KÄMPÄSTÄ KOTI JA UPS

Ensimmäinen lapsi lähti pois kotoa. Minä vein. Auton takaosa laatikoita täynnä ja telineessä pyörä. Tampereella odotti kämppä, kolmen naisen soluasunnon keskimmäinen huone. Sisäänkäynti keittiöstä. Yhdeksäs kerros. Talon vieressä kauppa ja kaikki tarpeellinen. Bussi, joka kuljettaa hänet ensi maanantaista lähtien yliopistolle. 

Etukäteen esikoista harmitti, kun asunto oli valmiiksi kalustettu. Mutta illalla kämpästä olikin tullut koti. Tutut tekstiilit ja tavarat tekivät ihmeitä vieraissakin kalusteissa. Ja kuten kotona omassa huoneessa, oli tässäkin yksi seinä maalattu siniseksi. Sen eteen tulee valkoinen piano, joka on tilauksessa. Hyvä tästä on ponnistaa itsenäiseen omannäköiseen elämään.

Ovesta näkyy asunnon keittiö. Keittiön vieressä on eteinen ja kylpyhuone, jonka viereltä käynti ulos. Kaikki kolme asuinhuonetta avautuvat samalta seinältä vieri vierestä. Esikoinen asuu siis keskellä.

Ensin käännettiin pöytä toisin päin ja ripustettiin ikkunaan omat verhot.

Laatikoita riitti, mutta hyvin upposi sisältö kahteen kaappiin huoneessa, yhteen eteisessä ja kolmeen keittiössä.

Illalla jo tuntui niin kodikkaalle. Tuon sinisen seinän eteen tulee siis se piano.

Happy Lights:).

Kerkesimme monenlaista. Ensin haimme TOAS:lta asunnon avaimet. Purkasimme auton ja tavarat. Teimme ostoslistan. Kävimme IKEA:ssa syömässä ja ostoksilla. Sen jälkeen Prismasta siivoustarvikkeet ja ruokatavarat. Sitten siivoamaan ja purkamaan tavarat paikoilleen. TOAS muisti uutta asukastaan kassillisella opiskelija-ruokaa: näkkileipää, makaronia, nuudeleita, suolaa, mustapippuria, tomaattimurskaa, OREO-keksejä, tonnikalaa ja hammasharja ja -tahnaa hampaiden pesua varten:). Sympaattinen ele ja kauppakassi kaupan päälle. 

Illan näkymät hieman sumeana lasin läpi. Ensimmäisenä yönä oli kattojen päällä upea täysikuu.

Siivouksen jälkeen teimme vielä toisen kauppareissun, kun piti saada pölynimuriin pusseja.  Saimme myös aikaan kunnon alkuhärdellin. Asuntoon tullessamme ensimmäisen huoneen ovi oli auki. Asukkaan tavaroita oli levällään siellä täällä keittiössä, eteisessä ja kylppärissä. Keittiöstä oli valloitettu monen monta kaappia ja kaikissa oli nimikirjaimet. Hieman jo rupesi harmittamaan moinen levittäytyminen, kun kaksi muutakin ihmistä piti asuntoon mahtua. Päättelimme nimestä tiskiainepullossa ja seinän englanninkielisistä lapuista, että kyseessä ei ollut mikään Suomi-neito. Illan suussa asuntoon saapui brasilialainen naisihminen, joka oli paikalla olostamme jotenkin aivan ymmällään, jopa shokissa. Pahoitteli sotkua ja keräsi kamppeitaan. Yritimme häneltä kysellä, että oliko ok, että olimme laittaneet esikoisen tavarat näihin keittiön kaappeihin. Nainen sanoi, että ok oli ja että kaikki kaapit, joissa oli nimikirjaimet olivat yleiseen käyttöön. Kysyessämme selvisi, että asunnon tavarat eivät siis olleet hänen. Oletimme siis, että aiemmat asukkaat olivat ne jättäneet yleiseen käyttöön ja nyt olisi siis nämä yleiset tavarat saatava pienempään tilaan, jos kolmelle asuntoon muuttavalle naiselle pitäisi saada kaappeihin oma tilansa. 

Tuumasta toimeen. Yhdistelimme esikoisen kanssa "yhteiset astiat" samaan kaappiin. Yksi kaapillinen oli täynnä mitä merkillisempiä ruoka-aineita. Monta pullollista omatekoisennäköisiä öljyjä, joissa eriväristä sakkaa pohjalla. Mausteita, joista osa oli kirjoitettu arabiaksi, osa turkiksi, osa näytti japanilta tai kiinalta. Suurin osa purkeissa ilman mitään lappuja. Heitimme surutta kaiken epämääräisimmän oloisen muovipusseihin ja veimme roskikseen. 

Kaupasta palatessamme uusi "kämppis" oli rauhoittunut tulostamme ja tuli juttelemaan. Selvisikin seuraavaa: hän oli tullut pariksi viikoksi Tampereelle Brasiliasta koulutukseen. Hän oli vuokrannut yksiön airbnb:stä joltakin "arabilta" tai ehkä irakilaiselta/iranilaiselta. Asunnon vuokraaja oli lentokentällä sanonut, että asunnon kanssa oli ongelma, mutta heillä on antaa toinen tilalle. Brasilialainen oli ymmärtänyt tulleensa vuoranantajan siskon asuntoon, eikä hänellä ollut tietoakaan siitä, että kyseessä oli opiskelija-asuntola ja että sinne voisi tulla ketään muita kuin hän. Ilmeisesti myös asunnon vuokraajat olivat laskeneet sen varaan, että opiskelijat saapuvat asuntoon vasta kuun lopulla. Näin olivat kätevästi ajatelleet saada brasilialaiselta hyvät rahat. Hän siis maksoi kahdesta viikosta noin kahden kuukauden vuokran verran. Hyvä tienesti sille esikoisen uudelle kämppikselle (tai hänen veljelleen?), jonka tässä vaiheessa tajusimme palaavan asuntoon, kun tämä vuokralainen viikon päästä poistuu. Samalla tajusimme siirrelleemme kämppiksen astiat mullin mallin ja heittäneemme pari kassillista tämän "kotoisia öljyjä ja mausteita" roskikseen. UPS. Hyvä alku pitkälle ystävyydelle??? Esikoinen rukoili iltarukouksessa, että ei saisi alueen arabiyhdyskunnan vihoja päälleen paljastaessaan asunnon oikean tolan ja hinnan ja heitettyään kämppiksen ruoat roskiin. Neuvoin laittamaan sen osion äidin piikkiin:D.

Muuten, koko talo ja sen ympäristö oli kuin matka maailmalle. Suomalaisia näkyi hyvin vähän ja oli koko kansojen kirjo edustettuna. Tämä ei ole meille mikään miinus, vaan luulen, että esikoiselle tae viihtymisestä. Hän on tottunut kansainväliseen ilmapiiriin ja tulee sitä nyt sitten saamaan yllin kyllin.

Aamulla oli vielä hoidettavana opiskelija- ja bussikortin haku. Näiden välissä oli tunti aikaa ja käytimme sen piipahtamalla Amurin helmessä aamiaisella. Työläismuseokortteli ei vielä ollut auennut ja huomasin myös museokorttini olevan kotona. Ei siis Muumi-museota eikä muutakaan museo-juttua tällä kertaa. Bussikortin jälkeen hoitelimme vielä netti-asioita ja sitten oli aika jättää esikoinen asettumaan itsekseen ja ajella takaisin kotiin Kotkaan.

Koska minulla on tämä miniloma, poikkesin matkalla yhdessä kauniissa paikassa, josta kerron sitten ensi kerralla. Nyt sen sijaan rupean laiskottelemaan, koska sellaistakin täytyisi lomalla koittaa ehtiä tehdä. Kolmonen muutti äsken esikoisen huoneeseen. Yritän aamulla ottaa teille hänen sisustuksestaan kuvan. Ei ymmärtänyt yhtään, että mikä siinä nyt on vialla, kun kävin hämmästelemässä nopeaa muuttoa ja oven suulla kertomassa, että olin suunnitellut hieman erityyppistä muutosta tähän huoneeseen. 

Minulla siis loma jatkuu, mutta muu tässä talossa asuva perheeni aloittaa huomenna koulutiensä! Onnea ja siunausta heille ja kaikille muillekin koululaisille!