On ollut niitä päiviä, joista en kehtaisi kirjoittaa. Niitä, joista olen päättänyt moneen kertaan pyristellä eroon. Päiviä, joissa tunnit ovat liian lyhyitä. Päiviä, jotka venyvät työn puolella ja kutistuvat vapaa-ajalta. Niitä päiviä, joissa ei ole mitään julkaisukelpoista. Monenlaista kylläkin tapahtuu, mutta ei mitään yleiseen jakeluun laitettavaa. Päiviä, jotka eivät tallennu kuviin, vaan jonnekin ihan muualle. On ollut myös hetkiä, joiden toivoisi katoavan jonnekin sumuun. Olevan oikeasti olematta. Niitä hetkiä, joiden äärellä tajuaa, että tämä maailma ei jaa tasapuolisesti. Enkä minä voi sille asialle oikeastaan paljoakaan.
Torstaisin minulla on auto käytössä. Vaikka muuten vannonkin hyötyliikunnan nimeen ja kävelen mielelläni työmatkani, tuntui auton käyttömahdollisuus tänään erityisen hyvältä. Tämän blogin suhteen se oli suorastaan erittäin tärkeää. Olen nimittäin kiireen keskellä näköjään supernopea hetkiin tarttuja. Huristelin Kotkaa ristiin rastiin ja matkan varrella hyppäsin mahdollisuuksien mukaan ulos autosta. Parin minuutin ajan katse kohti jotakin kaunista, kamera käyntiin ja kipin kapin kohti seuraavia haasteita. Tämä sumu oli päivän eka pysähdys ennen työpäivän alkua.
Loppusuoralla ollaan. Ensi viikko ei ole kokonaan lomaa, mutta niin erilaista verrattuna normaaliin arkeen, että tulee varmasti tuntumaan silkalle huilille koko viikko. Keskiviikosta alkaen nautin sitten ylitöiden hedelmistä. Viisi päivää jotakin ihan muuta kun työtä. Huomisen siis jaksaa vaikka päällä seisten. Entäs siellä, onko lomaa tiedossa?
6 kommenttia:
Kaunista syyssumua. Harmittavan vähälle on jäänyt syksyn kuvaaminen. Lomaa ei ole täällä tiedossa, itse asiassa päinvastoin, sain töitä josta jossain vaiheessa blogissakin kenties lisää. ;)
Parina aamuna on täälläkin ollut komeita aumuja - eikä mitään saumaa saada itseään just silloin kameran kanssa liikkeelle.
Kumma miten kalenteri on joskus niin täynnä, että ei voi kuin ihmetellä. Luppoaikaakin toki on, yleensä ajoittautuu iltaan ja silloin sitten istahtaakin kutimen kanssa telkkarin ääreen.
Kamera kyllä pitäisi kulkea aina matkassa, ainakin se pienin versio - kun vaan muistaisi tuoda sen laturin mökiltä kotiin, niin olis jotain apua siitäkin :)
Että sumukin voi olla niin kaunista.
Hurmioitunut: Voi miten hienoa, sait töitä! Minulla on itseasiassa nyt lomaa tiedossa vähän väliä. Koska minun työsuhteeni päättyy kesäkuun alussa, käyttelen kertyviä vuosilomapäiviä tässä pitkin vuotta. kaksi viikkoa joululomaa! Viikko talvilomaa. Aikamoista!
Pepi: Odotin sumua tulevaksi ja eilen vasta oli ensimmäinen kunnon sumupäivä. Kamera minulla on aika mukana, mutta viime aikoina turhan vähän aikaa sen käyttämiseen. Ihan perus työmatkalla ei ole enää mitään mielenkiintoista kuvattavaa ja kävellen ei mihinkään kauemmat kerkeä.
Allu: Kaunista oli ja kaunista on ollut koko syksy.
IHANIA USVAKUVIA!!!!
tykkää kaijjaanilainen
Kajjaanilainen: Kiitos. Sumu on kaunista.
Lähetä kommentti