Kotkan naapurissa sijaitsee pieni kaupunki nimeltä Hamina. Se oli minulle vuosien ajan vähän sellainen musta-aukko, joka liittyi jotenkin armeijaan. Kävimme siellä tuskin koskaan. Turkin vuosina saapuessani Suomeen lomalle, oli minulla aina kamala kirjapula. Johonkin tällaiseen pulaan lukaisin äitini Laila Hietamiehen (nyk. Hirvisaari) kirjasarjat. Sieltä löytyi myös Haminaan sijoittuvat Maan väkevän lapset ja Kaikilla elämän kaipuu. Yht'äkkiä tekikin mieli lähteä tutustumaan kirjan ympyräkaupunkiin. Niin meni pää pyörälle, että kävimme siellä jopa etsimässä asuntoa. Ihana se olisi ollutkin, mutta meille ihan liian pieni.
Kotkasta ei Haminaan aja uutta moottoritietä kuin noin 15 minuuttia. Tämä matka huristettiin eilen, kun olin yhden ystävän kanssa Haminassa lähes retkellä. Käveltiin pitkin ympyräkatuja, pistäydyttiin kirkoissa, puhuttiin ja puhuttiin, tehtiin ostoksia ja ihasteltiin ikkunoita. Tällainen suloinen puoti sieltä mm. löytyi, ihan ympyrän keskeltä. Sisustus Laventelista olin aiemmin tilannut jotakin, mutta olipa kiva nähdä se ihan oikeasti. Oli käymisen arvoinen putiikki. Vanhassa puutalossa tietenkin.
Kotkaa pommitettiin sodan aikana niin paljon, että tällaisia vanhoja puutalokortteleita ei täältä valitettavasti enää löydy. Haminasta löytyy. Raatihuoneen torilta kun lähtee kiertämään, saa ihastella monet kauniit talot. Löysimme myös kirpputorin, jonka ikkunassa oli juuri sellainen haaveideni talonpoikaissohva, joka olisi onnen omiaan meidän makuuhuoneeseen. Hinta vain oli tähän elämänvaiheeseen niin suolainen, että oli pakko jättää se sinne ikkunaan:(. Tämä vinkiksi toivomuskeijuille ja joulupukeille, jos miettivät minun yllättämistäni. Haluan tuon sohvan tuossa muutama kuva alempana. Please. Lütfen. Ja mikä olisi se suomalainen kaunis ruinaussana, lisätään sekin tähän. Jooko!?
SIIS TÄMÄ TÄSSÄ:
Kirkkojakin sattui ympyrään kolme. Kaksi pelkistettyä luterilaista ja tämä kameraystävällisempi ortodoksikirkko. Ymmärrän kyllä Lutherin pointit kirkkojen pelkistämisestä, mutta olen selvästi kuvien ystävä. Ehkä sillä on jotakin yhtäläistä oman oppimiseni kanssa: minun täytyy kuulla ja nähdä, sitten opin parhaiten. Kirkossakin kuva ja sana tukee loistavasti toinen toistaan.
Olen siis retkeillyt nyt työkseni kolme päivää putkeen. Mies aamulla totesikin, että "vaikea on välillä uskoa, että sinä olet työssä ja minä lomalla":D. Tämän päivän retki kävi kyllä työstä, sillä oli aikamoisen lämmintä. Huh. Huomenna retkeillään ihan vapaissa merkeissä, sillä lähdemme naisporukalla viettämään esikoisen synttäreitä Tallinnaan shoppailujen merkeissä. Maanantaina ja tiistaina on vielä töiden loppusuora ja keskiviikkona olen jo lomalla. Vähiin käy ennen kuin loppuu.
9 kommenttia:
Ihania kuvia jälleen! Hamina osaa olla kesäisin aika ihana kun pysyy noilla ihanilla vanhoilla kaduilla :) koulumatka ainakin oli kiva tehdä kauniissa maisemissa, muuten Hamina ei kaupunkina oikein sytytä..
Kauniilta vaikuttaa Haminakin ja iki-ihana sisustusliike tuli vähän Porvoon putiikit tuosta mieleeni ja puutaloalueesta Turun Portsa.
Ihanaa ja aurinkoista Tallinnan matkaa teille...sielläkin on kesällä niin ihanaa!!
Onpas kivoja paikkoja, niitä näkyy löytyvän Suomestakin, en ole koskaan käynyt Haminassa tai Kotkassa. Oliko sulla turkkilaiskaveri mukana, kun viidennessä kuvassa on huivipää?
neeakoo: Eiköhän se Haminan juttu ole juuri tuo ympyrän sisus. Ja kesällä herää moni kaupunki eloon niin täällä kuin sielläkin. Töiden takia oli oikein hyvä, että Haminan talo oli liian pieni.
Kirsi: Toivottavasti huomennakin on lämmin. Ei tosin haittaa, vaikka ei ihan tämänpäiväisiin lämpötiloihin yllettäisikään. Päätän uskaltautua matkaan kesämekossa ja sandaaleissa. Jos ei tarkene, onpahan syytä ostaa lämmikettä:).
Allu: Sinussahan on aineista salapoliisiksi. Mutta töistä on pistettävä suu suppuun ja oltava niin, että ei ketään tunnisteta….
Kiitos Hamina-kierroksesta! Hamina on jäänyt minullekin ihan tuntemattomaksi, vaikka olen Kotkassa asunutkin. Ihmeellistä, että siellä ei koskaan tullut käytyä.
Mukavaa Tallinnan-matkaa!
Iloista Tallinnan reissua ja Esikoisellesi vielä Iloisempaa Syntymäpäivää ! t: Tiina
Ai niin; oli ihan pakko vielä palata...
Minäkin halusin vuosia sitten tuollaista sohvaa (se on huippu). Ja sainkin, mutta sitten, kun olimme lastaamassa sitä autoon anoppilan pihassa Mies huomasi jotakin sohvan jaloissa - Mitä hittoa ? EI voi olla totta ? Tupajumeja ? Ja niinpä sen sohvan tarina oli sitten siinä... Appi ja Mies POLTTIVAT sohvan; minä taisin vuodattaa kyyneleen tai kaksi.
Toivottavasti Joulupukki tai muu Keiju tai Miehesi kuitenkin kuulivat toiveesi ja sohva päätyy vaikka jouluksi kotiinne... Toivoo: Tiina
Ps. Minä sain aikoinaan hyvityksen poltetusta sohvasta. Meillä on eteisessä Jyväskylän vanhan rautatieaseman penkki. Semmoinen pitkä, jos joku sattuu muistamaan ? Tullessaan se oli verhottu mauttomalla mintunvihreällä maalilla, mutta nyt se on hiottu ja hinkattu - kaunis se on puisella pinnallaan. Ja rehellisyyden nimissä sen pinta on usein peitossa - takkeja + huiveja + lapasia ja nyt taitaa sen päällä lojua miehen moottoripyörävarusteita... Hyvällä mielikuvituksella pinnan kuitenkin pystyy kuvittelemaan !
Sisustusliike on omaan makuuni liian maalaisromanttinen, mutta Hamina kuulostaa muuten mielenkiintoiselta.
Jyväskylässäkin on ihanat kesäsäät! Pientä lomaretkeilyäkin on ollut, kun esittelin siskolle Kuokkalan kartanoa ja ajoimme Kuopioon Viinijuhlille.
Satu: Aika pieni kaupunkihan se on, joten en tiedä riittäisikö siinä katselemista ihan omaksi reissuksi asti, mutta tuollaiseen päiväpyrähdykseen kyllä.
Tiina: No onneksi kuitenkin huomasitte ennen kuin söivät koko talon! Ja vielä juna-aseman penkinkin sait hyvitykseksi:).
Hurmioitunut: Minä olen kyllä pienissä määrissä maalaisromanttinen, joten viihdyn erittäin hyvin tuollaisissa kaupoissa ihailemassa. Liika kyllä on liikaa. Joitakin sisustuslehtiä selaillessa tulee mieleen, että monissa kodeissa näkyy naisen kädenjälki runsaasti, mutta ei uskoisi, että siellä kukaan mies viihtyy. Tämä kauppa edusti juuri sitä:).
Lähetä kommentti