maanantai 29. heinäkuuta 2019

SILKKAA SATUA

Pietari oli kaunis ja kultturelli. Moskova ihana ja ihmeellinen. Mutta Suzdal on silkkaa satua. Olemme matkustaneet aika monessa kaupungissa elämämme aikana, mutta Suzdalin läpi kuljettuamme, tuumasimme miehen kanssa yhteen ääneen, että vaikea on muistaa montaakaan tätä kauniimpaa kaupunkia. Matkaopas kehoittaakin, että jos haluaa tutustua vain yhteen Kultaisen renkaan kaupunkiin, sen on oltava tämä. Ymmärrän, vaikka en niitä muita ole vielä nähnytkään.




Asumme täällä kaupungin pohjoispuolella puutalokorttelissa, luostarin muurien vieressä. Kiven heiton päässä virtaa kaupungin läpi mutkitteleva joki. Kirkon torneja nousee jokapuolella. Luostareitakin on useita, mutta kaunein niistä on mielestäni tämä meidän naapurissamme oleva Saviour Monastery of St.Euthymius. Jos ryhdyn nunnaksi, anon päästä sinne. (Munkit älköön vaivautuko vastustelemaan!) Kaupungin keskivaiheella oleva luostari on päässyt osittain romahtamaan. Sitten on vielä muutama muukin. Emme edes yritä ehtiä niihin kaikkiin.



Myös ravintola on kaunis ja niin persoonallinen.




Puutaloidylliä kaunistaa pihojen kukkaistutukset ja monet omena- ja luumupuut. Viikon helteen jälkeen oli viileä päivä, mutta Suzdalin ilta helli meitä vielä auringolla, kun kävelimme joen vartta takaisin majapaikkaan. Niin paljon kaunista. Kiinnitän katseen mm. mitä koristeellisempiin ikkunanpuitteisiin. Miksi olinkaan kuvitellut kaikkien venäläisten elävän rumissa kerrostaloissa?







Kuin kaunis uni. Mutta niin tosi. Hyvää yötä!

Ei kommentteja: