Tämä liittyy hieman edelliseen ja hieman siihen viime viikon koulutukseen. Siihen koulutukseen, joka oikeasti oli tarkoitettu työelämääni varten, mutta josta olen ammentanut sitäkin enemmän eväitä arkeen. Ei mitään uutta ja ihmeellistä ajatusta, vaan sellaista herättelyä ajatustöihin. Kehoitusta tiedostaa mitä teen ja mitä ympärilläni tapahtuu. Koulutuksen lopussa kouluttaja muistutti meitä, jotka työksemme kannamme ihmisten raskaita asioita, pitämään huolta itsestämme. Hän nosti eteemme Harry Potter kirjat, joita en ole muuten koskaan lukenut. Niissä on kuulema sellainen ryhmä, kun ankeuttajat, jotka saavat ikävää jälkeä aikaiseksi. Niitä vastaan voi kuitenkin onneksi taistella ja aseeksi käy kirjan mukaan siivous ja suklaa. "Tai se mikä teillä itsekullakin toimii ankeuttajia vastaan," tuumasi kouluttaja.
Tänään kirkkokahveilla tuli puheeksi tuleva päivä ja sanoin, että "jos minä saisin täysin itsekkäästi päättää, niin lähtisin Ruotsinpyhtäälle Eijan puutarhaan". Jotenkin tuntui, että juuri nyt se olisi minun paras aseeni ankeuttajia ja/siis viime viikolla kertynyttä kiirettä ja väsymystä vastaan. Perheellä ei ollut mitään asiaa vastaan ja seurakseni sain anopin ja kälyn ja niin me naiset hurautimme Ruotsinpyhtäälle. Sehän on ihan tässä Kotkan naapurissa ja pitää sisällään niin ihanan Ruukkialueen, että joka kerta sinne mennessäni ihmettelen, että miksi en käy siellä useammin. Minun aseeni ankeuttajia vastaan kun on kauneus kaikissa muodoissaan. Luonnossa, esineissä, vaatteissa, ihmisissä, kirjoitetuissa sanoissa, musiikissa jne.
Olin oikeassa. Puutarha oli niin kaunis, kun ajattelinkin sen olevan. Kesän kukkaloisto alkoi olla jo takanapäin, mutta ei se haitannut. Me kiersimme hartaudella jokaisen kolon ja mutkan. Tapasimme itse puutarhurin ja näimme kirjasta hänen sielunmaisemansa, jonka pohjalta ympärillämme olevaa puutarhaa oli ryhdytty tekemään. Ankeuttajat sai kyytiä ja unohdin autuaasti kotona olevat pyykkivuoret ja huomenna alkavan työviikon.
Ja katsokaa, olin jopa vähän pukeutunut:). Alla anopin kanssa hiljaisuuden puutarhassa, kiitos M kuvasta!
Puutarhuri itse. Töitä riittää kuulema ihan jokaiseen hetkeen.
Tänä viikonloppuna oli Loviisassa Loviisan Wanhat talot- tapahtuma. Ruotsinpyhtää on Loviisasta vain kymmenen kilometriä Kotkaan päin ja tapahtuma ulottui tänne asti. Eijan puutarha ja puutarhassa oleva torppa oli yksi avoinna oleva kohde ja senkin söpöyden pääsimme katsomaan. Oli vierastalo ja puutarhurin mökki. Molemmissa runsaasti asetta taisteluun ankeuttajia vastaan.
Eikä tässä ollut edes kaikki tästä päivästä, mutta jätetään loput seuraavaan kertaan. Sen sijaan kerron vielä lopuksi muutaman muun aseeni kauneuden lisäksi: hyvä ruoka, kirja, kuppi kahvia, kynttilät, takkatuli, sauna, ystävät, kunnon nauru, edessä aukeava meri. Mitkähän olisi sinun aseesi ankeuttajia vastaan?
10 kommenttia:
Voi ihanuus, mikä päivä! Minäkin lähden huomenna puutarharetkelle, joka sopii hyvin ankeuttajaa vastaan. Viemme kaksi läheistä synttäriretkelle Jokilaakson puutarhaan Lapualle ja Aspegrenin puutarhaan Pietarsaareen. Välissä lounas Marian Tallissa ja iltapäiväkahvit Roselundin pappilassa. Ja synttärisankareina ovat 80v.tätini,joka on oikein innostunut puutarhoista, sekä anoppi, 84v.Mun ankeuttajaa vastaan tehoaa hyvä ruoka, puutarhailu ja lukeminen. Tunnelmallista syyskuuta Kotkaan!
Minullakin paras ase ankeuttajia vastaan on nauttia kaikesta kauniista ja kerätä sitä ympärilleni, tai lähteä sitä etsimään, kauneutta. Tätä löytyy juurikin taiteesta, kirjoista, ystävistä, hiljaisista hetkistä, auringosta, luonnosta, hymyistä ja odottamattomista kohtaamisista tai kommenteista. Ihmisyydestä.
Ihanan satumainen puutarha! Minulla luonto ja sen kauneus auttaa myös jos ankeuttajat meinaa tulla kimppuun :D Mukavaa alkavaa viikkoa!
Kiitos ihanasta päivästä rakkaat! Nämä kuvat/hetket silmissä ja sydämessä suuntaan kohti uutta viikkoa! Ja varmaan tosiaan lisää tunnelmallisia kuvia on tulossa...;) Ankeuttajat pysykööt loitolla! t. Käly
Aivan ihania kuvia!
Minä nautin niin, että jaat näitä kuvia meille, jotka emme kameran käyttöä (saati niiden tuomista nettiin) hallitse. Puhumattakaan teksteistä täynnä asiaa, tunnetta, kypsyyttä ja harkittua puhetta.
Kiva että jaksat pitää tätä blogia!
Eksyin palstallesi Marttakaverin neuvomana reilu vuosi sitten (silloin Istanbulin vuoksi) enkä sen jälkeen ole malttanut pysyä poissa. Blogisi huokuu hyvää mieltä, aikuisuutta ja rauhaa, vaikkei ne asiatkaan aina niin päivänpaisteisia olekaan.
Kaunista syksyä sinulle ja perheellesi!
Terv. Maarit
Toteutimme mieheni kanssa unelmamme ja vaihdoimme säästöt
asuntoon El Faron kylässä Espanjassa. Vaikka olemme vielä työelämässä, niin käymme siellä kuukauden tai parin välein.
Työelämän ankeuttajat jätämme jo lentokentälle, mutta näkymä parvekkeelta yli Välimeren aina Afrikan vuorille saakka saa meidät hetkeen "tässä ja nyt". Kuulostaa luksukselta, mutta kyllä tähän päästiin ilman lottovoittoja tai perintöjä...ihan vaan säästämällä.
Kyllä tuo Kotkakin on kiva ja meren toisella puolella jo Euroopan baanat = )
Toi valkoinen heppa ja valkoinen kukka, aivan ihana kuva.
Eeviregina: Kuulostaa ihan loistavalle retkelle! Toivottavasti teillä oli yhtä hyvä sää puutarhailla kun meilläkin oli.
Hurmioitunut: Onneksi kaunista on paljon löydettävissä aika vähällä vaivalla. Ja vieläpä ilmaiseksi!
Matkatar: Tämä Eijan puutarha oli Suomen kaunein piha-kilpailussa mukana. Ihailin sitä telkasta ja tein päätöksen käydä paikan päälläkin katsomassa joskus vielä. Nyt tuli käytyä. Kestää epäilemättä useammankin käynnin. Vaikka alkukesä voisi olla aika kova sana.
Käly: Kyllä nämä riittää ainakin viikoksi loitontamaan ankeuttajat. Ensi viikonloppuna sitten uudet aseet kehiin.
Maarit: Kiitos sinulle tsempityksestä. Blogin pito ottaa aikaa, mutta antaa myös monenlaista. Toistaiseksi olen ajatellut sen antavan enemmän kuin ottavan, joten olen päättänyt jatkaa.
Anonyymi: Voi teitä onnellisia! Nauttikaa, nauttikaa! Meillä on nyt onni tässä ja ei mitään taloudellisia mahdollisuuksia muusta haaveksiakaan. Mutta eihän sitä sitten taas myöhemmin tiedä mitä elämä eteen tuo ja mahdollistaa. Kaksi henkeä lentää mm. aika lailla edullisemmin kuin kuusi:D.
Allu: Olikin niin söpöläinen heppa. Ja nuo valkoiset kukat tämän ajan lempparini.
Onpa kaunista. Minua sykäytti eniten neitoperhonen kukassa -kuva. Iloa alkaneeseen viikkoon!
Paivike: Eijan puutarha veti perhosia ja pörriäisiä puoleensa. Ilolla on tämä viikko alkanut, kun oli niin kaunis aurinkoinen päiväkin.
Lähetä kommentti