Olen mukavuudenhaluinen. Miten ihanaa on aamukahvinsa kanssa pysytellä tässä lämpimässä pedissä. Kiirehtimättä. Kääriytyneenä villapaitaan ja sukkiin. Elämän hyvyys ylipäänsä tuntuu kilpistyvän minulle sellaisissa hemmotteluhetkissä. Niihin liittyyy aina kiireettömyys, väljyys ja hyvä ruoka. Kunnon kahvi. Mielellään myös hyvä seura, kauneus tai kiva tunnelma. Lämpö ei haittaa, eikä elävä tuli. Mukavuus-tekijänä pistämätön on myös meri. Mieluummin lämpimänä kesäiltana tai sitten lämpimästä sitä katsellen.
Posti polkee, vaikka läpi pakkasen ja tuiskun. Minusta on mukavampaa kävellä.
Polkupyöräilyssä epämukavinta on ylämäet. Sen tähden en polje enää lainkaan.
Olen aloittanut miljoona elämäntapamuutosta, jotka ovat valuneet sinne kuuluisaan kankkulan kaivoon pian alkamisensa jälkeen, koska ei ole mukavaa. Ei ole mukavaa kieltäytyä herkuista, ei ole mukavaa juoda väkisin vettä tai juosta yhtenään veden juonnin vuoksi vessassa, ei ole yhtään mukavaa lähteä kuntosalille, tehdä burpeita, jumppata tai lähteä lenkille. Tällä hetkellä ulkona tuulee navakasti. Ei tunnu yhtään mukavalle se ajatus, että kohta pitäisi kävellä töihin.
Puutalot ovat mukavia.
Tässä iässä sitä pitäisi jo olla oppinut, että oikoteitä ei ole onneen. En kuulu niihin naisiin, jotka lomalle lähtiessään lottoavat ja palaavat lentokoneella lottomiljonääreinä kotiin. En niihin, jotka syövät mitä haluavat ja pysyvät silti mitoissaan. En niihin, jotka saavat liikunnasta mielihyvää ja tulevat urheiluhulluiksi. Työtä se vaatii, kuten kaikki asiat ja työstä saavutettu palkka se tuo mukavuutta mukavuudenhaluiselle.
Tässä siis toinen viimeviikkoinen työmatkakävelyni. Aikaa meni kaksi tuntia ja kilometrejä kertyi 10,23. Tämän viikon työmatkakävelyn aloitan kohta. Kameran jätän nyt suosiolla kotiin, sillä tuuli ja tuisku on niin navakka, että luulen keskittyväni vain perille pääsyyn. Palkinnoksi petaan nyt petiin puhtaat lakanat, joihin on sitten iltavuoron ja saunan jälkeen nautinnollista päänsä kallistaa:D.
Mikä sinulle on mukavuuden huipentuma?
Sei Shonagonin mukavat:
On ilahduttavaa, kun hevosen selässä oleva mies lausuu runoa aamunkoitteessa.
Kun löytää ison kasan tarinoita, joista ei ole lukenut.
Ja inhottavat:
Pitäisi jo kiireessä lähteä, mutta vieras vain jatkaa jutusteluaan.
Kadehtia toisia ja valittaa omasta kohtalostaan. Puhua ihmisistä pahaa. Miten inhottavaa!
En voi sietää ihmisiä, jotka eivät sulje liukuovea jäljessään.
(Mia Kankimäki: Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin)
