Käytiin tänään Meripäivillä. Koska Teemukin kävi. Ei tosin nähty Teemua eikä venettä. Tavoitelistalla oli äidille rommirusinajäätelö, kolmoselle muikkuja ja epämääräistä haahuilua alueella. Kaikki saavutettiin. Lisäksi kuopus päätyi myös jäätelön ostoon ja esikoinen sijoitti rahojansa karkkeihin. Tulin tehneeksi seuraavan huomion: jotta Meripäivillä olisi mukavaa tai jotakin tekemistä, pitäisi lompakkoa raottaa joka mutkassa. Ostaa juotavaa, syötävää, lisää juotavaa ja lisää syötävää sekä käyttää lapsia tivolissa. Jos ei ole valmis raottelemaan lompakkoaan, on Meripäivillä suorastaan tylsää. Kahden tunnin kierroksen jälkeen olimme kaikki valmiit poistumaan takaisin remonttikohteeseemme.
Maksusta voisi olla sumopainija. Tai ostaa kauniita marjakoreja.
Syödä muikkuja.
Ja monenlaista muutakin ruokaa.
Juoda kaljaa, mikä taitaa monille olla se juttu Kotkan Meripäivillä. Ei meille.
Aikaisempina vuosina olemme viettäneet monen monta tuntia Lasten Meripäivillä askartelemassa. Tänä vuonna perheen askarteluikäiset ovat tipahtaneet yhteen. Toisaalta tänä vuonna olisi Lasten Meripäiville päässyt ilmaiseksi. Käytiin siis katsomassa ja huomattiin, että ilmaiset kemut ei vedä kansaa. Koulun piha, joka aikaisempina vuosina oli täynnä lapsiperheitä oli tänä ilmaisena vuotena lähes tyhjä. Miksi? Vaikka olisi saanut palloja tältä pitkäjalkaiselta mieheltä?
Aikaisempina vuosina Meripäivät ovat sijoittuneet tori-satama välimaastoon. Tänä vuonna juhlat oli hajoitettu Sapokkaan, torille, Lehmuskujalle, sekä satamaan Tivolin osalta. Sibeliuspuistossa, jossa aikoinaan nuoriso tallasi nurmikot leiriytyessään juomiensa kanssa sinne, oli tänä vuonna neuleita. Koko Kotka neuloi puut monenlaisin taideteoksin. Ryyppypuisto on nykyään Isopuisto. Niin se maailma ja Meripäivät muuttuu Eskoseni.
Kotona tehtiin koesadonkorjuu. Saatiin vauvaperunoita ja -porkkanoita:). Söpöjä, mutta taidetaan muut jättää vielä kasvamaan. Tällä kertaa ei ole tarjota Paluumuuttajattaren päivän asua, mutta onhan nämä remontin runtelemat kynnet ja sormet sadon kokoa näyttämässä.
Sunnuntaina pyhitetään lepopäivä ja rempat saa odottaa maanantaihin. Ajamme siis katsomaan kakkostamme, joka on ollut tiistaista asti rippileirillä. Pojasta ei ole kuulunut kerrassaan mitään. Lopulta kirjoitin tekstiviestin ja kysyin, että "Miten siellä menee? Tarvitsetko jotakin, kun tulemme." Vastaus oli lyhytsanainen ja se kuului: "Hyvin, tarvitsen huppareita". Huppari siis ostettu, pakattu myös rippijuhlavaatteet. Aamulla startataan matkaan klo. 7. Neljä tuntia suuntaansa. Tähän remppaan verrattuna se tuntuu silkalle levolle. Ja laatuajalle, sillä teemme edestakaskiekauksen siipan kanssa kahden:D.
6 kommenttia:
Täytyy tunnustaa noita porkkanoita katsellessa, että suunnitelmissa on ensi kesänä laittaa tännekin kasvamaan :)
Ihan lasten iloksi jollei muuten, nyt kun pienin syö tomaatit ja ruohosipulit, niin ehkäpä kaksi isompaa kelpuuttais porkkanat suoraan maasta.
Lautaselta ne ei mene :D
Vattuja ne maistelee, toinen pyörittelee suussa aikansa ja kysyy sitten, että mihin tän voi sylkeä... On ne epeleitä.
Potut mulla on pikkuisen isompia, ja ah, niin hyviä!
Toivottavasti laatuaika on sopivasti rentouttavaa ja maanantaina taas hommat luistaa. Minä kaipailen vaan sopivia ruuveja. Ja taas teen (vain) mieleisiä ja kivoja hommia. Tehkäähän tekin :)
Tulit pihatöinesi mieleen tänään, kun täällä äidin pihalla kesäloma-apulaisena häärin. Maltoin poistua kauppaan ostamaan iltapäiväkahville jätskit ja tärkeimpänä huomiselle vieraalle kakkutarpeet, mutta muuten on päivä mennyt pihahommissa. Näin pienissä erissä ainakin rentouttavaa hommaa.
Mukavaa päivää huomiselle, lepopäivää :)
Niinhän se taitaa tänä päivänä olla, paikassa (ja tapahtumassa) kuin paikassa, että lompakkoa pitää raottaa, jotta jotain kivaa tekemistä löytyisi. Ja sitten kuitenkin monet kivat tekemiset periaatteessa on ilmaista, mutta niitä ilmaisia juttuja ei vaan löydy sieltä, mistä löytyy ne isot ihmismassat...
Vaikka kyllä jäätelö ja karkki on kuitenkin useimmiten rahan väärtti ja riittää ohjelmanumeroksi isommillekin lapsille (ja aikuisille)! Onhan se markkinatunnelmissa syöty laku tai pehmis ihan eri makuinen kuin se lähikaupasta ostettu :D
Kaikissa isoissa tapahtumissa tuntuu tosiaan olevan joka kulmassa joku koju, josta pitaisi jotain ostaa, hankalinta se on tietyn ikaisen lapsen kanssa, jonka mielesta kaikkea pitaisi ostaa kun muutkin. Onko niin etta ilmaistapahtumat eivat ole sitten enaa tarpeeksi hienoja kun ilmaisuus tekee niista jo laimeita, tylsa homma.
Minä olisin ostanut muikkuja!
Pepi: Punainen tupa ja porkkanamaa, suosittelen. Hauskaa se on tuo kasvun seuraaminen, vaikka en tiedä, että säätääkö siinä edes mitään?
Laatuaika oli ja meni ja työleiri on taas alkanut.
MatkaMartta: On tämä siitä mukavaa, että näkee työnsä jäljen ja se motivoi. Luulen, että syyskuussa olemme jo erittäin iloisia, että tuli tämä tehtyä. Ensi keväänä nähdään, että koetaanko myös salaojien hyöty:).
Terhi: Olisi Meripäivillä ollut ilmaisiakin juttuja, mutta ei nyt ehditty nähdä vaivaa niihin menemiseen. Syöminenhän on mukavaa, mutta raha on aika hupaa, kun lähtee ostelemaan ruokaa näissä tapahtumissa.
Petra: En tiedä, että miksi ilmaiset ei kelvannut. vai satuttiinko vain sellaiseen aikaan, että oli poikkeuksellisen tyhjää?
Allu: Jaahas. Etkö Rommirusinajäätelöä?
Lähetä kommentti