Maanantaisen vapaapäivän kunniaksi ajoin Haminaan. Ajattelin hieman kierrellä linnoitusta ja käydä pitkillä hiekoilla kuvaamassa. Hamina vain oli harmaa. Vettä tihkutti ja tuuli pieksi. Ulkona ei kauaa viihtynyt. Pitkätihiekat oli pidentynyt entisestään, sillä täälläkin meri oli mennyt matkoihinsa ja paljastanut pohjaa pitkältä matkalta rannan kaveriksi. Paluumatkalla pysähdyin lintutornilla. Muutama tipu sieltä näkyikin, mutta teki mieli vain pikaisesti takaisin auton lämpöön.
Huonoa säätä on nyt syyttäminen siitä, että silmäni osuivat Haminan keskustan laitamillan Nanson Outlet-myymälään. Sisäänhän minä päädyin ja näin paljon kaikenlaista kaunista. Minä olen ihan Marimekko ja Nanso-tyyppi. Etummaisen ostoa hillitsee vaatteiden kauhea hinta ja mies, joka nyrpistää Marimekolle nokkaansa. Jälkimmäisellekään mies ei ihan kamalasti taida lämmetä, mutta ostelen silti aina kun joku kuosi omaa silmää miellyttää. Nyt miellytti kahden mekon edestä. Toinen oli tarjouksessa ja toinen myytiin halvalla, kun oli enää hajakokoja jäljellä. Mekoille on sitä paitsi jatkuva tarve, sillä kuljeksin niissä kesät talvet.
Kotona Kotkassa olisi ollut kauniimmat kelit. Ei ollut sateesta tietoakaan ja tuulikin oli hellempi. Onneksi pääsin vähän kotikaupunkiakin kuvaamaan, kun lähdettiin kuopuksen kanssa kirjastossa käymään. Täälläkin tosin eksyttiin vähän kaupoille. Oltiin tontun asioilla, joten hsss hsss hsss.
Sapokassa on vielä ruskaa.
Lukeminen on ollut takkuista viime aikoina. Olen mieluummin tarttunut puikkoihin kun kirjaan. Lainasin nytkin vain selailukirjoja, joissa pääasiassa on kauniit kuvat. Joulukirjoja oli kannettu tyrkylle, mutta ohitin ne vielä. Lainasin sen sijaan Pentikin kirjan. Olen näet myös Pentik ja Iittala tyyppi. Pentikistä olen ostellut joitakin laseja ja käyn silittelemässä kaupassa niitä kauniita huonekaluja. Iittalan outletistä teen hyviä alelöytöjä. Keräyksen alla on ollut astioita, Kivi-tuikkuja ja Mariskooleja. Itselle ja muille.
Alakuvassa kirkon takana on esikoisen ja kakkosen lukio. Kaunis vanha rakennus. Myös minä kävin tuolla lukioni iäisyys sitten.
Kun tässä Suomea koitetaan taas saada taloudellisesti vakaalle pohjalle, olisi tietysti tärkeää suosia suomalaista. Tässä joulua ennen tulee ainakin ihan varmasti kerrytettyä Fazerin omaisuutta. Mitkä mahtaa olla sinun suosikkisi suomalaisissa yrityksissä? Ja kuulitteko siitä Suomi-ruoka listauksesta, jossa oli minusta aika kummallisia asioita, kuten viili ja pitsa! Mikä mahtaa olla sinusta kaikkein suomalaisin ruoka? Minusta karjalanpaisti ja perunat tai lihapullat ja muussi. Ja näihin ruokiin tietysti tarvitaan seuraksi sitä Valiota!
11 kommenttia:
Kauniit kuvat, vaikka harmaalta ja tihkusateiselta meren rannalta, minkäs sitä säälle voi...ja sitten taas Sapokan kuvat kauniista ruskasta. Pentik, Aarikka ja Iittala ovat minunkin suoskkkilistallani...Marimekon joistakin kuoseista tykkään myös ja Nanson tehtaa myymälässä käytiin aina kesäisin, kun se lähellä mökkiä sijaitsee.
Jouluun on tasan 2 kk:tta, joten tonttujuttuja voi hyvin jo alkaa toteutella pikkuhiljaa;) Mukavaa viikkoa!
Kauniita on kuvat ilmasta huolimatta. Olen aina hieman karsastanut Marimekkoa seka nansoa, viime vuosina Marimekon mekoista olen kylla ihastunut muutamiin, onkohan se tama ika? Mina kotiuttaisin monet vallilan verhot kotiini mutta yhdet olen vain raaskinut ostaa, ovat sen verran hinnakkaita. Arabialla on monia astioita joista tykkaan ja suomalaisia pussilakanoita rakastan. Suomalainen ruoka, en ole oikeen suomalaisten perinneruokien ystava, hernekeitto ja itsetehdyt pinaattiletut taitavat olla ne minun suosikit.
Hienot kuvat taas - tuli ihan vähän kaihomieli nuoruuteen noista Pitkienhiekkojen kuvista... Suomi-ruokalistausta ihmettelin minäkin. Suomi 100 vuotta, ja viiliä (no se nyt on suomalaista kyllä) ja pitsaa? Mieluummin sitten vaikkapa noita nimeämiäsi. Ja jälkkäriksi karpalokiissseliä? :)
Carola: Nyt kun selvisi, että Nanson Outlet on tuossa 15 minuutin päässä niin voi voi. Tosin se on jännä merkki, kun pitkään ei nappaa mikään ja sitten yht'äkkiä on monta kaunista kuosia tarjolla. Joululahjoja on pakko ostaa pitkään, sillä muuten ei riitä joulukuun palkka.
Petra: Mies on sitä mieltä, että Marimekko on ihan mummo. Ja se, että rupeaa hinkumaan Marimekon perään on mummouden ensiaste. Tosin mummoissa ei ole mitään vikaa ja minussa asuu kyllä pikku mummo, sillä olen mummomekkojen perään ja rakastan kutoa sukkia. Väitin kyllä miehelle, että se ei ole viime vuosiin Marimekkoa nähnytkään vaan elää vanhoissa mielikuvissa. Taitaa tuon Nansonkin laittaa siihen mummo-kastiin.
Airi: Voi kyllä, karpalokiisseli kermavaahdolla on Suomi itse.
Hei! En muista onko tästä ollut aiemmin puhettakaan, että sinäkin olet mekkotyttöjä! :) Marimekot ovat tosiaan kalliita, mutta jos halvalla saa, kannattaa ostaa sillä laatu niissä on kuitenkin hyvä. Ovat kestäviä ja pestäviä.
Minä olen enemmän Iittala-tyyppi. Pentikiin en ole vielä osannut ihastua.
Harmi kun kolea sää vähän rajoitti tutkimisretkeäsi Haminassa. Kaunista sielläkin näkyy olevan!
Minusta jotenkin se savulohi on niin suomalaista. Ehkä koska asuin ihan lohilammien vieressä lapsena ja meillä oli lohta aina juhlina pöydässä. Eikä ne lihajutut minulle oikein lapsenakaan niin maistuneet. Muussi on tietty tosi herkkua joten se olisi myös perus-suomalaista kalan kanssa.
Leppoisaa loppuviikkoa!
Hurmioitunut: Mukavuudenhalua, sillä en tiedä mitään mukavampaa asustetta, kun sopivan kokoiset sukkahousut ja mekko:). Lisäksi otan takaisin poikatyttölapsuuttani, jolloin en halunnut hametta päälle mistään hinnasta. Kyllä naisella pitää mekko olla:D.
Pentikillä tykkään heidän lipastoistaan ja hyllyköistään. Ostaisin niitä heti ja monta jos olisi sitä rahulia ylimääräistä.
Matkatar: Onneksi Hamina on niin lähellä, että hukkareissukaan ei ole mitenkään iso juttu. Ja tämähän ei edes ollut sellainen, kun sain kuvien sijasta mekkoja:). Savulohi onkin tosi suomalaista. Ja kalaruoat muutenkin.
Kotka on kaunis vähän pilvisemmälläkin säällä. Tuolla olen muuten minäkin lukioni käynyt, tosin iltasellaisessa.
Minä en tykkää mistään noista mainituista, en Iittaloista enkä Nansoista jne. Silti mulla on ihan kivat kokoelmt ainakin Iittalaa ja Pentikiä, kun niitä on muut minulle roudanneet. Taisin muuten ostaa yhden Nanson paidankin viime kesänä, ja ihan vapaaehtoisesti vielä. :-D
Satu: Minä vuosina kävit Lyskaa? Jospa joku ostelisi minullekin Pentikkiä ja Iittalaa:). Mutta ei, itse ne on pitänyt hankkia. Ja nyt ostelen tuolle esikoiselle Arabian Teemaa. Nanso on minusta justiinsa sellainen, että jotkut on ihan EI IKINÄ ja sitten taas yht'äkkiä siellä on joku ihanan ihana kuosi, josta tykkään sitten vuosikaudet.
Meri on sinulle ilmeisen rakas, samoin kaupunkien historiasta ja rakennuskannasta kertovat miljööt. Niistä ainakin kuvasi kertovat ja niihin painottuvat. Palaat niihin aina uudelleen. Niihin ihastuin jo Turkin aikaisissa blogeissasi. Osaatko sanoa, mistä kumpuavat? Huomaan itse jääväni useinkin miettimään, miksi sitä tai tätä. Usein jään ilman vastausta. Jotkut asiat vaan yksinkertaisesti viehättävät. Historian imun kuitenkin tunnistan. Anisi
Anisi: Kyllä se kotoa tulee. Isä rakasti merta. Oli merimiehenä nuorena poikana ja tapasi äitini Kotkan sataman liepeillä. Isä kalasti ja halusi merelle ja saariin ja otti sinne mukaan. Äiti taas rakasti kaikkea vanhaa. Vanhoja taloja, huonekaluja ja astioita. Äidin mukana mentiin Porvooseen aina vanhaa kaupunkia ihmettelemään. Kodin aarteet oli ne vanhat löydöt mitä oli mistäkin sinne haalinnut. Vanhassa vara parempi, ovat vain minunkin silmääni kauniimmat kuin uudet. Nämä kaksi on siis olleet minussa aina ja tulevat aina olemaan:D.
Lähetä kommentti