Juhannus oli meillä herttainen ja niin täynnä ohjelmaa, että en ole aiemmin ehtinyt tunnelmia koneelle kirjaamaan. Aatto kului sisällä kotia siivotessa ja illalla pujahdettiin pihalle kokkojuhlaan. Olin varustautunut viileään ja sateiseen säähän, mutta ilta olikin yllättävän lämmin. Alkuun tihutti sadetta, mutta kokon syttymisen jälkeen aurinkokin jo pilkisteli pilviverhon takaa. Saatiin ensimmäinen juhannuksemme paluumuuttajina vietettyä.
Kokkoa piti hieman valella bensiinillä ennen kuin se suostui lehahtamaan liekkeihin. Alkuun päästyään tuo paloi komeasti ja lämmitti iltaa vielä entisestään. Muutama isä siellä kokon reunustalla juhli oluen voimalla, mutta pääosin oli siistit juhlat. Lettuja ja makkaraa oli tarjolla ja edelleen molemmat maistuu. Ei ole selvästikään tullut kyllästettyä itseään vielä kummallakaan. Hyvä niin, sillä kesähän on vielä alussa.
Turkissa olin aika tarkka juhlijen vaalija. Pidin tärkeänä, että meillä kotona näkyi niin pääsiäiset, joulut kuin vaputkin. Juhannus oli ainoa juhla jonka juhlimisesta siellä aika nopeasti luovuttiin. Se kuuluu niin selkeästi Suomeen ja valoisiin iltoihin, että oli mahdotonta siirtää siitä mitään Turkin pimeisiin öihin. Aina Suomessa ollessamme juhlittiin juhannus juuri tässä samaisessa paikassa. Meille Nuottasaari on siis juhannus itse:).
Lauantaina saatiin sitten miehen puolelta koko perhe meille syömään ja saunomaan. Olin kai niin emännöinnin lumoissa, että kamera oli seissyt koko päivän makuuhuoneen pöydällä. Vasta illalla kun lähdin vieraita saattamaan, nappasin sen matkaani ja kuvasin illan pehmeän valon. Muitakin kuvia olisi nyt oikein jonossa, joten tästä taitaa tulla blogin kannalta aktiivinen viikko. Ainoastaan työ hetken vielä jarruttelee tekemisiä. On 11 päivää lomaan! Aika virittää tähän virtuaalinen aamukampa!
6 kommenttia:
Teillä oli kyllä ihanan perinteinen juhannus, voi että, kokot ja kaikki! No mutta, sellaista varmaan kaipasittekin ulkomaan vuosien jälkeen. Me tällä kertaa skippasimme kaikki perinteet, mutta mukavaa oli silti.
Mukavaa kun teillä oli noin kiva juhannus! Meilläkin oli yllättävän kiva vaikkei ollut mitään suunnitelmia. Saimme kutsun miehen siskon luokse Myrskylään saunomaan ja syömään herkullista savulohta. Jäimme yöksikin, ja lauantaina tuli vanhempi tyttäristä kylään uuden poikaystävänsä kanssa. Sunnuntaina saimme kylään nuorimman tyttären "aamubrunssille" sekä yllätysvieraita vielä iltapäivällä. Oli tosi kivaa :D
eipä sitä juhannusta löydy täältäkään, siihen tarvitaan tosiaan se valoisa kesäyö
Perisuomalaista :)
Vaan hienostipa meni täällä mäkkeröisessäkin, radio piti huolen "vanhasta tanssimusiikista" ja sähkötakka markkeerasi hyvin vuosien taakse jääneitä kokkotulia. Makkaraa piti toki perinteisesti paistaa :)
Ei sitä ihminen paljon tarvitse ollakseen tyytyväinen.
Vautsi, onpa ollut mukavan yhteisöllinen tapahtuma. No olihan se toki Savossakin, mutta oliko tämä teidän kokkojuhla jonkin pienemmän ryhmän/asuinalueen yhteinen tapahtuma? Vai kerääntyykö koko kaupungin väki Nuottasaareen? Komeasti roihuaa!
Ja niitä muita inspiraatiokuviakin odotellessa... ;)
Kirjailijatar: Perinnettä oli nyt koko menetettyjen juhannusten edestä. Jopa koivut haettiin oven pieleen ja kerättiin kotiin kimppu villejä lupiineja:).
Matkatar: Eläköön extempore-jutut. Ne onkin yleensä hyviä, kun ei ole liikoja odotuksia aikä isäntäväellä stressiä valmisteluista.
Allu: Niin se on. Juhannus on juhannus vain Suomessa.
Pepi: Perinnemusiikit jäi tosin meiltä nyt kuulematta. Mutta mies kyllä kaivoi kellarista levysoittime jo esiin, eli eiköhän pian tälläkin soi. Kunhan löydetään siihen neula.
Hurmioitunut: Tämä on lähiseurakunnan joka vuotinen perinne tässä meidän naapurustossa. Kerää paljon kaikenlaista väkeä. Toinen kokko on kaupungissa, mutta siellä emme ole käyneet. Ei siis voi verrata. Tänne ainakin pääsee kävelemään rantoja pitkin. Nautinto jo sekin:).
Lähetä kommentti