Kevät on täällä. Valo yltää pitkälle iltaan. Iloitsen sulaneista pyörä- ja kävelyteistä. Sählääjän harjoitusten aikana ehtii käydä kaupassa ja etsiä kuvauksen kohteita. Eilen osui arpaonni Pyhtään karvaiseen karjaan. Eivät tosin olleet linssiludeja vaan hölkyttivät kuvaajan nähdessään tilusten toiselle laidalle. Huono hiuspäivä kenties?
Töissä on puhallellut muutoksen tuulet. Olemme kirjaimellisesti muuttaneet. Kaksi siipeä vaihtoi paikkaa ja muutama muukin asukas vaihtoi huoneesta toiseen. On siis saanut kantaa pussia ja nyssykkää. Kärsiä muutoksen aina mukanaan tuomasta vastarinnasta. Mutta myös nähdä sen, että vaihtelu virkistää.
Kolmosen into sählyyn ei laimene, vaan kasvaa. Käy kahden joukkueen harjoituksissa ja eilen veti vielä vapaaehtoisesti aikuisten harkka-pelin. Kolme tuntia tiukkaa treeniä. Nostan hattua, jota harvemmin päässäni kannan. Poikaa odottaessa teimme kuopuksen kanssa kauppakierroksen ja katselimme Pyhtään karjan lisäksi hyljättyjä taloja ja taloja, jotka pitävät vielä elämää yllä.
Tänään alkoi kuuden vapaapäiväni putki ja olen lisännyt kodin hyvinvointia. Pessyt ja mankeloinut pyykkiä. Siivonnut ja leiponut. Kuudelta odotan kylään lapsuuden ystävää. Pullataikina kohoaa ja kahvit olisi tarkoitus ainakin keittää. Päivittää viimeinen 20-vuotta. Näin hänet nimittäin viimeksi silloin, kun esikoinen oli ihan vauva. Laskin vauvan hämmentyneen ystävän syliin nykyisen Pasaatin parkkipaikalla ja sitten katosimme toisiltamme...
6 kommenttia:
Teillähän on jo kevät hyvässä vauhdissa siellä:) Lehmät ovat aina niin ihania otuksia, tykkään:)
Ja onpa sinulla kiva tapaaminen edessä, vanhan ystävän kanssa:)
Muistan sen ilon,kun tie alkoi olla sula ja hiekkateilla alkoi vesi virrata.
Kylla se kevat sielta tulee teillekin!
Kivaa ystavatapaamista sinulle!
Jael: Etelässä asumisen iloja. Lumet sulavat nopeammin ja kinokset ovat alkujaankin pienemmät. Nämä Pyhtään lehmät on ihan suosikkejani karvaisissa asuissaan.
Lisay: Muistan erityisenä ilon aiheena, kun pihassa oli ensimmäinen kuiva läntti talven jäljiltä ja siihen saatiin kantaa leikit. Ystävää odotan ilolla ja jollakin tapaa myös suurella jännityksellä. Kuului tiheästi elämääni lapsuudessa ja nuoruudessa, vaikka olimme aina "eri ikää". Nyt on vuodet korjanneet ikäeroa, mutta mihin suuntiin onkaan vienyt meitä?
Pelottavan näköistä karjaa. Siis nuo sarvet. Muuten saattaisivat olla lutuisiakin otuksia.
Mukavia vapaita! Muistahan laiskotellakin välillä. ;-)
Ystävää pitkän ajan jälkeen on varmasti kiva tavata.Mukavaa pidenpää vapaapäivien putkea. Muutoksilla on aina tapana kohdata myös vastarintaa, kunnes loppujen lopuksi todetaan, että vaihtelu virkistää:)
Satu: Minusta ne on jotenkin hellyyttäviä. Ja arkajalkoja. Lähtevät pötkimään aitauksen toiselle reunalle ja katsovat sieltä epäluuloisina tulijaa. Mutta ei tule kyllä mieleen mennä aitaukseen. Pitää yrittää laiskotella. Jos osaan.
Carola: Ihminen helposti tarttuu tuttuun ja turvalliseen. Muutos on uhka, ei mahdollisuus. Onneksi jälkikäteen voi sitten nähdä, että hyvinhän tässä kävi.
Lähetä kommentti