Tämä liittyy hieman edelliseen ja hieman siihen viime viikon koulutukseen. Siihen koulutukseen, joka oikeasti oli tarkoitettu työelämääni varten, mutta josta olen ammentanut sitäkin enemmän eväitä arkeen. Ei mitään uutta ja ihmeellistä ajatusta, vaan sellaista herättelyä ajatustöihin. Kehoitusta tiedostaa mitä teen ja mitä ympärilläni tapahtuu. Koulutuksen lopussa kouluttaja muistutti meitä, jotka työksemme kannamme ihmisten raskaita asioita, pitämään huolta itsestämme. Hän nosti eteemme Harry Potter kirjat, joita en ole muuten koskaan lukenut. Niissä on kuulema sellainen ryhmä, kun ankeuttajat, jotka saavat ikävää jälkeä aikaiseksi. Niitä vastaan voi kuitenkin onneksi taistella ja aseeksi käy kirjan mukaan siivous ja suklaa. "Tai se mikä teillä itsekullakin toimii ankeuttajia vastaan," tuumasi kouluttaja.
Tänään kirkkokahveilla tuli puheeksi tuleva päivä ja sanoin, että "jos minä saisin täysin itsekkäästi päättää, niin lähtisin Ruotsinpyhtäälle Eijan puutarhaan". Jotenkin tuntui, että juuri nyt se olisi minun paras aseeni ankeuttajia ja/siis viime viikolla kertynyttä kiirettä ja väsymystä vastaan. Perheellä ei ollut mitään asiaa vastaan ja seurakseni sain anopin ja kälyn ja niin me naiset hurautimme Ruotsinpyhtäälle. Sehän on ihan tässä Kotkan naapurissa ja pitää sisällään niin ihanan Ruukkialueen, että joka kerta sinne mennessäni ihmettelen, että miksi en käy siellä useammin. Minun aseeni ankeuttajia vastaan kun on kauneus kaikissa muodoissaan. Luonnossa, esineissä, vaatteissa, ihmisissä, kirjoitetuissa sanoissa, musiikissa jne.
Olin oikeassa. Puutarha oli niin kaunis, kun ajattelinkin sen olevan. Kesän kukkaloisto alkoi olla jo takanapäin, mutta ei se haitannut. Me kiersimme hartaudella jokaisen kolon ja mutkan. Tapasimme itse puutarhurin ja näimme kirjasta hänen sielunmaisemansa, jonka pohjalta ympärillämme olevaa puutarhaa oli ryhdytty tekemään. Ankeuttajat sai kyytiä ja unohdin autuaasti kotona olevat pyykkivuoret ja huomenna alkavan työviikon.
Ja katsokaa, olin jopa vähän pukeutunut:). Alla anopin kanssa hiljaisuuden puutarhassa, kiitos M kuvasta!
Puutarhuri itse. Töitä riittää kuulema ihan jokaiseen hetkeen.
Tänä viikonloppuna oli Loviisassa Loviisan Wanhat talot- tapahtuma. Ruotsinpyhtää on Loviisasta vain kymmenen kilometriä Kotkaan päin ja tapahtuma ulottui tänne asti. Eijan puutarha ja puutarhassa oleva torppa oli yksi avoinna oleva kohde ja senkin söpöyden pääsimme katsomaan. Oli vierastalo ja puutarhurin mökki. Molemmissa runsaasti asetta taisteluun ankeuttajia vastaan.
Eikä tässä ollut edes kaikki tästä päivästä, mutta jätetään loput seuraavaan kertaan. Sen sijaan kerron vielä lopuksi muutaman muun aseeni kauneuden lisäksi: hyvä ruoka, kirja, kuppi kahvia, kynttilät, takkatuli, sauna, ystävät, kunnon nauru, edessä aukeava meri. Mitkähän olisi sinun aseesi ankeuttajia vastaan?
