Mihin nämä vuodet ovat vierineet? Talossamme on Wanha. Istanbulin mekko pääsi käyttöön ja moni etukäteisjännitys sai onnellisen päätöksen. Löytyi se pari, täksikin päiväksi riitti terveyttä, tanssit oli hallussa ja hiukset ojennuksessa. Jatkoillekin tuo lopulta lähti ja soittelee tuon tuosta jatkoaikaa. Kuljettajansa on onneksi kärsivällinen ja jatkot saa jatkua.
Pukujahan meillä oli kaksi. Tarkkasilmäiset tai hyvämuistiset ehkä huomasivat, että koekampaus tehtiin sitä violettia pukua silmällä pitäen, mutta lopputulos oli turkoosi. Onneksi oli varaa mistä valita:). Ihana työkaverini saapui aamulla hiuksia väkertämään ja äiti kelpasi meikkaus avuksi. Mummo ja pappa toimivat aamupäivän kuskeina ja minä hain Wanhani vanhainkodilta pappoja tanssittamasta. Rannassa pysähdyttiin nopeasti kuvaamaan puku päivän säässä.
Kello kuusi alkoi tanssiaiset. Olimme koolla hyvällä edustuksella ja neljällä kameralla:). Ihana juhlahan se oli. Kauniita tyttöjä salin täydeltä. Pojat puvuissaan ja hiukset kammattuina. Katseet pääosin kiinnitettyinä niihin kahteen. Tansseja oli monta, paljon enemmän kuin meidän aikanamme. Mielenkiinto jaksoi hyvin pysyä yllä.
Viimeiset tanssit oli säästetty omaisille. Isänsä pääsi tanssitaitojaan testaamaan. Meiltähän jäi aikanaan häävalssit tanssimatta, koska minä en osaa. Menen sekaisin heti, jos käsien ja jalkojen pitää tehdä omiaan:). Tyttäreltä sen sijaan sujui tanssi kuin tanssi. Ja sillä parillaan oli rytmiä veressä ihan kai jo synnyinlahjana.
Äitinsä näyttää Wanhan vieressä vanhalta ja väsyneeltä. On ollut viikolla pitkät päivät. Tytär taas on montaa kokemusta rikkaampi. Kantaa tästä päivästä uskoakseni ihania muistoja. Isänsä valmistautuu noutamaan Wanhan kotiin. Sitten kuullaan päivän loppusaldo. Nyt jo tiedän, että ollaan plussan puolella. Onneksi.
16 kommenttia:
Oi mitä prinsessoja salin täydeltä ❤️
Lämmin tervehdys kauniille Wanhalle :)
Ihania pukuja! Onpa sinulla kaunis tytär. Minäkin muuten olen aivan surkea tanssia.
Voi miten ihana mekko ja kaunis tytär, ihan äitinsä näköinen!
Ihana puku ja tyttaresi on oikea kaunotar. Mita pukuloistoa on nykyisin nama vanhojen paivat, minun aikana oli viela ihan erilaista :)
Pepi: Oli kyllä pastellia ja kimalletta ihan kunnolla:). Kahden vuoden päästä kakkonen tanssii, jos hyvin käy. Mutta pojan juhlilla on varmaankin vähän erilaiset tunnelmat:)? Lukee varmaan terveiset täältä.
Saara: Kaunis on, vaikka välistä unohtuukin tyytymättömyyden polulle ulkonäkönsä kanssa. Mutta se ehkä kuuluu kasvamiseen?
Matkatar: Mekkoja oli kaksi, molemmat kauniita. Tämä lopulta valikoitui ja oli minustakin todella kaunis. Kohottavista tyllihörsellyksistä luovuttiin matkan varrella.
Petra: Kyllä minun aikana alkoi jo olla tällaista iltapukumaista tyyliä, mutta ei siihen näin mahdottomasti panostettu. Minulla oli silloin aikanaan puku lainassa ystävältä. Hän oli ostanut sen aikanaan Amerikasta vaihto-oppilasvuonna. Kampaajalla kyllä sentään kävin.
Ihanaa pukuloistoa, hienot kuvat muistoksi tärkeästä päivästä. Varsin nuoria wanhoja :)
Ihanaa pukuloistoa ja erittäin kaunis pukuvalinta ja väri. Hiuksetkin taidokkaasti laitettu. Ensi vuonna sitten niitä karkkeja viskelemään ja toisenlaista pukua suunnittelemaan? ;) Onnea wanhalle ja tämän äidille! :)
Kauniit kuvat, kaunis tyttärenne ja ikimuistoinen päivä!
Kiitos upeista kuvista, ja onnea Vanhalle ja hänen vanhemmilleen!♥♥♥
Ihastuttava Tyttönen tai oikeastaan jo nuori nainen ! Toivottavasti hänen päivänsä oli illan viimeisiin minuutteihin asti onnistunut ?
Täälläkin on fiilistelty "Wanhoja", vaikka Keskimmäisen tansseista on jo kaksi vuotta. Tuli tanssien vuoksi kotona käymään ja eilen olivat vanhalla porukalla Laukaan lukiolla ihastelemassa nuorempiaan. Tietokoneelta minullekin näytettiin hurmaavia nuoria ja erityisen hauskaa oli tänä vuonna poikien oma tanssi, joka olikin lätkämailoilla somistettu voimistelunäytös punnerruksineen...
Talviset terveiset Keski-Suomesta ja hyvää viikonloppua ! t: Tiina
Kaunis on mekko ja sen kantaja. Ihanat kuvat ja oikein hyvää viikonloppua!
Cheri: Nuoria ja kauniita. Elämä ja sen mahdollisuudet edessä.
Hurmioitunut: Ihan totta. Sitäkin pukua jo mietittiin.
Kirsi: Kaunis on ja pukukin oli juuri sopiva.
Aili: Kiitos. Onnihan se on, että on näitä lapsia ja nuoria talossa.
Tiina: Päivä oli onnistunut ja taisi ylittää odotuksetkin. Tuli koettua monta asiaa, joita ei aiemmin ollut kokenut. Ja monia muistoja muisteltavaksi tulevinakin vuosina.
Jael: Kuvia on satoja. Jos unohtuukin jotakin, niin näihinhän voi palata:D.
Meillä kanssa oli pojalla kanssa wanhat eilen ja äiti jännitti eniten ja eritoten sitä,kun vanhemmat haetaan tanssimaan..hyvin meni(harjoittelin tosin jo kotona etten ihan mokaa..).
Huomasin kuvista,että osalla pojista siellä näyttää olevan puku päällä frakin sijasta,eikö?
Täällä Helsingissä oli pojan lukiossa kaikilla pojilla frakit.
Paljon oli eri tansseja ja hienosti oli opittu,oma tanssi oli hauskin.
Ilmeisesti sielläkin viimeisenä nuoret esittivät oman tanssinsa,eikö?
Tanssien jälkeen koulu tarjosi kaikille herkulliset kakkukahvit ja sitten nuoret lähtivätkin yhteiselle perinteiselle illalliselle ja sieltä taas varattuun jatkopaikkaan ja yöllä yhden jälkeen jälkeen vielä kaikki täysi-ikään ehtineet vielä viihteelle..kotiin tuli väsynyt nuorimies kolmen jälkeen,hauskaa oli ollut.
Ensi vuonna sitten abivuosi ja nuoremmalla pojalla vuorossa wanhat.
Kuvia ja videoita tuli otettua,olihan ikimuistoinen päivä!
Anonyymi: No kahden vuoden päästä meillä onkin ONGELMA edessä, jos kakkonen tanssii vanhat. Silloinhan minun täytyisi hakea häntä tanssimaan??? Ehkä täytyy pyytää joku tanssitaitoinen kummitäti paikalle tanssittamaan poikaa:D. Tai äidin lähteä tanssikurssille. Täällä poikien asu oli aika vapaavalintainen. Toivotaan, että niin on myös kahden vuoden päästä, sillä frakkia ei viitsisi ostaa tai vuokrata yhtä päivää varten. Musta puku on oston arvoinen, kun se sitten palvelee monet juhlat tulevassakin. Teillä oli koululla enemmän rahoja käytössä, kun pystyivät kahvit tarjoamaan. Täällä ei sellaisia ollut. Eikä nuorilla ruokailua. Jatkot oli, mutta nekin omin eväin.
Sun täytyy vaan kahden vuoden päästä etukäteen kysyä pojalta mikä tanssi pitää opetella ja opettelet sitä kotona=)
Meillä poika meinaan sanoi,että nyt mä varmaan illat tanssin yksinään kotona ja harjoittelen youtuben avulla(ja niin tein kyllä..)en ole niitä tanssi-ihmisiä sitten ollenkaan.Onneksi oli niin paljon ihmisiä,että jouduttiin jakamaan kahteen tanssi ja niin kova hulina,että tuskin kukaan siellä just mun tanssia oikein seuraamalla seurasi.Joillainhan ei esim.ole toista vanhempaa mukana syystä tai toisesta ja silloin tanssittavat esim.isovanhempia,ehkä miehesi äiti voi tanssia puolestasi.
Me vuokrattiin frakki ja oli tosi kallista yhdeksi päiväksi,mutta oli vähän pakko.
Ja nuorten yhteinen illallinen,joka perinne näillä,
niin jouduttiin se ihan omasta pussista maksamaan ja sen päälle vielä opettajien ruuat & juomat.
Laitoit muuten,että onneksi tanssiparikin järjestyi,niin eikö tytöllesi löytynyt paria vai ei ollut poikia riittävästi?
Meillä poika ja kaverit kysyivät heti lukion ekalla jo haluamaltaan tytöltä tuleeko pariksi,jotta sai sen tytön minkä kanssa mieluiten halusi tanssia.Oli kuulemma kivempi tanssia tytön kanssa,joka hyvä kaveri ja oli näin rentoa harjoitella ja esiintyä ja sen näkikin parin yhteistyöstä ja kuinka hauskaa heillä oli,pieni virhe tai unohdus tanssissa,niin toinen heti auttoi.
Lopussa vielä pojat antoivat tytöilleen ruusut kiitokseksi,
nekin ite kyllä ostettiin.
Anonyymi: Kai se on joka lukiossa niin, että poikia on vähemmän ja heitä ei riitä joka tytölle. Ja sitten kun ovat ennestään tuttuja ja varailevat pojat itselleen, jää nämä uudet ja ujot ilman. Meidän wanhalla oli pari, joka löytyi ystävän kautta ja tuli ihanasti auttamaan toisesta koulusta käsin. Hyvä pari olikin, suorastaan ihan paras!
Lähetä kommentti