Olemme mieheni kanssa monena vuotena sopineet, että emme osta toisillemme joululahjoja. Rahaa kun tuppaa kulumaan muutenkin ja on välistä jo niin hankala keksiäkin, että mitä sitä oikein ostaisi. Oletin siis, että samalla sopimuksella mennään tämäkin vuosi. Kunnes tonttuveljekset Martti ja Pertti saapuivat mummolan jouluun ja lahjavuoren jälkeen kantoivat olohuoneeseen lahjan - minulle! Eikä mitään pientä pakettia, vaan suuren ja painavan.
Kun jäi sieltä Istanbulista se pöytä ostamatta ja alakerran kellarissa seisoi hyvää lankkua, niin mies se oli jossakin ihmeellisessä välissä tehnyt minulle sohvapöydän! Ihan tuli täysin puuntakaa, mutta niinhän se on kuin tuohon tehty. Ehkä siksi, että se ON siihen tehty:D. Kiitos<3!
Tulikos muille mukavia tai yllättäviä lahjoja tänä vuonna?
13 kommenttia:
Vau mikä yllätys, ja noin hieno!
Käsistään kätevä mies sinulla, onnittelut!♥♥
Näin koko perhe sai yhteisen joululahjan:)
Onpas sulla aika nikkari miehenä.
Komean näköinen sohvapöytä! Tykkään tuosta väristä ja muodosta. Kylläpä sun mies osaa! :)
Kiva yllärilahja, josta on toki iloa koko perheellenne!
Ennen joulua viikonloppuna meidän Keskimmäinen jouduttiin viemään keskellä yötä sairaalaan päivystykseen; syynä voimakas allerginen reaktio ja chilissä palaneet kädet ! Vasta sairaalasta löytyi riittävän vahvat lääkkeet, että Neidon olo alkoi helpottumaan, vaikka kotonakin jo aika tanakasti lääkittiin...
Jouluaattona selvisi oikeasti, miksi kädet olivat palaneet. Ei suinkaan tyttöjen illan vietossa ruuanlaitossa niin kuin tarina kerrottiin, vaan minulle oli tehty kaksi purkkia Paholaisen hilloa joululahjaksi. Rakastan kyllä edellä mainittua hilloa ja vuohenjuustoa, mutta Neidon kärsimykset olivat kyllä ihan liian suuri hinta minun herkkuhetkistäni.
Siis yllättävä lahja täälläkin ! t: Tiina
Hieno jouluyllätys.
Onpa hieno ja ajatuksella tehty lahja! Olen vähän samoilla linjoilla joululahjojen kanssa, mutta toki itse tehdyt tai oikein ajatuksella hankitut ovat aina tervetulleita. Minullekin kelpaisi kyllä tuollainen!
Matkatar: Tällä kertaa ylläys tosiaan oli yllätys. En osannut ollenkaan odottaa.
Aili: On käsistään kätevä. Istanbulissa ei ehtinyt niitä käsiään käyttämään, mutta ehkäpä täällä nyt aukeaa ihan uusi elämä tässä(kin) suhteessa:).
Allu: Mahtoiko itsekään tietää, että on nikkari:)
Hurmioitunut: Väri passaa siis ihan justiinsa tuon meidän ruokapöydän ja senkin kanssa.
Kirsi: On siinä jo monet kahvit juotu ja muistettu, että on helpompi juoda kahvit sohvalla, jossa on myös sohvapöytä.
Tiina: Ohhoh. Mekin saimme tölkin tuota paholaisen hilloa, mutta se ei kyllä ollut noin rakkaudella ja vaivalla tehty, kun sinun omasi. Pikaista paranemista niille käsille!
Cheri: Hieno ja hyödyllinen.
Terhi: Osuva lahja on ilo saada ja hankkia. Hankalinta on se, kun miettii ja miettii, mutta ei mitään keksi.
Voi sentään ! Laitettuani eilen koneen kiinni, tajusin, että en kommentoinut mitenkään upeaa pöytääsi - Pahoittelut moukkamaisuudestani ! Siis uusi yritys: Ihana pöytä ja vielä rakkaudella tehty ! Taitava mies ja onnellinen vaimo !
Arvostan suuresti kaikkea itse tehtyä, vaikka en itse osaa tehdä mitään erityistä. Isäni oli (on) puuteknikko, joten vanhempieni luota löytyy yhtä sun toista itse tehtyä ja samoin täältä meiltäkin. Isäni on aikoinaan tehnyt tytöille niin nukkekodin kuin puiset nukenvaunutkin... Aarteita kaikki niin kuin kaunis pöytäsikin !
Onnellista vuoden loppua ! t: Tiina
No kylläpä sinut yllätettiinkin mukavasti! Ja sehän on tosiaan kuin tuohon tehty.
Minä en kyllä saanut mitään yllättävää lahjaa, mutta sain onneksi toivomani kirjan.
niinhän se sopii siihen kuin nenä päähän! ja hieno homma jos todella pysyi salaisuuutenkin loppuun asti!
tämä kommentti taitaakin olla nyt "harvinaista herkkua" kun olen läppärillä -ipadilla ei nimittäin onnistu sen jäkeen kun tuo "en ole robotti"systeemi tuli. Systerin uudemmalla kuulemma onnistuu, mun versioilla ei :(
(ja ipadilla minä yleensä blogit luen)- ja näköjään sinne on nyt tullut viime kertaisen jälkeen SANAvahvistus -jopa kaksi suttusanaa sen numerosarjan tilalle, joten eipä sitten muuta...
Tiina: No mitä tuota nyt voivottelemaan:D. Tärkeintähän on, että lahjan saaja on tyytyväinen.
Kirjailijatar: Jäinkin miettimään, että minkä kirjan.
Pepi: En uskalla poistaa sanavahvistusta, sillä pelkään roskapostitsunamin taas peittävän minut alleen. Harmi.
Lähetä kommentti