sunnuntai 11. maaliskuuta 2018

PIHLAJA SEINÄSSÄ

Olen täysin varma siitä, että lapsena kiersin Olavinlinnan ja kuuntelin silmät suurina tarinaa neidosta, joka muurattiin elävänä linnan seinään. Paikasta johon neito oli muurattu, kasvoi pihlaja. Miten vahvasti lapsi sen tarinan eli. Osallistuimme anopin kanssa linnan kierrokselle ja kuulimme tarinan nykyaikaistettuna. Pihlajaa ei enää ollut, mutta sen kasvukohdan kyllä katsoimme. Kuulimme myös, että tarinaa edelleen kerrottiin, mutta nykytutkimuksen mukaan seinästä ei ole neitoja löytynyt. Aikuisen kierros Olavinlinnassa ei ole yhtä jännittävä, mutta käymisen arvoinen kuitenkin.



Tiedättekö muuten miten tämä pässi ja Olavinlinna kuuluvat yhteen? Opas kertoi, että Olavinlinnassa tavattiin aikanaan kasvattaa pässiä Pyhän Olavin päivän ateriaa ajatellen. Keväällä 1656 venäläisten piirittäessä linnaa, syttyi valtava ukonilma. Terva leimahti ukkosen johdosta liekkeihin ja lieskat leimusivat linnan muureilla. Tuuli ulvoi, salamoi ja ukkonen jyrisi. Linnan pässi oli hätäpäissään kiivennyt muureille ja pelästyksissään se nousi takajaloilleen huitoen ilmaa etujaloillaan. Tämä näky pelästytti venäläiset, joiden joukoissa rupesi kiertämään huhu muurilla tanssivasta sarvipäisestä olennosta, jonka suusta näytti sinkoavan liekkejä. Vihollinen pötki karkuun. Pässi oli pelastanut linnan ja edelleen sen muisto elää piha patsaassa ja sanonnassa: "elää kuin linnan pässi". Ilmeisesti sinä vuonna Pyhän Olavin päivän aterialle päätyi joku muu, kuin se kyseinen sarvipää.


Itse linnan rakennustyöt aloitettiin vuonna 1475. Linnanherrana toimi Eerik Akselinpoika Tott, joka oli mieltynyt Keski-Euroopan linnoihin. Linna rakennettiin pieneen kalliosaareen virtaavan veden ympäröimäksi ja se nimettiin Pyhän Olavin mukaan. 


Linnan kirkon haaleat maalaukset, jotka  ainoina luterilaisuuden vimmassa säästyivät kuvien peittämiseltä. Huomaa myös maan pienimmät urut.


Olavinlinnaa käytetään nykyään juhlapaikkana ja siellä on ympäri vuoden opastettuja kierroksia. Talviaikoina kierros lähtee tasatunnein. Varustaudu rappusissa kiipeämiseen ja viileään säähän näin talviaikaan. Alakerrassa juhlitaan oppaan mukaan ainakin häitä ja tanssitaan vanhojen tansseja. Entisaikaan linnassa asusteli parempi väki, mutta jo kierroksen aikana selviää, että linna oli varsin kolkko asuinympäristö sikäläisin lämmitysmenetelmin. Mukavuuksia oli kuitenkin, ainakin vessa:).



Isolla pihalla järjestetään kesällä Savonlinnan oopperajuhlat. Nyt se oli vielä remontissa.




Kuva on pimeä, mutta tuossa yläkuvan kohdassa kasvoi aikanaan pihlaja. Ja se tarina muuriin haudatusta neidosta kuuluu näin: Olipa kerran Olavinlinnassa linnanherra, jonka tytär rakastui vihollisupseeriin. Yhtenä iltana neito avasi linnan portin rakkaalleen, joka tietenkin petti hänet ja päästi koko vihollisjoukkonsa linnan sisään. Linnan sotilaat onnistuivat torjumaan hyökkäyksen, jossa kyseinen petturi kuoli. Vihollisen pääsy linnaan todettiin jälkikäteen neidon syyksi ja hänelle annettiin asemastaan huolimatta kuolemantuomio. Neito muurattiin elävältä Olavinlinnan pienen pihan eteläisen muurin sisään. Ajan kanssa hautapaikan kohdalla muurista kasvoi kaunis pihlaja, jossa oli verenpunaiset marjat.



Yläkuvassa se mukavuuslaitos, eli muurista ulos puskeva vessa.


Joka linnassa täytyy tietenkin asustella myös kummitus. Olavinlinnan kummitustarinat kuuluvat näin: Kerrotaan, että täydenkuun aikaan keskiyöllä muuriin muurattu neito rakkaine upseereineen voidaan nähdä seisomassa linnan parvekkeella. Jotkut ulkopuoliset ovat myös nähneet valoja linna sisältä siitä kohden, missä aikanaan kulki käytävä ja jonka myöhemmin linnaa restauroineet rakennusmiehet kokivat pelottavaksi paikaksi kulkea.




Oikeasti Olavinlinna ei ollut pelottava. Oli hauska päivittää se aikuisen ajatuksiin sopivaksi. En halaja oopperajuhliinkaan, mutta en pistä pahakseni, jos joskus pääsen sen kesäiltana siipan kanssa katselemaan ulkoapäin noilta puutalokortteleilta päin. Vaikka sitten, kun meillä on se haaveidenmme purjevene. Työkaveri näet muisteli minun lomakuulumisten päälle, että kävivät purjeveneellään joskus Savonlinnan oopperajuhlilla. Niinkin voisi tehdä, jos omistaisi sen veneen.

7 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Kiitos kierroksesta:) Minähän en ole koskaan ollut Savonlinnassa, joten tässä tuli tehtyå mielenkiintoinen kierros virtuaalisesti:)

Allu kirjoitti...

Olen kerran ollut kesäaikaan oopperajuhlissa, vaikka kesä oli kyllä väärä sana, sillä silloin satoi ja myrskysi ja oli kylmä ja olin onneksi ystäväni kehotuksesta ottanut mukaan villahuovan ja tyynyjä. Kivaa oli kyllä ja nätti kaupunki, mutta taitaa sekin vähitellen kuolla. Tuttavani yrittää myydä asuntoa ja mökkiä sieltä, mutta ei ole kysyntää ja ennenhän se oli todella himoittua seutua.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Me helposti ajattelemme, että Suomen historia on vaatimaton verrattuna moneen muuhun maahan. Ja niinhän se on, kuten vaikka suhteessa sinun kotimaahasi. Mutta silti. Onhan täällä monenlaista. Monta asiaa, joista emme edes tiedä, jos emme tutustu.

Allu: Suomen kesä:D. Mutta sanon tämän nyt kaiken pieleen menemisen uhallakin ääneen: Minulla on sellainen hytinä, että edessämme on ihana, lämmin ja sellainen lapsuuden Suomen kesä!!! Tervetuloa siis Suomeen rakkaat ulkosuomalaiset.

Savonlinnan OKL muuttaa Joensuuhun ja se selvästi painoi paikallisia. Ajattelin: ÄLKÄÄ ANTAKO PERIKSI. On sairasta, että tämä maa on niin Helsinki keskeinen. Meidän pikkukaupunkien pitää pistää sitä kehitystä vastaan ja nostaa päämme. En halua asua Helsingissä. En Tampeeella. En Turussa. Minä olen mielelläni Kotkassa. Toivon, että jokainen savonlinnalainen on ylpeästi oman kaupunkinsa takana. SUOMI TARVITSEE JOKAISEN KAUPUNKINSA JA PITÄJÄNSÄ! Kauan eläköön Suomen pikkupaikat!

Carola Lehtonen kirjoitti...

Kiitos virtuaalisesta Savonlinna opastuksesta:)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Carola: Kiitos itsellesi virtuaaliseurasta:).

Satu kirjoitti...

En ole koskaan käynyt Olavinlinnassa talvella, ja olen aina miettinyt, onko linnassa ihan ulkolämpötilat, vai onko siellä jonkinlainen lämmitys. Kierrokseen saa siis varautua ilmeisesti ihan talvivarustein?

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Satu: Isossa osassa linnaa on nykyään lämmitys, koska siellä pidetään juhlia ja ihmisten on kivempi tehdä hommia lämpimässä. Mutta kierroksella päästään ulos ja linnan ennen vanhaa-osioihin, joissa ei todellakaan ole lämmintä. Takat on, mutta ei tietoa kuinka paljon ne oikeasti lämmitti. Vessassa ainakin oli takuuvarmasti kylmä asioida talvisin:).