Tänään aloitin työt. Ensimmäiseen työmatkaani meni kävellen noin viisi minuuttia. Mieleeni tuli lapsuuden oikopolut, joiden tarkoitus ei ollutkaan oikoa, vaan etsiä kaunein/mielenkiintoisin/hauskin/erikoisin tai muuten vain normaalista poikkeava reitti. Ne oikopolut saattoivat pidentää koulumatkani kolminkertaiseksikin, mutta tekivät käyttäjälle hyvän mielen. Tämä tuli mieleeni aamulla, kun varasin työmatkaani 20 minuuttia. Poikkesin joka välissä tien vierustalle kuvaamaan ja siltikin odotin määränpäässäni yli kymmenen minuuttia.
Ensimmäisenä työpäivänäni opin, että tulevatkin työmatkani sijoittuvat pääosin noin parin kilometrin säteelle kodistani. En enää tarvitse autoa, kun ehkä muutaman kerran viikossa. Muutoin saan turvautua 25 vuotta vanhaan rahisevaan Nopsaani tai apostolinkyytiin. Minulla on mahdollisuus keksiä monia uusia oikopolkuja, jotka risteilevät joen rantaan tai ulottuvat meren äärelle.
Ensimmäisen työpäiväni jälkeen kotona odottaa ihanat talkoolaiset. Autokatoksen muuttolaatikkovuori pienenee ja katoaa auton uumeniin. Hylly pääsee seinälle. Kirjahylly saa valkoisen maalipinnan. Lämmitetään sauna ja pistetään ruoka tulelle. Leikitään Istanbulia pimenevän lämpimässä elokuun illassa. Pyöräillään Keisarin koskelle pimenevän metsän halki ja keitetään vielä iltakahvit reissun päätteeksi.
Hyvästellään puolilta öin. Talkoolaiset ovat muuttamassa sinne mistä me tulimme. Lähetämme heidän mukanaan terveisiä kaikille tutuille. Iloitsemme heidän eteensä auenneesta mahdollisuudesta. Toisten lähdön äärellä oman paikankin reunat selkenevät. Minun tieni on nyt tässä, oikopoluilla tai suorinta reittiä.
23 kommenttia:
Onnea ja siunausta uuteen elämänvaiheeseen!
Kauniit maisemat ja kyllä noita maisemia ihaileekin.
Onnea uuteen työpaikkaan.
Kauniit ovat näkymät tyomatkasi varrella. Ihana avaus päivään kun tuon matkan kulkee!
Kylla on kaunis työmatka, kerrothan sitten milta työhön paluu tuntuu?
En tiennyt että Kotkassa on noin komeita maisemia. Olen viettänyt siellä kerran neljä viikkoa työn puolesta (kaksi viikkoa marras-jouluuussa ja sitten taas tammikuussa) ja täytyi sanoa, että sen jälkeen mielikuva Kotkasta on ylen, ylen harmaa... Hmm... näemmä pitänee käydä siellä joksus kesäaikaankin.
Hyvää jatkoa ja onnea uuteen elämänvaiheeseen!
Terv. Maarit
Kauniit on työmatkasi maisemat...niin ja onnea työpaikastakin, se on niin hieno juttu , että saa heti palattuaan töitä. Istanbulia onkin nyt näillä keleillä mukava "leikkiä" saa sään puolesta aika identtisen tunnun;)ja nyt vältyt muuten niiltä autoilun ruuhkilta työmatkallasi, jotka Istanbulissa saa/sai adrenaliinin virtaamaan.
Talkooväki on kullan arvoinen , saa nopeasti paljon aikaan, siitäkin pitää osata olla kiitollinen, että ihmiset jaksavat ja viitsivät tulla auttamaan ja niinhän se sitten menee, että vuoroin vieraissa...vai miten se meni?
Osaisipa itsekin nauttia arjesta noin että etsiskelisi erilaisia reittejä ja todella KATSOISI ympärilleen. Sitä vain valitsee rutiininomaisesti sen nopeimman ja suorimman polkupyöräreitin. Toisaalta silloin tällöin ajellaan pyörällä ihan tarkoituksellisesti muita reittejä ja otetaan kamera mukaan.
Kauniita kulmia on reittisi varrella.
Ihania kuvia! Tälllä kesälomalaisella on ollut tiivis aikataulu ja vähän nettiaikaa, joten nyt vasta pääsin tänne kurkkimaan. Hyvältä näyttää!
Nuo lyhyet matkat on luksusta miljoonakaupunkiin verrattuna. Kauniita on teidän maisemat. Menestystä uudelle työlle!
Työniloa :D
Ja kiva saada kuvia Kotkasta, siitä on ikuisuus....
Sennie: Siunaus tuntuu olevan myötä, kun asiat vain loksahtelevat paikalleen. Kiitollinen on mieli.
tellupa: onneakin tarvitaan ja kärsivällisyyttä kaiken uuden edessä.
Mummeli: Kauneus on tärkeä asia. Se virvoittaa mielen. On jokapäiväinen ihme, kun saa asua näin kauniissa paikassa.
Petra: Tällä hetkellä tuntuu innostavalta, mutta myös haastavalta. Tuhat ja yksi uutta asiaa, mutta mikään niistä ei tunnu mitenkään ylivoimaiselle. Minusta taitaa olla tähän hommaan ja toivon, että osaan tehdä sen niin, että osaan olla avuksi mahdollisimman monelle.
Maarit: Kotka on todella kaunis kaupunki. On meri, joki, koski, metsät ja saaristo. Kaikki tässä jalkojeni ulottuvilla ja silmieni ilona.
Kirsi: Miten monesti olenkaan nyt verrannut Istanbulin ja Kotkan liikennettä. Voi hyvänen aika sentään, miten on ihanaa päästä joka paikkaan alle kymmenessä minuutissa:D. Ja että saa kulkea töihin pyörällä tai jalan…
Hurmioitunut: Minä olen vielä siinä vaiheessa, jossa arki ei syö naista ja pakota viilettämään tukka putkalla. Myös lämmin sää taitaa kehoittaa nautiskeluun?
MatkaMartta: Se on oikein se. Lomalla ensin oikea elämä ja sitten vasta netti. Täällä selvästi helpottaa, kun ehtii jo päivittäin katsoa nettimaailmankin kuulumiset.
Allu: Menestystä en osaa odottaa, mutta jos saisi olla omalla paikallaan ja tarpeellinen, se olisi jotakin:).
Pepi: Työ on ollut iloa, ainakin tähän asti. Ja Kotka olisi ympärillä kuvattavana, pitäisi vain napsia kuvia.
Onnea uuteen elämänvaiheeseen! Aune
Kotkan ja Istanbulin liikenne ei ehkä ole tavallaan ihan verrattavissa toisiinsa...niin erikokoiset paikat. ehkä vähän sama kun vertaisi jonkun turkkilaisen pikkukaupungin tai kylän liikennettä Istanbulin liikenteeseen.. :D
Mutta tottahan se on suuri muutos, positiivinen sellainen! :D Ja onpa Kotka kaunis paikka!
-Sivustaseurailija
.."osaan tehdä sen niin, että olen avuksi mahdollisimman monelle." Arvellen ymmärtäväni työsi luonteen ja sinusta saamani kuvan pohjalta en epäile sitä hetkeäkään. Tulet olemaan siunaukseksi ja lohdutukseksi monelle. Päivä vain ja hetki kerrallansa ... Edessäsi aukenevat arvaamattomat mahdollisuudet!
Viimeisin oma kokemukseni uuteen työpaikkaan siirtymisestä on 26 vuoden takaa. Mitäpä sitä hyvää vaihtamaan. Nyt totuttelen siihen, että työhön ei tarvitse lähteä. Eikä tunnu pöllömmältä sekään. Anisi
Näyttää siltä kuin asuisitte paratiisissa :) (vaikka tiedetään ettei sellaista ole maan päällä)
Voimia ja siunausta uudessa työssäsi!
toiv.
Kaijjjaanilainen (entinen Sylvi)
En saa sitten millään uutta blogiasi lisättyä listoilleni, en edes lukemieni blogien kautta. Mystistä. Täytyy vaan muistaa muuten vaan piipahdella satunnaisesti, kun uudet postauksesi eivät nyt ole suosiollisia avautumaan minulle...
Aune: Kiitos, onni on hyvä olla myötä.
Sivustaseurailija: Verrata voi juuri sen vuoksi. Tuollaista oli liikenne suurkaupungissa ja näin ihanaa se on pienessä kaupungissa. Täytyy tunnustaa, että istanbulin liikennettä minulle ei takuulla tule IKINÄ ikävä:).
Anisi: Nauti vain työhön lähtemättömyydestä. Minulle kaikki on vielä uutta ja ihmeellistä. Hämärääkin, joten vielä ei voi sanoa viihtymisestä ja muustakaan mitään.
Kajjjaanilainen: Minusta ajoittan tuntuukin, että asumme paratiisissa. Tosin aika keskeneräisessä sellaisessa:).
Tiina: No jopas, mistähän mahtaa johtua? Tämä nyt joka tapauksessa päivittyy hieman hitaasti, sillä ei meinaa millään päivässä tunnit riittää kaikkeen tarpeelliseen.
Hei suuresti onnea ja tsemppiä uuteen työhön!! Ihanat ja kovin tutut maisemat taas kuvissa. Tuntuu vieläkin hassulta että olet ihan jossakin täällä vieressä :) Hei ja muista jo törmätään ja tunnistat niin ehdottomasti jutellaan :)
Hyvää viikonloppua!! :)
Arki on alkanut onnelisissa merkeissä!
Onnea ja siunausta kaikille elämäsi poluille! ♥♥
Sinulla lienee ensimmäinen työviikko takana ja huomenissa taas uusi alkamassa; toivottavasti kaikki on sujunut mallikkaasti ? Työmatkasi puitteissa ei liene mitään moittimista...
Täälläkin ensimmäinen loman jälkeinen viikko takana ja uusia tuulia edessä. Eniten kuitenkin toivon työhuoneen vaihtoa, sillä potilaat ja minä oireilemme nykyisessä huoneessa sisäilman huonon laadun vuoksi. Astmainen yskäni palasi jo neljännen työpäivän jälkeen, vaikka lomalla voin todella hyvin. Hitsi ja pari muutakin tänne sopimatonta sanaa !
Lapsillesi toivottelen mukavia koulupäiviä ja tsemppiä uusiin kouluihin ! t: Tiina
Kauniit maisemat uudella työmatkallasi ja onnea ja tsemppejä uuteen työhön:) Ihanaa kun on noin lyhyt ja kaunis työmatka:)
Aino-Kaisa: Samoin!!! Nyt on vain elämä niin aikataulutettu, että en tohdi edes yrittää suunniteltua tapaamista, mutta jahka rauhoittuu, niin eiköhän järjestetä treffit!
Aili: En osaa nyt onnesta sanoa, sillä niin on kiireistä, että en ole ehtinyt itseäni tutkailemaan. Tuntuu lähinnä siltä, että asiat vain kasautuvat ja minä yritän täällä luovia kaiken keskellä edes jotenkin päivästä toiseen. Jahka rauhoittuu, niin kysyn itseltäni; Oletkos onnellinen paluumuuttajatar?
Tiina: Minulla ne vaihtelee, työhuoneet nimittäin. Olen nyt yrittänyt kartoittaa tiloja edes pääosin ja huomenna se homma jatkuu. Huh hei mikä määrä uusia asioita ja ihmisiä. Ja minulla kun on aika huono nimimuisti.
Toivottavasti saat itsellesi sopivamman työtilan ja vaivat vähenee!
Jael: Kyllä, kauneus on asia, joka antaa positiivista energiaa. Siksi minusta kannattaa vaikka vähän kiertää pidemmän kautta, jos niin saa kauniimmat reitit kulkea:).
Lähetä kommentti