Muutama päivä Japanin jälkeen me vielä harjoittelemme täkäläistä rytmiä. Herään todella aikaisin. Illalla uni vie nopeasti. Kolmosen konfirmaatiojuhlat sunnuntaina saivat ajatukset rytinällä toisenlaisiin asioihin. Kiinnitti taas tähän perheen pariin. Toisaalta hetki sitten kuvia valitessani huomaan, että pääsen vielä helposti Japanin tunnelmiin. Kirjoitan siis vielä koosteen ja alan sitten orientoitumaan alkavaan työhön ja kesän suomalaisiin menoihin.
Minulla ei ollut Japanista isompia ennakkokäsityksiä. En itse ollut kokenut tarvetta päästä sinne käymään, ennen kuin Kakkonen valitsi kohteekseen Japanin. Vuoden ajan syvennyin tulevaan matkakohteeseen lukemalla matkaoppaita ja Japania käsitteleviä kirjoja. Into kasvoi kirja kirjalta. Sovimme yhdessä tulevista kohteista kakkosen kanssa. Eniten mietitytti ruoka. Mielsin Japaniin lähes vain sushin ja raa'an kalan eri muodoissaan, eikä kumpikaan kuulu suosikkeihini. Onneksi Japani tarjosi monenlaista muutakin suuhun pantavaa. Ja kaikkea muutakin ihmeteltävää.
JAPANIN MIINUKSET:
-Tiesimmekin jo etukäteen, että Japani ei ole edullinen maa matkustaa. Suurin yllätys matkabudjetin pettämiseen oli kuitenkin auton vuokraaminen. Kalliiden junalippujen rinnalla auton vuokraaminen tuntui alkuun yllättävän edulliselta. Emme vain olleet osanneet ottaa huomioon erittäin kalliita tiemaksuja sekä sitä, että Kiotossa (eikä varmaan Tokiossakaan) ei ollut ilmaisia parkkipaikkoja, vaan jokaisesta pysähdyksissä olleesta parkkitunnista piti maksaa öin ja päivin. Paljon tai vielä enemmän. Tuntui, kuin olisimme viskoneet säännöllisin väliajoin rahaa ulos auton ikkunasta. Auton vuokrahinta siis vähintäänkin tuplaantui näiden maksujen myötä.
-Onneksi ei ollut perheen shoppausta rakastava porukka mukana. Hinnat eivät olleet sellaiset, että se olisi kanustanut ostosten tekoon. Kakkosen kengät hajosivat kesken matkaa joten hänelle ostettiin matkalta uudet. Ne olivat Suomen hinnoissa. Tuliaiset jäivät köyhiksi.
-Ahtaus. Suurkaupunki on suurkaupunki. Siellä on paljon ihmisiä, joten väljyyttä rakastavan ei kannata vaivautua. Metrot välillä ruuhkautuvat. Kadulla täytyy väistellä kanssakulkioita. Autoillessa yllätti vääränpuoleisen liikenteen lisäksi erittäin kapeat kadut. Minä olen mielestäni hyvä kuski, mutta en uskaltanut Japanissa rattiin kertaakaan. Niin paljon ahdisti se repsikan paikalla olokin, kun tuntui, että kylki ottaa ihan justiinsa kiinni vieressä ajavaan. Kadut olivat kapeat myös maalla. Pahimmissa paikoissa oli kaistalla vielä lyhtypylväätkin ja jokainen vastaantuleva auto tuntui tulevan päälle ihan justiinsa.
-Englanninkielinen navigaattori oli vain mainos. Oli melkoisen haastavaa löytää navigaattorilla mihinkään, koska sen asentaminen onnistui vain japaniksi. Jos oli käytössä puhelinnumero menossa oltavaan paikkaan, onnistui navigointi itsekseen. Muuten oli usein pyydettävä joku paikallinen laittamaan kohde navigaattoriin. Jos olisimme tämän tienneet, olisimme ottaneet oman navigaattorin Suomesta mukaan ja asentaneet siihen Japanin kartat.
-Olisi myös kannattanut ottaa kännykkään paikallinen liittymä, sillä ilman internettiä puhelimessa, meni myös Tokiossa paikkojen etsimiseen paljon aikaa. Onneksi siellä ja tällä oli ilmaisia WiFi-pisteitä, jossa yritettiin sitten navigointia harrastaa.
PLUSSAT:
-Parasta Japanissa oli japanilaiset. Tuli monta kertaa erittäin hyvä mieli siitä miten kärsivällisiä, ystävällisiä ja kohteliaita kaikki olivat. Istuivat kiltisi autoon asentamaan sitä navigaattoria. Neuvoivat ja opastivat aina kun kysyi. Joskus vaikka ei kysynytkään. Ja se turvallisuus, kun ei tullut edes mieleen, että joku vie sinulta kassin tai rahat. Ei tuuppimista ruuhkassakaan, vaan selvät jonot ja jokainen vuorollaan.
-Maan kauneus ja monipuolisuus. Onneksi ei tullut edes puheeksi, että olisimme viettäneet koko ajan Tokiossa. Olisin väsynyt siihen. Miten hyvin olimmekaan reissun suunnitelleet, kun oli kaupunki, maaseutu, kaupunki ja maaseutu-kombinaatio.
-Ruoka. Vaikka muu oli kallista, oli ulkona syöminen kohtuullisen hintaista. Hyödynsimme ravintoloita, huoltoasemia ja kauppojen ruokabokseja. Ruokaa löytyi kaikenlaista. Oli amerikkalaiset ketjut hampurilaisineen, pizzaa ja sitten hyvin monipuolisesti erilaista japanilaista ruokaa. Vain kahdesti ruoka oli ei niin hyvää. Muuten pistelimme kaikki hyvällä ruokahalulla. Sushi jäi minulta ja kakkoselta maistamatta, vaikka aikeissa kyllä oli se maistella.
-Automaatit. Niitä oli kaikkialla ja olivat halpoja. Hyödynsimme niitä tiheästi. Sai kylmää juotavaa, jäätelöä, pieniä herkkuja ja mikä ihaninta: hyvää kahvia. Miten helppoa kun ei tarvinnut kantaa juomisia mukana hellepäivinä, sillä automaatti tuli aivan varmasti aina vastaan.
LEMPIKOHTEET:
Kakkosen ehdottomat lempikohteet oli Arashiyaman Apinapuisto sekä Naran peurapuisto. Tokiossa hän piti eniten Shibujasta. Varmaankin mieleen jäi myös huvipuiston hullut vuoristoradat. Kissakahvila oli myös mieluinen kokemus. Unohduksiin ei tule myöskään jäämään kohtaaminen käärmeen kanssa Tsumago-Magome vaelluksella.
Minun lempikohteeni tällä matkalla oli ehdottomasti Magome ja Tsumago-Magome vaellus. Kiotosta pidin paljon enemmän kuin Tokiosta. Fushima-Inari-Taisha oli UPEA. Kauniit oli myöskin temppeleiden puutarhat. Kimonojen loisto. Myös minä pidin paljon Naran peuroista ja Arashiyaman apinoista. Tokiossa pidin eniten meidän hotellin kattoterassista ja Harajukun kissakahvilasta.
Kyllä kannatti!
