta. Nyt se mokoma oli jo mennyt kiinni, joten oli tehtävä suunnitelman muutos. K-kauppa sai kelvata ja hyvät herkut sieltäkin löytyi. Kolmonen osti Subin. Kakkonen oli omat herkkunsa napannut serkkunsa kanssa seikkaillessaan. Sitten vain herkut esiin ja sänkyyn syömään. Niinkin meillä on tapana tehdä.

ps. Eilen saapui odotettu paketti. Miehen väitöskirja on nyt painettu kansiin ja se projekti on taas askelta lähempänä loppuaan. Huh. 

torstai 1. syyskuuta 2016

RAKAS SYYSKUU

Syksy on minun tammikuuni. Uusi alku mahdollisuuksia täynnä. Syksyllä tekee mieli ottaa asiat haltuun. Aloittaa jotakin uutta ja saada asioita aikaiseksi. Syksyllä minussa virtaa ideoita ja aistit ovat avoinna. Niin on näköjään myös muussa perheessä. Miehellä ja kolmosella on venekuume. Esikoinen sijaistaa koulussa, aloitti englanninkurssien pitämisen ja ilmoittautui kolmelle eri kurssille kansalaisopistoon. Abivuosi ei näytä vielä painavan. Kuopus ratsastaa, aloittelee taas jumppaa ja hinkuaa zumbaamaan. Kakkonen lopetti jalkapallon ja ilmoittautui siskonsa kanssa nyrkkeilyyn.   Opettelee lukiolaisena oloa. Meinasi juosta puolimaratonin. Minusta syntyy tasaisella tahdilla sukkia, kuvakirjoja, omenahilloa, matkahaaveita ja syksyistä hyrinää. Uudet ruokareseptit kiinnostaisi myös.





Töissä on päivä päivältä mukavampaa. Minä olen löytämässä paikkani ja opin edelleen joka päivä jotakin uutta. Miten hyvä tuuri minulle taaskin on käynyt, kun työtovereiksi on sattunut mukavia ihmisiä. Kaikkein ihanimpia ovat ne joita varten töissä käydään, joiden tavat ja toiveet on tullut tutuksi. Päähäni on piirtynyt jokaisen "käyttöohje", joka helpottaa päivittäisessä kanssakäymisessä. Voin siis huokaista helpotuksesta tässäkin suhteessa. Töihin on kiva mennä.





Arkivapaita ei ole ollut siten Pitäjänsaaren, joten kuvat ovat olleet lopussa. Tänään asiaa korjattiin, kun lähdin töiden jälkeen viemään kuopusta ratsastamaan. Tyttö on säilönyt kaikki synttärilahjarahat ja käyttää niitä ratsastustunteihin. Hienosti sujuu ravit, käännökset ja pysäyttämiset. Hevosen hoito on mukavaa puuhaa ja kaverinkin ratsastustuntia lähtee mielellään katsomaan. Minä tein syksyisen kierroksen metsässä tunnin aikana. Ruska antaa vielä odottaa itseään, mutta muuten kaikki syksynmerkit ovat selvästi ilmassa.






Syksyn ihanuus on aamun kirpeys ja pelloilla lepäävä usva. Omenantuoksu pihalla ja kodissa. Villasukat ja neuleet, ikkunoista sisään hiipivä viileys. Takkatuli ja alakerrassa lämpiävä sauna. Illalla saapuva pimeys ja kynttilänvalo. Syksyn sato ja pian värjäytyvät lehdet. 




Syksyyn liittyy myös monta pitäisi asiaa. Pitäisi lopultakin kylvää se nurmikko. Leikata tuon etupihan puun kuolleet oksat. Tyhjentää komposti. Kerätä loppu sato laatikoista. Keittää vielä monet omenahillot puussa riippuvista hedelmistä päätellen. Kasata kesä pois pihalta, odottamaan tulevaa vuotta. Siivota pois kesävaatteet ja kaivaa talvisemmat tilalle. Pitäisi tiputtaa kesän mukana tuomat kilot ennen joulun mukanaan tuomia kiloja. Sitten kun ehtii ja jaksaa. Monen asian kohdalla jaksaa usein vasta sitten kun on pakko. Ja on niitäkin, jotka peittyvät aikanaan lumeen ja löytyvät edestä tulevan keväänä.




Enemmän kuin pitäisi, syksy on lupa olla. Tehdä minkä jaksaa ja mitä huvittaa. Mahdollisuus kääriytyä vilttiin ja huokaista. Tervehdin siis sinua rakas syyskuu, lempikuukauteni. Mielenkiinnolla odotan kaikkea sitä mitä tuot tullessasi. Entä siellä? Onko syksy iloinen asia vai kirosana?