Lauantaiaamuna kutsutaan koolle perhekokous. Esikoinen on omilla teillään, mutta kolmikko sentään kotona. Kuopus haluaisi uimahalliin, kolmonen jäähalliin ja kakkoselle on ihan sama. Lähtekäämme siis marraskuiseen metsään. Pakataan kahvit, teet ja makkarat reppuun. Toiseen kassiin kalastusvehkeet ja nuotiopuut. Puetaan päälle siihen malliin, että ei varmasti palele. Marraskuisessa metsässä ei tarvitse miettiä, että miltä näyttää. Riittää kun tiedostaa, että miltä tuntuu.
Santalahden leirintäalueen vierestä lähtee sopivan mittainen luontopolku. Matkan varrella voi tutustua mm. havupuihin, pirunpeltoon ja tervahautaan. Saa hyppiä kivillä ja tunnustella kuinka pehmeä on sammalvuode. Ihanin on se kohta, joka kulkee rantakallioilla ja hyppyyttää rannan kivillä. On se sitten kaunis tämä Kotkani!
Muistimme, että rantakallioilla olisi ollut nuotiopaikka. Muistimme väärin. Kuopuksella alkaa verensokeri laskemaan ja kiukku on kintereillä. Kirjoitamme siis muisteihimme: rannalla on kaunista, mutta ei nuotiopaikkaa. Tee ensi kerralla sellainen itse tai ota ainakin mukaasi sellaista evästä, johon ei tarvita nuotiota.
Rannalla on sen sijaan jonkun askartelema sammal-Suomi.
Kokemus on opettanut, että nälkäisten lasten kanssa on tehtävä kompromisseja ja osattava vaihtaa suunnitelmaa lennosta. Otettiin siis lyhyempi reitti takaisin autolle ja jätettiin pidempi reissu ensi kertaan. Ajettiin suunnitelmaan B, josta kerronkin sitten ensi kerralla.
Marraskuussa voi siis ulkoilla. Aina ei sada eikä tuule. Lauantaina ehtii pihalle valoisan aikaan, kun lähtee heti aamusta liikkeelle. Marraskuussa saa omistaa asioita vain itselleen. Metsäretkellä meitä tulee vastaan kaksi muuta perhettä ja yksi pariskunta koiria ulkoiluttamassa. Suunnitelma B:ssä olemme ihan itseksemme. "Ihanaa, kun illalla saa mennä saunaan," huokaa kolmonen kesken ulkoilun. Sellaisenkin huomion tekee ehkä helpommin marraskuisella rannalla, kun vaikka heinäkuun helteissä?
8 kommenttia:
Ihana suomalainen metsä. Olette onnistuneet paremmin lasten metsättämisessä kuin me. Kukaan ei halua metsään ja jos sinne joutuu, jatkuu koko reissun ajan valtava marmatus. Itse kaipaan kovasti suomalaista metsää ja se sauna retken jälkeen kuulostaisi sekin ihanalle.
H-M
Ihanan näköistä ja raikasta! Hieno idea tuo sammal-Suomi :)
Hieno tuo sammaleinen Suomi :) Jotenkin kesäisen näköistä siellä, kun on niin vihreää!
Metsäily on ihanaa! Ja vaikka marraskuun sää usein onkin haasteellinen, on siellä ihaa tallustella. Ja pitkospuihin minulla on aina ollut erityinen rakkaussuhde.
Ystäväni kävi viikko sitten Kotkassa ja kehiu sen tunnelmaa. Kuulema etenkin ympäristön ja puistojen laittamiseen oli panostettu. Tuo "sammal-Suomi" on varmasti yksi hyvä esimerkki paikallisten luontosuhteesta. :)
H-M: Ja alkuun näytti, että kaikki olivat metsäilystä ihan innoissaan. Kuopuskin muuten, mutta sitten meni mönkään sen nuotion kanssa…
Terhi: Olihan se hauska löytö.
Sannabanana: Eikö olekin. Kun menee havumetsään, ei syksyä niin huomaa. Paitsi vaatetuksesta:).
Hurmioitunut: Minusta tämä on hieno kaupunki, kuten ehkä olette jo huomanneet. Marraskuussakin.
Metsässä on ihanaa!
Itsekin mietin perjantaina (jolloin meillä on saunavuoro), kun olin oikein viluissani, että ihana päästä saunaan. Kesällä noin tulee harvemmin ajateltua.
Metsäily on melkein terapiaa, sielu lepää, samoin silmä ja metsän tuoksukin on ihan omaa luokkaansa, tein myös itse lauantaina aamusta metsäretken; keräsin pihaan ihania varpuja ja muuta pihan somistetta ja tein asetelmia talviterassia ja pihaa koristamaan, tulkoon talvi!
Satu: Inhosin kyllä Turkissa hiustenpesua syksystä kevääseen. Suihkun jälkeen paleli. Nyt on niin mukavaa, kun saa mennä aina saunaan pesemään hiuksensa. Eipä palele, ei…
Kirsi: Minunkin teki mieli kerätä havuja tai nappaista mukaan pieni kuusi, mutta eihän se nyt tietenkään sopinut. Tänään saatiin autoon talvirenkaat ja lohkolämmitin, joten nyt minunkin puolestani talvi saa tulla.
Lähetä kommentti