lauantai 8. kesäkuuta 2019

LENTOMME ON PERUTTU

Matkaa edeltävänä iltana puhelimeeni tulee viesti. Seuraavan päivän lentomme on peruttu. Oli juuri saatu työviikko päätökseen, pakattu kassit, kirjotettu nuorisolle kodinkäyttöohjeet ja illan päätteeksi juhlittu vielä kahden nuorimmaisen synttärit. Sauna oli lämpeämässä ja matkalle lähdön tunnelma käsin kosketeltavissa.

Tuntuuko teistä, että joskus elämä on dejavu? Tuli siinä viestiä lukiessa elävästi mieleen meidän NewYorkin matkalle lähdön tunnelmat. Miten selkeästä tulee sotku. Haave häviää käsistäsi etkä voi tehdä asialle yhtään mitään.


Miten osuva nimi apteekille?


Mies se taas ryhtyi toimeen ja soitti Moskovaan. Saimme lupauksen uusista lipuista vuorokauden päästä lähtevälle lennolle. Lippujen piti tulla sähköpostiini parin tunnin kuluttua. Eivät tulleet. Koko yön heräsin tuon tuosta katsomaan, että joko nyt. Viideltä luovutin ja mies nousi kaveriksi. Soitti taas Moskovaan.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan lasten piti lähteä meitä saattamaan lentokentälle. Esikoisen oli tarkoitus jäädä Helsinkiin viikonloppua viettämään. Sitä ennen meinasivat yhdessä käydä shoppailemassa. Kakkonen lähtisi kuskiksi, että iltapäivällä voisivat hakea kuopuksen kaverin Helsingin junalta. Siinä piti nyt aika monen miettiä, että mitenkäs tässä nyt suu pannaan.


Ravintolaa ja ruokaa on tarjolla monenlaista. Ei nyt ekana iltana otettu kummastakaan näistä.



Aamuisen Moskovan puhelun jälkeen päätimme lähteä alkuperäisen suunnitelman mukaan Helsinkiin. Me lähtisimme miehen kanssa Aeroflotin tiskille vaatimaan uusia lippuja, joita ei edelleenkään sähköpostiin kuulunut ja neuvottelemaan siitä, että maksaisivat hotelliyön meille Helsingissä. Vaatimuksia ei kuitenkaan tarvinnut esittää, sillä tiskillä alkoivat asiat kirkastua. Saimme joko lähteä vuorokauden myöhemmin tai siirtää lentomme Turk Havayollarille. Jälkimmäisessä vaihtoehdossa notkuisimme ilta seitsemään kentällä ja lentäisimme sitten Istanbuliin. Vaihtaisimme sieltä Vietnamin koneeseen ja saapuisimme Hanoihin klo. 20:15 paikallista aikaa. Menettäismme tällä suunnitelmalla kaksitoista tuntia Hanoissa, mutta saisimme luotettavamman lentoyhtiön ja ilmaiset ruoat odotusajaksi. Toisessa suunnitelmassa matkamme lyhenisi vuorokaudella ja joutuisimme maksamaan yhdestä yöstä Hanoissa turhaan.

Kauas on todella pitkä matka. Illalla lensimme Istanbuliin. Itketti vähän sitä yläilmoista katsellessa. Hyvällä tavalla. Notkuttiin kahteen asti kentällä ja sitten astuttiin megalomaanisen pitkälle lennolle Saigonin kautta Hanoihin.


Mopoja on. Ja niillä kulkee koko perhe.


 Ravintoloissa roskat heitetään pöydän alle. Ajatella. Ja jätehuolto on olemassa. Kts. alla.


Takana on nyt kaksi huonosti nukuttua yötä. Pitkä pitkä matka. Mutta täällä sitä nyt ollaan ja matkakertomus saa alkaa. On käyty pikakierros Hanoin yössä. Viestitetty kotiin. Kolmosella on tänään taas ne synttärit. Hän on reissun päällä telonut itsensä juhlan kunniaksi. Ei kuulema hätään. Jalkaterästä on nahkat irti, mutta polven haava ei ole yhtä syvä kuin viime talven kelkkailuonnettomuudessa. Ensihoito oli kuitenkin vinkannut, että kannattaa käydä lääkärissä, jos on tulehduksen merkkejä. Valjastin mummon siis haava-vastaavaksi ja uskon, että pärjäävät siellä kyllä.

Voihan Vietnam. Ja kuvat. Vaakakuvat on pakko laittaa pieninä, että pysyvät sivun sisällä. Mutta ehkä nyt näidenkin kanssa saatte tunnelmasta kiinni?

5 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

No huh huh! Ei kiva alku matkalle. Mutta sitten jatko sitäkin parempi.

Cheri kirjoitti...

Tuollainen viesti on lannistava. Olen joskus saanut sellaisen matkakohteessa ja kyllä riittää selvittelyä. Nyt olette kuitenkin perillä, iloista matkaa!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Anu: Ihan sydämestä ottaa. Mutta varmaan se on niin, että sitten matkalle pääsy tuntui vieläkin kivemmalta.

Cheri: Loppu hyvin, kaikki hyvin. Nyt todellakin olemme täällä ja on monta ihmeellistä asiaa taas ihmeteltävänä.

Allu kirjoitti...

Terveisiä ihanaan Vietnamiin <3 ja leppoisaa lomaa

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Allu: Kiitos. Aika lämmintä on ollut. Huomenna sitten Halong Bey!