lauantai 9. heinäkuuta 2016

TERVEISIÄ TORILTA

Seitsemältä olin valmis. Pöydät oli kasattu ja mustikat nostettu sen päälle. Mies oli edellisenä päivänä miettinyt, että kuka ihme sitä nyt seitsemältä olisi torilla ostoksilla. Vaikka kuinka moni. Vastapäätäni olevassa kalakaupassa tehtiin tiliä heti seitsemästä lähtien. Huonot mansikka-uutiset oli selvästi luettu Iltalehdestä ja marjat katosivat pikavauhtia viereisestä kojusta. Mustikat lähti myyntiin klo. 7:15 ja jo klo. 10:30 saatoin alkaa myymään "ei oota". Ei hassumpaa tuo torimyyjänä olo. Ainakaan tällaisena sateettomana päivänä.



Herneet 3€/litra ja mansikat vitosella.


Mustikat 6€/litran rasia


Oli mukava huomata, että Karhulassa on näin eloisa tori. Kotkan keskustan tori kun on aika nuupahtanut. Tai ehkä vain siinä isolla torilla kävellessä tuntuu, että paikalla ei ole oikein ketään? Karhulan tori taas on pieni ja kompakti. Väkeä oli koko ajan ja kymmenen jälkeen alkoi jo muodostua jonoja. Etenkin mansikanmyynnissä näkyi tulevan paikoitelle ryntäyksiä. Minulla oli kirja mukana, mutta en ehtinyt kaivaa sitä ollenkaan esiin. Juttukavereita riitti niihin hetkiin, kun ei ollut ostajia. Pääsin myös paikallislehden galluppiin kertomaan mikä kesässä on ollut parasta. Matkat yhdistettynä Suomen kesään.



Mansikkakojulle on saapunut uutta marjaa ja jokainen haluaa päästä niistä osingoille.



Yhdeksännellä luokalla hain työvoimatoimistosta kesätöitä. Huomasin siellä ilmoitustaululla lapun, jossa haettiin torille kukka-myyjää paikalliselle hautaustoimistolle jolla oli myös kukkakauppa. Päätin käydä kokeilemassa onneani ja marssin suoraan kyseisen työnantajan toimistoon. "Saat paikan, kun näytät olevan noin reipasta sorttia," tuumasi minut vastaan ottanut naishenkilö. Vietin sen kesän Karhulan torilla ja tein tuttavuutta kukkien kanssa. Siitä sisäänmarssista poiki myös kolmen vuoden työt pitopalvelussa viikonloppuisin ja kiiremyyjän pesti aina jouluisin. Kun isäni kuoli, hautaustoimisto järjesti kaiken ja myi minulle edullisesti hautakiven. Äidin kuoltua käännyin taas heidän puoleen ja hyvin hoitui järjestelyt jälleen, vaikka firmassa oli tapahtunut sukupolvenvaihdos. Kannattaa siis olla reipas ja käydä kysymässä.






Kaikki on myyty. Sangot lähdössä kerääjille tilaus marjoja varten.




Keskiviikkona sitten ehkä uudelleen torille, jos sää sallii ja marjastajat jaksaa poimia. Mies odotti torimuijaansa täällä terassikahvien kanssa. Esikoinen rupesi ruoan laittoon. Kuopus järjestää tukilapsille puuhaa ihanalla tarmolla. Sain ottaa pienet tirsat ja nyt on edessä vielä koko loppu aurinkoinen lauantai. Mitähän tekisi? Vai olisko tekemättä mitään?

7 kommenttia:

Carola Lehtonen kirjoitti...

Hienoa, että marjat teki kauppansa ja torimyyjänä voisin viihtyä itsekkin;) Tänään on täällä ollut todella ihana kesäpäivä, on grillailtu,nautittu auringosta ja poimittu mustikoita pakkaseen ja leivottu kesän ensimmäinen mustikkapiirakka ja käyty kuvaamassakin:).Ihana päivä!

Jael kirjoitti...

Kiva että marjat menivät kaupaksi,ja kun on noin mukava torikauppias,niin miksi ei;D

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Carola: Se oli yllätys, sillä mansikkatilan isäntä sanoi ihmisten yleensä miettivän enemmän, kun näkevät marjat ensi kertaa torilla. Mustikkapiirakkaa tekisi kyllä mieli.

Jael: Torikauppiaan ei kannata olla tuppisuu. Sen verran moni käy vain keskustelemassa.

Anonyymi kirjoitti...

Kävimme tutustumassa Kotkaan kivan blogisi innoittamana. Nähdyiksi tulivat Suomen Kerta (siitä tehtaanmyymälästä kirjoitit kivan blogikirjoituksen aikanaan, kiitos), Vellamo, Sapokka ja kansainväliset markkinat, sekä Laituri. Onpa Kotka todella kaunis! Mukavia kesäpäiviä sinulle ja lämpimät onnittelut uuden työpaikkasi johdosta. HK

Paluumuuttajatar kirjoitti...

HK: Ihanaa. Kotka on NIIIIIN kaunis, että on suorastaan kummallista, että tänne ei ole isompaa turistiryntäystä. Tänään juuri vieraita kierrätettiin Kotkan puistoissa ja rannoilla. AJattelin, että kyllä meidän kotkalaisten kelpaakin kotikaupunkia esitellä:). Tänään kävin myös hakemassa työpaikan avaimet ja sain ensimmäiset työlistat:).

Matkatar kirjoitti...

Olette olleet jälleen tosi ahkeria!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Matkatar: Ahkeriakin. Meinasin jo, että menee koko kesä aikaisilla herätyksillä, mutta tällä viikolla saatiin kahtena aamuna nukkua melkein kymmeneen. Ja lukea vielä aamulla sängyssä kirjaa. Tuntui ihan lomalle:).