EN OLE KOSKAAN

Tämä 'en ole koskaan-haaste' on kiertänyt blogeissa jo ajat sitten, mutta tartun siihen tänään viikon ainoan vapaapäiväni iloksi. Ja sen vuoksi, että sain eilen kolmosen harkkakuskina huristella Kotkan Huutjärvellä kuvaamassa kaunista iltaa. Menomatkalla muutama pisara tuulilasiin yritti enteillä sadetta, kuten myös tummat taivaalla roikkuvat pilvet, mutta muuttivat mielensä. Sateen sijaan sain reilun tunnin kauneinta syyskuista iltaa ja monta kaunista hetkeä laitumella, meren rannalla ja metsälammen siimeksessä. Kyllä Suomi on sitten kaunis.

Haasteessa kerrotaan 10-asiaa, joita ei ole koskaan tehnyt/ajatellut/haaveillut... Minun listani näyttää tänä syyskuun 16. päivänä tältä:

1. En ole koskaan haaveillut kesämökin ostosta. Olen kyllä viihtynyt muiden ihmisten mökeillä. Ymmärtänyt jokaisella mökillä, että miksi sen omistaja on kiintynyt juuri siihen paikkaan. Voimaantunut itsekin mökkien ympärillä olevasta luonnosta ja hiljaisuudesta. Mistään paikasta ei ole kuitenkaan, jokaista kotiani lukuunottamatta, noussut niin rakas, että haluaisin ehdottomasti palata sinne aina uudelleen. Tämä on suurenmoista, sillä meillä ei ole koskaan ollut rahankaan puolesta mahdollisuutta ostaa mökkiä:).

2. En ole myöskään koskaan haaveillut oman talon rakentamisesta. Pienenä kyllä ajattelin, että isä rakentaa minulle joskus talon. Siinä ajatuksessa oli enemmän sitä oman isän ihailua, kun haavetta siitä talosta. Minä olen pienestä pitäen ihastellut vanhoja taloja enemmän kuin uusia. Tykkään kyllä kovasti siitä, että nykyään tehdään uusvanhoja puutaloja. Kannustalon taloista useita pidän erittäin kauniina, mutta en halua rakentaa, rakennuttaa tai muuttaa sellaiseen itse. Vanhassa vara ja tunnelma parempi, minulle.

3. En ole koskaan aloittanut tupakanpolttoa. Siinä asiassa en ole koskaan piitannut minkäänlaisesta kaveriporukan painostuksesta. Maistoin kerran tai kaksi, vain todetakseni asian olevan juuri niin tyhmää, kuin ajattelinkin sen olevan. Tähän samaan niputan kaikenlaiset huumausaineet. Niitä en ole koskaan kokeillut enkä aio kokeillakaan. Olen joissakin asioissa hyvin jääräpäinen. Jos joku asia on minusta tyhmää, en tee sitä, vaikka koko maailma ympärilläni tekisi. Tupakka ja huumeet liittyvät minun erittäin tyhmää-kategoriaani:).

4. En ole koskaan oppinut syömään keitettyä kaalia, sieniä tai sisäelimiä. Olin lapsena ihan järkyttävän nirso, enkä edelleenkään mikään kaikkiruokainen. Nykyään yritän kyllä maistella ja pystyn jo jotakin syömäänkin, vaikka en siitä pitäisi. Lapsena sen sijaan oksensin, jos minut pistettiin syömään, jotakin josta en pitänyt. Koulussa kaikkein kamalinta oli maksa-ruoka, verilettu ja borssikeittopäivä. Omia lapsiani en ole pakottanut syömään, mutta maistaa on täytynyt edes kerran.

5. En ole koskaan nähnyt, että nalkutuksella saisi aikaan pysyviä hyviä tuloksia. Hämmästelen siis, että sitä edelleen etenkin naisväen toimesta siellä ja täällä niin pontevasti käytetään. Väsyneenä ja harmistuneena tulee tähän itsekin joskus syyllistyttyä, mutta sen olen kyllä jo oppinut, että mitään hyötyä sillä ei saa aikaan. Ennemmin hyvällä kuin pahalla. Lopetetaan siis nalkutus kokonaan, sillä sitä on hirveää kuunnella sivusta. Iso Kirjakin sen jo kertoi: "nalkuttava vaimo on kuin vuotava katto" eli käytännössä täysin hyödytön?

6. En ole koskaan ymmärtänyt myöskään omiensa julkista haukkumista. Niitä naisia, jotka ystävättärilleen ja työkavereilleen haukkuu miestänsä päivä toisensa jälkeen. Miehiä, jotka heittävät vaimostaan seurassa alentavia ja ilkeitä kommentteja. Vanhempia, jotka päivittelevät lapsiansa julkisesti ikävässä sävyssä. Rakkaimpiaan tulee kohdella ystävällisesti, rakastavasti, kunnioittavasti. Niin metsä vastaa kun sinne huudetaan. Jos olet omistasi huolissasi tai tilanne kotona on oikeasti paha, hae apua!

7. En ole koskaan pitänyt pyörällä ajamisesta. Tai no, ehkä pidin lapsena ja kahden viikon verran Hangossa. Palatessamme Suomeen kävin hakemassa äidin luota ikivanhan Nopsani, joka on saanut rauhassa vanheta pihalla. En pidä pyörällä ajamisesta, vaikka tiedän, että se olisi hyvää liikuntaa. Että pyörällä pääsisi nopeammin, kun kävellen. Että olisi reilua polkea miehen kanssa vuorotellen. Mutta ei. Ei voi mitään. Paitsi ehkä joskus sitten ostaa sähköpyörän ja yrittää sillä?

8. En ole koskaan matkustanut ulkomaille junalla. Nyt pääsisi junalla Pietariin. Matkailun suhteen on muutenkin monta paikkaa, jossa en ole käynyt, mutta joissa haluaisin käydä. Junalla, lentäen, laivalla, purjeveneellä tai autolla. Kaikki käy.

9. En ole koskaan taannut kenenkään lainoja. Kotoa tuli konkurssien yms. myötä opittua, että nimeään ei kannata ikinä laittaa kenenkään lainapapereihin. Ei niin, että ei luottaisi lainan ottajaan, vaan siksi, ettei elämästä koskaan voi tietää. Olikin erittäin vaikea paikka, kun kesällä 2013 asuntolainaamme ei meille myönnetty ilman takauksia. Onneksi mies sai tänä vuonna tekemiemme remonttien perusteella perusteltua pankille asuntomme arvon nousseen niin, paljon, että saimme takuut palautettua niiden antajalle. 

10. En ole koskaan ollut uraihminen. Pyrin tekemään työni niin hyvin kuin osaan, mutta se ei koskaan ole ollut eikä toivottavasti koskaan tule olemaankaan elämäni tärkein asia. Ensin perhe, sitten työ ja huvi. 

Nyt ruokaa pöytään koululaisille. Karjala otetaan takaisin paisti kerrallaan. Yksi taas uunissa. Kohta perunat kiehumaan ja salaattia silppuamaan. Yksi ifolor-kirja odottaisi hakua postista. Kolmonen on tilannut äidin kauppaseuraksi. Miehen isoveli on tulossa kylään. Siinähän se vapaapäivä mukavasti taitaa kulua. Löytyikö yhtäläisyyksiä en ole koskaan-listaltai vai haluatko kertoa omasi?