YMMÄRSIVÄT MIKSI

"En halua enää ikinä nähdäkään mustikoita ja mansikoita," tuumasi useampi kerääjä viimeisenä iltana. Minulle tuli mieleen laulu pienestä tytön tylleröstä. Erityisesti se kohta "mustikka ja mansikka ja suuri metsän sieni".  Esikoulun tytöistä kaikki halusivat pukeutua tytön tylleröksi, mutta olen itse tehnyt myös luonneroolit mansikkana, mustikkana ja suurena metsän sienenä. Kerääjät eivät innostuneet laulusta eikä sen esittämisestä, enkä tiedä olisiko se turkiksi rimmannutkaan. Moruk ve çilek ve büyük mantar.

Yhteensä ystävät keräsivät kolmen viikon aikana noin 2800 kiloa mansikkaa ja 1000 litraa mustikkaa. Olihan siinä niitä mansikoita ja mustikoita. Lisäksi kerättiin suuria ja pieniä metsän sieniä ihan vain ruoaksi, kun sattuivat kohdille. Minä innostuin kanttarellihommasta ja piti käydä päivän aikana kahdesti niitä etsimässä. Tosi elämän Pokemon Go, löytämisen ja keräämisen riemu!

Mummolan pihalla tapahtui marjojen perkaaminen ja keittiössä sienten muuntautuminen ruoaksi. Kanttarellimuhennos oli vieraiden mieleen ja tatit meni yhtä suurella mielihyvällä suusta alas. Tämä oli varsinainen perheyritys ilman mitään tuottoa. Apuna oli niin miehen vanhemmat kuin sisaruksetkin. Kiitos teille. Viimeistä iltaa ennen minulla alkoi olla takki ihan tyhjä. Ennen viimeistä retkeä oli pakko ottaa kymmenen minuutin päiväunet. Halusin näyttää ne rantakalliot. Ymmärsivät heti, että miksi.

Viimeisenä aamuna vilkutettiin haikein ja helpottunein mielin. Kerättiin patjat ja peitot, suljettiin ovi. Kaaduttiin kotona petiin ja valutettiin huoli pois. Loppu hyvin ja kaikki hyvin.

ps. Kello soitti kahden tunnin päästä. Pikasiivous, sillä seuraava vieras oli tulossa. Siitä sitten ensi kerralla.