Työpaikallamme on käynyt omistajanvaihdos. Muutosten tuulet ovat puhallelleet. Osittain kylmästi, osittain lempeästi. Itseäni koski nyt ainakin se, että uusi työnantaja säästi välittömästi meistä sairaanhoitajista ja pisti meidät vain arkityöhön. Perheen talous ei ole viikonloppulisien menetyksestä hyvillään. Jos koko Suomessa olon ajan on ollut tunne, että elämä on taloudellista selviytymistä miehen palkkapäivästä minun palkkapäivääni, tulee selviytyjien selviytyä nyt entistä kovemmin. Sanokaa nyt joku, että jossakin vaiheessa helpottaa ja tulee taloudellisestikin löysempi aika? Vai pitäisikö hakea omaan työpaikkaan lähihoitajaksi, jotta pääsisi paremmille palkoille?
Nyt muutamana perjantaina olen kuitenkin tajunnut saaneeni perjantait takaisin. Viikko on vietetty ja perjantaista alkaa viikonloppu, joka onkin vapaa. Joskus taannoin saimme täällä blogissani lukijavinkin, joka kehoitti siivoamaan huushollin jo torstaina, niin perjantaista tulee vieläkin perjantaimpi. Näin olemme tehneet ja se toimii. Perjantai on jälleen viikon parhaita päiviä. Lauantaina voidaan ajaa koko porukka katsomaan kolmosen pelejä Imatralle.
Valtionhotelli on hieno. Mutta koski on kiinni eikä kohise.
Sunnuntaina voi herättyään hilppaista vaikka talviselle lenkille. Kävin siis aamulla kiertämässä Kotkan kauniit siltanäkymät. Metsolasta Langinkoskelle. Langinkoskelta Mussaloon. Norssalmen sillan kautta takaisin Metsolaan. Rapiat pari tuntia ja 11,5 km. Pilvistä, pieni pakkanen ja lähes kaikki vesi jo jään alle piiloutuneena. Oli pilkkijät nököttämässä jäällä. Vesilinnut hakeutuneena jokaiseen vapaaksi jääneeseen lätäkköön. Ja lumista tietä viipottava vapaa sairaanhoitaja.
Liu lau laskiaista.
Vapaan viikonlopun lopuksi olin suunnittellut lököttelyä ja laskiaispullaöverit. Muu perhe haluaa kuulema hiihtämään ja olen mukamas luvannut viime kerralla, että seuraavalla kerralla lähden mukaan. Kuinkahan tässä käy? Huomenna sitten takaisin arkeen eli työhön. Muutoksen myötähän hyvästelin lisien lisäksi arkivapaat. Onneksi nyt sentään toistaiseksi olen saanut pitää arjessa ne harvat iltavuorot. Arjen aloittaminen joka aamu klo. 5:50, kun ei ole ihmisen hommaa. Ainakaan tämän ihmisen. Tulevalla viikolla, kun vetää neljä aamua putkeen tiistaista perjantaihin, niin voikin sitten koko lopun illan huudattaa Nikke Ankaran Luojan kiitos on perjantaita. Vaikka se on kyllä nimeään lukuunottamatta karsean huono biisi. Minun mielestäni.
Niin että. Asioilla on puolensa. Etu- ja takapuolet. Ja kaikella on aikansa. Hiihtolenkeillä ja laskiaispullilla. Hyvää laskiaissunnuntaita kaikille!
10 kommenttia:
Ehdin jo ihmetellä, että onpas komea työpaikka, mutta se olikin hotelli. Ymmärsinkö oikein, että lähihoitaja tienaa kiitos viikonloppulisien enemmän kuin sairaanhoitaja?
Lauantai on viikon paras päivä<3
Mekin yritämme touhuta kaupat yms. to, että sitten on aina pitkä viikonloppu.
Tyttäreni tekee nyt gradun ohessa työtä, jossa on kiinni kaikki lauantait. Se syö nuortakin naista. Vain jouluna jäjresti viikon loma, jonka viettivät meillä ja syksyllä 10 vrk Espanjassa. Pääsiäisenä esim. eivät tule, koska la on työpäivä...
Allu: Ymmärsit oikein. Meillä lähihoitajat tekevät lisäksi yövuoroja, joita sairaanhoitajat ei myöskään tee. Lisien jälkeen pesevät meidät palkoissa tuosta vaan. Sairaanhoitajan ja lähihoitajan peruspalkka on molemmilla pieni. Yksityisellä pienempi vielä kun kuntapuolella, joten päästäkseen jonkinlaisille palkoille, on lisillä ISO merkitys. Mutta tämä ei siis ole kritiikki lähihoitajille. Ovat jokaisen lisänsä ja euronsa ansainneet. Ja ansaitsisivat enemmänkin, kun saavat.
Leena: Mitä enemmän ikää tulee, sitä tarpeellisemmat on vapaapäivät. Olen minä tässä miettinyt, että pitäisikö hakea keikkaa viikonloppuisin muista työpaikoista, mutta aika karulta tuntuu, että ei saisi pitää ollenkaan vapaapäiviä tai vain yhden vapaapäivän viikossa. Että olisiko se raha sitten sen arvoista? Toisaalta pakkohan se on saada laskut maksettua ja ruokaakin ostettua. Mutta josko tämä nyt tästä tasoittuisi ja tapahtuisi sellainen ihme, että loppuisi tuo jatkuva laskujen ja yllättävien menojen tulo.
Vau, upea tuo hotellirakennus, kuin linna!
Harmi että omistajanvaihdos tarkoitti pienempää tuloa, mutta toivottavasti muuten ei mitään ikäviä muutoksia siellä.
Jael: Linna se onkin. Jostakin luin, että Tämä Usko Nyströmin suunnittelema rakennus on Pohjoismaiden ainoa hotelliksi rakennettu linna. Se valmistui vuonna 1903 ja siinä oli alusta asti keskuslämmitys, juokseva vesi ja sähköt. Se on valittu Suomen kauneimmaksi rakennukseksi vuonna 2014, eikä ihme. Kaunis oli kuin karkki ja millä paikalla. Nyt koski tosiaan oli pistetty pois päältä, mutta kunhan taas kuohuaa, niin mikäs se on linnassa nukkua kosken kohinassa.
Aika näyttää mitä vaihdoksesta seuraa. Luulen, että sekä hyvää että huonoa. Muistuttelen itselleni, että muutos ei ole uhka vaan mahdollsuus. Ja siitä rahasta ei muuten väliä, kunhan riittäisi siihen mihin tarvitaan.
Karu totuus, että työelämässä tänä päivänä sattuu ja tapahtuu, eikä kaikki valitettavasti aina ole niitä mukavia asioita, toivottavasti muita ikäviä juttuja ei seuraa jatkossa, monille lisät ovat juuri se joka takaa edes kohtuulliset tulot.Raskas työ ja pieni palkka, ei kovin mukava yhtälö! Imatran valtion hotelli on kyllä kaunis rakennus.
Minä tykkään myös perjantaista. Osin se johtuu siitä, että meillä on perjantaina saunavuoro (Suomessa siis :-D), ja siitä alkaa viikonloppu ihan virallisesti. Sitä ennen huusholli on tietenkin siivottu. Lauantaiaamut taas eivät ole minun juttuni ollenkaan. En jotenkin osaa suhtautua niihin. Että pitäiskö tässä nyt toimia niin kuin arkena vai pyhänä.
Carola: Se on surullista, kun tietää, että en voi oikeastaan edes tästä asiasta kirjoittaa, ettei mene ne loputkin työt:(. Niin paljon on nyt kaikkea tosi kurjaa, josta olisi kyllä sanottavaa monenkin blogipostauksen verran. Vaikkapa hoitohenkilökunnan pakkorokotuksista. Meneillä olevasta lakosta ja siitä jo menneestä lakosta.Ja ennen kaikkea voiton tavoittelusta, josta saa maksaa hoitohenkilökunta ja potilaat.
Satu: Minulle on juhlaa se, että kello ei herätä. Kun on sellainen päivä on hyvä päivä. En vaan totu millään noihin aikaisin herätyksiin. Illalla ei nukuta niin, että pääsisi ajoissa nukkumaan ja klo. 5:50 kellon herättäessä on vaan kamalaa. Kyllä se onneksi siitä helpottaa aika pian, mutta se herätyksen hetki. Huoh.
Tuo Imatran hotelli on kyllä ihan uskomattoman kaunis. Mekin ihmettelimme sitä kovasti kun siellä päin ajelimme pari vuotta sitten.
Ihanaa ystävänpäivää sinulle, toivottavasti taloudelliset huolet helpottavat <3
Matkatar: Viimeistään sitten taivaassa? Ja vähän jo huomenna, kun on palkkapäivä:D.
Tuli ihan hinku mennä joskus yöpymään Imatralle. Sitten jonakin palkkapäivänä:D.
Lähetä kommentti