tiistai 28. heinäkuuta 2015

TOISAALTA JA TOISAALTA

Toisaalta minusta tuntuu, että kesä ei oikein ole tullutkaan. Se johtuu siitä, että minulla oli tälle vuodelle erittäin vähän kesälomaa ja sekin vähän on ollut hyvin työpainotteista. Turkin helteitä en ole kaivannut pätkääkään, joten kelit eivät ole liikoja riipineet. Kesän tunnun koleus kyllä useimmiten vie ja esim. kesävaatteita tai -kenkiä olen käyttänyt tänä kesänä ehkä kolme kertaa. Kesän vakiovaatetus on tainnut olla farkut ja takki. Jossakin vaiheessa taisin Säiden Säätäjälle esittää toiveen siitä, että olisi edes joskus sen verran lämmintä, että ei tarvitsisi käyttää koko ajan takkia. 

Toisaalta olemme kaikesta huolimatta saaneet kokea monta hyvin kesäistä asiaa. Tänään tuossa pihalla mm. mietin, että tämä on ollut erittäin hyvä kesä. Olemme saaneet monta asiaa tehtyä. Vieläpä sellaisia asioita, joita en ikipäivänä olisi kuvitellut meidän osaavankaan tehdä. Remontin keskellä on ollut aika monta kertaa, jolloin olemme saaneet miehen kanssa nautiskella aamu- tai välikahvit pihalla. Joskus istuen vallihautojen yli menevillä "laskusilloilla", joskus terassilla tai kiven nokassa. Olemme paistaneet makkaraa, grillanneet, käyneet saunassa ja uimassa, mökkeilleet jne. Koleuden vuoksi ei ole tarvinnut ollenkaan ostella kesävaatteita.

Mikä kesä on? Minulle se on sen verran lämmintä, että tarkenee ilman takkia. Tänään taas sain sellaisen päivän ja nautin siitä kovasti. Kesä on aamuja, jolloin ei tarvita herätyskelloa. Niitä minulla on ollut luvattoman vähän, mutta toisaalta on ollut ilo huomata, että aikainen lintu ehtii tehdä paljon enemmän kuin nukkujalintu. Kesä on olotila, jolloin maailma on avoin ja voi keksiä jotakin spontaania. Tänä vuonna sitä on ollut tarjolla vähemmän, mutta kuitenkin on ollut hetkiä ja päiviä, joihin olen osannut tarttua. Mattopyykki. Retki naapurikaupunkiin. Kävely Langinkoskelle. Luetut kirjat.

Kesä on minulle ruoka. Mansikat, uudet perunat, makkara, herneet, mustikat, raparperi, rommirusinajäätelö. Olen saanut maistella noista kaikkea. Tänään ehdittiin mummon ja tyttöjen kanssa metsäänkin. Pari tuntia tyttöjen ja itikoiden ininää:). Useampi litra vattuja mustikoita pakkasessa. Hyvä me!  Kiitos tytöt! Seuraava marjaretki taidetaan kyllä tehdä mummon kanssa kaksin. Kaks mummoa (nykyinen ja tuleva) menee mustikkaan. Ja poimii vattuja kanssa? Jos vain ehditään.




Meidän tytöt ei tykkää itkikoista, hämähäkeistä, madoista, eikä mistään mikä metsässä pörisee.



Vattuja saatiin silti kolme litraa ja vadelma-mustikkasekoitusta melkein saman verran. Oiva saalis ja nyt se on jo pakkasessa odottamassa talvea.


Mikä parasta: kesää on vielä jäljellä. Vaikkakin se kuluu edelleen työpainotteisesti, on meillä vielä tiedossa spontaania toimintaa, juhlia, ehkä joku herätyskelloton aamu ja monta kesäistä makuakin maisteltavaksi. Nautitaan siis kesästä!

11 kommenttia:

Carola Lehtonen kirjoitti...

Juuri niin; nautitaan kesästä sellaisena kuin se on, on ollut ja tulee olemaan!
Monen monituista kesäasiaa on saatu säistä huolimatta nauttia tänäkin kesänä;)
Mustikoita on metsä sinisenään ...ei muuta kuin talven varalle poimimaan ja piirakan tekoon...näin olen tehnytkin;)

Ja totta: Kesää on vielä jäljellä, nautitaan siitä ja sen tuomista mahdollisuuksista ja mauista.

Petra kirjoitti...

Kesaan tulee helposti laitettua niin paljon paineita tekemisen suhteen etta oli keli mika tahansa niin stressi iskee. Kesa on aika pienesta kiinni, sellaisesta kesan fiiliksesta mika on jo aamulla kun heraa kesan aaniin ja tuoksuihin. Meilla on viela edessa kesaloma Suomessa elokuun lopussa, Suomessa se taitaa olla jo syksyn alkua kun koulutkin ovat alkaneet mutta keleilla ei sinansa ole valia kunhan ei sataisi koko ajan.....

Anonyymi kirjoitti...

Komppaan kovasti teidän tyttöjä ja ymmärrän enemmän kuin hyvin, että marjastaminen EI maistu, vaikka marjat maistuvatkin, mutta toisten keräämänä...

Itikat - YÖK ! Paarmat - YÖK ! Kaikki höniäiset - YÖK ! Itse olen saanut hyvän alibin marjojen keräämättömyyteen siitä, että olen tosi allerginen kaikille pistoille. Syön päivittäin antihistamiinia ja yritän selvitä puremista, mutta nytkin on paukama ja parikin kinttuja koristamassa; olen vielä raapinut ne yöllä melkoiseen kuntoon, joten marjoille kiitos, mutta muiden keräämänä.

Hyvää loman jatkoa ! t: Tiina

A kirjoitti...

Marjastamista, sienestämistä, säilöämistä ja muuta raatamista, siinä on ainakin maalaisnaisen elämä heinäkuusta syksyyn asti. Kun vain pystyy ja kykenee; siitä saa olla iloinen. NYt en enää purnaisi, mutta nuo elämäntilanteet muuttuvat vanhemmiten.

Teillä on hieno perhe, sen eteen kyllä kannattaakin 'raataa'...

Hyvää viikonjatkoa Paluumuuttajatar!

♥♥♥

Satu kirjoitti...

Jos kesä onkin ollut työpainotteista, niin kesä jää varmasti ainakin mieleen, kun on ollut niin erilainen kuin muut kesät. Ei tarvitse miettiä, että mitähän silloin vuonna 2015 kesällä tehtiin. :-) Ja ensi kesänä on sitten tuplanautinto, kun on vähemmän työtä ja enemmän lomaa?

Anonyymi kirjoitti...

Ihailen anoppiasi:)!Hienoa, että elätte kolme sukupolvea yhdessä lähellä. Vierivä kivi ei sammaloidu! Mummolta oppii hyviä niksejä, niin kuin tuo poimimistapa purkkiin tai pussiin. Ja marjat maistuu talvella, varsinkin itsepoimitut.
Loma voi olla monenlainen:joskus työtä, toisinaan matkailua tai löhöilyä.
Pidetään elokuukin vielä kesänä säistä riippumatta:)

Susku

Jael kirjoitti...

Tuollainen onkin mukava kesä.Minulle Suomen kesä on valoisuus,marjat metsissä,vihreys eikä niinkään se lämmin sää. Mukavia viimeisiä heinäkuun päiviä.

Hurmioitunut kirjoitti...

Minäkin voisin kuvailla, että kesä on sitä että voi kulkea ilman takkia. Toisaalta minäkään en ole hellesäiden perään, joten minulle riittää aurinko (lämmitti tai ei) ja se että saa tehdä ihanien ihmisten kanssa jotain yhdessä. Sellaisista jutuista jää muistijälki.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirsi: Muistelen jonkun sanoneen, että pettymykset on aina suhteessa omiin odotuksiin. En odottanut kesältä lämmintä, joten en joutunut pettymään sen suhteen. Enkä oikein minkään muunkaan. En nyt ehkä odottanut, että tämä salaojahomma on KOKO kesän työleiri, mutta minkäs teet, kun se vain sellainen on. On siis otettava ilo irti pienistä hetkistä ja jokaisesta valmistuneesta asiasta. Ja noin taitavasta ja tekevästä miehestä. Onhan siinä minulla silmän- ja kaikkea muutakin iloa ihan joka päivälle<3. Vieläkin tuolla pihalla pora pörisee, kun veljensä kanssa pistävät terassia kasaan.

Petra: Minä rakastan eniten Suomessa elo- ja syyskuuta. Saavut varmasti ihan parhaaseen aikaan. Kesän lämmötkin on taidetu varastoida elokuussa käytettäväksi. Olen päättänyt siis nauttia tulevista kuukausista työpäivien jälkeen. Ihan kaikesta sydämestä. Kiva, että pääsette tulemaan!

Tiina: Ei kai kukaan rakasta ja nauti hyttysistä, paarmoista ja yniäisistä? Mutta ei niiden kannata kaikkea päästä pilaamaankaan. Onhan siinä metsässä olossa muutakin. Tuoksut, pehmeä maa jalan alla, ilo löydetystä saaliista ja tunne siitä, että on päässyt markkinatalouden ulottumattomiin:D. Minulla on joku kaipuu omavaraistalouteen, vaikka mahdotontahan se on nykymaailmassa saavuttaa.

Aili: Siunausta tekeville käsille! Kyllä minä näen sen arvon mikä siihen kätkeytyy. Meidän mummo on ihan parasta laatuaan tuossa taidossa ja nostan hattua, kun kerää, hilloaa, pakastaa ja säilöö omaksi ja ennenkaikkea muidenkin hyödyksi. Tyttöjä lainatakseni: Ja vielä rakastaa sitä!

Satu: Kyllä, nyt on ollut kaksi hyvin erilaista kesää. 2014 Suomeen muutto ja talon remppakesä. 2015 vuoden Suomettuminen ja piharemppakesä. Ensi kesä voi minun puolesta olla ihan rempaton!

Susku: Minäkin ihailen anoppiani. Hän on suurenmoinen ihminen ja tarmokas kuin mikä. Jospa itsekin saisi aikanaan olla muille noin paljon hyödyksi ja iloksi. Taivaan Isä maksakoon mummolle kaiken sata ja tuhatkertaisesti! On ihanaa, että saadaan asua vaihteeksi lähekkäin.

Jael:Ehkä arvojärjestys kesässä on eri meille, jotka olemme saaneet olla helteissä liiaksikin? 20 on maailman paras lämpötila. Tänäänkin olemme saaneet sellaisesta nauttia. Justiinsa sellainen takiton keli ja ei ole liikaa mitään.

Hurmioitunut: Sinä ja minä. Me ollaan monesta asiasta samaa mieltä. ja huomenna pääsen lopultakin sinne, missä sinä jo kävit!







Kirjailijatar kirjoitti...

Enpä minäkään ole antanut ilmojen masentaa. Olisi kyllä kiva tareta lyhythihaisessa. Ja telttaillessa vesisade ei ole oikein kiva juttu...mutta kesä on sellainen kuin se on, minkäs teet. Mukavia marjaretkiä ja juhlia teille.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirjailijatar: Minä olen aina sitä mieltä, että kannattaa iloita siitä mitä saa, eikä mököttää sitä mistä on juuri nyt paitsi.