perjantai 28. kesäkuuta 2019

HELMI

Meidän Helmi loikkii nyt iloloikkia tämän maailman ulkopuolella. Puputytöllä on suuri suru. Ja kyllä meistä muistakin tuntuu, että puputtomassa kodissa jotakin oleellista puuttuu. On suruaika.



HELMI 2012-2019<3.


7 kommenttia:

SaaraBee kirjoitti...

Kyllä se lemmikin menettäminen on vain aina yhtä surullista.

Carola Lehtonen kirjoitti...

Lemmikistä luopuminen on rankaa, varsinkin lapsille, toki ihan koko pereheelle ja muistan tilanteen kun meidän luppakorvakani jätti myös ison aukon kotiin kun sen oli aika loikkia muualle...

Jael kirjoitti...

Lemmikin menettäminen tuntuu kyllä, mutta muistot jäävät,. Tsemppejä puputytölle.

Allu kirjoitti...

R.I.P. Helmi

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Saara: Kuopus ei edes muista aikaa ilman pupuaan. Se on ollut hänellä aina. Luopuminen on totisesti ottanut koville.

Carola: Vaikeaa oli myös nähdä kanin riutuminen ja vanhempana miettiä, että kuinka pitkään voi odottaa luonnon hoitavan homman. Toisaalta myös kuopus näki, että pupun oli nyt aika lähteä.

Jael: Suru on surtava, sitten alkaa ehkä muistotkin kirkastua mielessä.

Allu: Helmi oli suuri sielu!

anumorchy kirjoitti...

Surullista! Voimia puputytölle!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Anu: Niinpä. Mutta aika onneksi tapaa parantaa. Tai ainakin helpottaa.