sunnuntai 29. maaliskuuta 2015

TUOREEKS TERVEEKS

Sain aloittaa viikonlopun vieton jo perjantaiaamuna pitäessäni ansaitsemaani vapaapäivää. Tunnin aamukahvit sängyssä ja sen jälkeen naisen laatuaikaa ikkunanpesun ja siivouksen merkeissä. Uskokaa pois, kyllä silläkin tavalla voi tuntea levänneensä. Tai ainakin saaneensa jotakin normaalista poikkeavaa aikaiseksi. Jäi näitä ikkunoita tuleviinkin päiviin, sillä laskujeni mukaan meillä on pestäviä ikkunoita 26 plus kellarissa vielä viisi. Onneksi ikkunanpesutarve ei ole yhtä tiheä kuin Istanbulissa!



Nämä makuuhuoneen tuolit kaipaisivat edelleenkin kunnostusta. Kangas on olemassa, mutta luulot siitä, että osaisin nämä itse päällystää ovat karisseet. Jos joku tietää jonkun edullisen ja hyvän liikeen näillä main, niin vinkkejä otetaan vastaan. Tuossa vasemmanpuoleisessa minä yleensä istun naputtamassa blogikirjoituksia.

Lauantaina käytiin myyjäisissä ostamassa lämpöisiä sämpylöitä. Seisottiin kentän laidalla hytisemässä ja seuraamassa kakkosen torjuntoja maalin edessä. Päästiin juhlimaan kummipoikamme syntymäpäiviä. Ulkomailla vietettyjen vuosien ajan olemme jääneet tällaisestakin ylellisyydestä paitsi. Kahvipöydän ääressä kuulumisia vaihtaessa ei edes haittaa se, että säät on tosi surkeat. Vettä vihmoo ja viikonlopun väri on ollut tasaisen harmaa. Tällä hetkellä sataa räntää. Onneksi ei tarvitse katsoa ikkunoista, jos ei tahdo. Minä en tahdo.

Kesäikaan siityminen ei aiheuttanut hengen vaaraa eikä tuonut fyysisiä vaivoja. Univajetta se kyllä aiheutti ihan omasta syystä. Tuijotettiin miehen kanssa elokuvaa myöhälle yöhön. Onneksi heti aamulla tultiin virvotuiksi tuoreeks terveeks. Ja muutamaan kertaan myös päivän mittaan.





Palmusunnuntain kirkon jälkeen istuttiin valmiiseen pöytään ja syötiin itsemme ähkyyn. Se taitaa nyt olla sellainen joka sunnuntainen perinne se sunnuntaiähky. Tästä on hyvä liukua hiljaiseen viikkoon ja viimeisiin paastopäiviin. Juhlalta tuntuu pääsiäisen lisäksi se, että edessä on vielä kaksi neljäpäiväistä työviikkoa. Minulle kun selvisi se karu tosiasia, että ensi kesänä minulla on lomaa 15 päivää. Suokaa anteeksi kaikki te turkkilaiset, joille kerroin tosiasiana sitä legendaa, että meillä Suomessa on tavallista saada kesälomaa viisi viikkoa. Mistä lie moisen utopian olinkaan itselleni kehittänyt? 




Nyt ei kuitenkaan kiukutella eikä surra sitä, että ulkomaan vuosina tehdyt työt ei näy lomissa. Ei palkoissa. Ei työkokemuksissa. Kietoudutaan sen sijaan vilttiin. Otetaan kirja yöpöydältä ja vietetään lokoisa sunnuntain lopetus. Iloitaan siitä, että nuha taisi sitten antaa periksi ja kulkea ohi. Ollaan tuoreita ja terveitä. Jos ei rikkaita, niin ainakin näille omillemme rakkaita.

Rovasti Serafim Fiinin virpomisloru:

Virvon varvon vitsallani
Tuoreeks, terveeks, rikkaaks, rakkaaks,
Jeesuksen Kristuksen Jerusalemiin ratsastamisen muistoksi.
Virvon Sinua.
Vitsa virvoittaa,
kivut kirvoittaa.
Jumala Sinua siunatkoon!

16 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hei,juttujasi on kiva lukea, kiitos niistä. Lomista on kyllä pakko kommentoida, että ei ainakaan yksityisellä sektorilla lueta lomiin hyväksi kuin kyseisellä työnantajalla tehdyt työt, ensimmäisenä vuonna lomaa kertyy yleensä kaksi päivää kuukaudelta ja sen jälkeen kaksi ja puoli. Ja lomaa pidettäess lasketaan lauantait myös lomapäiviksi vaikkeivat työpäiviä olekaan. Eli tässä ei liene merkitystä, että olet työskennellyt ulkomailla, työpaikkaa vaihtaessa loman kertyminen alkaa "alusta" (julkisen sektorin käytäntöä en tunne).

Aurinkoisia kevätpäiviä puhtaiden ikkunoiden kera t. Liisa Inkeri

Allu kirjoitti...

Söpöjä virpojia teillä käynyt♥
Onpas sulla ikkuna poikineen.

mimon mami kirjoitti...

Oletpa jo ahkeroinut ikkunoiden pesussa. Hyvää paastoviikkoa ja pääsiäistä!
Julkisella puolelle lasketaan menneetkin työpaikat, jos vastaava työtehtävä tai siitä hyötyä nykyisessä. Osa yksityiselläkin tehdyistä voidaan laskea. Loman määräytymisvuosi on huhtikuun alusta maaliskuun loppuun. tietty määrä päiviä kk:ssa on oltava työssä, että kertyy täydet. Julkisella lauantait ja sunnuntait eivät kuluta lomapäiviä.

Petra kirjoitti...

Hyvaa paasiaisen aikaa teille! Meilla tuli viikonloppuun uusi suunta kun appi menehtyi, onneksi kotonaan ja vaimonsa sylissa. Parempi nain, viimeiset ajat olivat vaikeita joten oli varmaan hanen aikansa.

Nuo vihreat tuolit ovat niin ihanat etta, haluaisin juuri tuollaiset, minakin naputtelisin blogikirjoituksia tuossa tuolissa mielellani :)

anumorchy kirjoitti...

Onneksi siella ikkunat likaantuvat paljon vahemman kuin Istanbulissa tai meilla taalla polymyrskyjen jalkeen. Ja nehan tulevat aina nain paasiaisen kynnyksella kun kaikilla (ainakin melkein) on siivousvimma.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Liisa Inkeri: ihan totta, noinhan se varmasti menee. Minä en ehtinyt työskennellä Suomessa ollenkaan ennen ulkomaille menoa ja siksi tämä on nyt uusi tilanne kaikin puolin. Kun viime kesänä jäi muuttojen ja remonttien vuoksi kunnon kesäloma pitämättä, oli odotukset tämän kesän loman suhteen suuret. Nyt täytyy vähän niin kuin asennoitua uudelleen. Ja yrittää kerätä voimia tässä arjessakin. Kolmessa viikossa kun ei akut lataudu, jos ne on käytetty ihan tyhjiin.

Allu: On söpöt virpojat. Ja ikkunoita talossa. Tilava koti on ihana kaikkina muina kuin siivouspäivinä:).

Mimon mami: Yksi kerros siis vasta pesty. Mutta tässä oli eniten ikkunoita. Ollaan siis voiton puolella. Tuo tuli siis itselle yllätyksenä, että lomakausi alkaa huhtikuulta. Kun siis aloitin työt elokuussa, missasin jo monta lomapäivää ja tämän vuoksi loma jää kovin lyhyeksi. Tosin palkatontahan saa ottaa, mutta milläs ne lainat sitten lyhennellään?

Petra: Voi sentään. Osanottoni. Teillä on sitten pikainen matka edessä?

Tuolit pelastin anoppilan kellarista. Minustakin ne on hauskat. Ja Turkista ostin niihin sellaisen turkoosin kankaan. Jalat voisi sitten maalata valkoisella. Tai tumman ruskealla.

Anu: Onneksi tosiaan. istanbulissa ikkunat olisi pitänyt pestä kerran viikossa. Meillä siivooja kävi ne pesemässä joka toinen viikko ja jo viikon jälkeen alkoi likaantuminen olla näkyvää. Siihen nähden tämä on ihan pala kakkua.

Matkatar kirjoitti...

Mukavan kotoisen näköinen palmusunnuntai sielläpäin. Tuli ihan mieleen omat lapset pienempinä kun menivät virpomaan, oli se hassua. Mukavaa pääsiäisviikkoa sinne!

Anonyymi kirjoitti...

Ihania virpojia oli siellä :).

Tuttuja fiiliksiä nuo sinun pohdinnat loman riittävyydestä. Mulla ei uuden työn myötä ehtinyt kertyä lomaa kuin 3 päivää. Mutta otan 2 vk palkatonta vapaata, niin saa edes vähän huilia. Voimien palautumiseen se ei ehkä pelkästään riitä, mutta toivon, että kesällä työtahti on rauhallisempi!! Ainakin sen pitäisi olla, kun perustoiminnot on kesätauolla. Onneksi mies saa kesälomarahaa niin se vähän tasaa palkattoman vapaan miinuksia. Suurta kesälomareissua ei nyt tehdä, mutta tehdäänkö jotakin kivaa extrahalpaa yhdessä :)?

Terkkuja kaikille!
Toivottelee Tinttilän frouva

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Matkatar: Meillä on tämä perinne menyt ohi suun, mutta tulipahan nyt edes kuopuksen kanssa koettua tämä ilo:).

Tinttilän frouva: Kannatetaan. Tervetuloa vain tänne viettämään kesäleiriä. Voidaan laittaa ukot kalaan hakemaan ilmaiset ruoat ja rouvailla riippumatossa sillä aikaa:D. Minun kesäloma siis heinäkuun lopussa. Kakkonen on siitä pari viikkoa rippileirillä.

MatkaMartta kirjoitti...

Ylisöpöt virpojat <3 ja ylimonet ikkunat :) Täällä tosiaan ikkunat aika nopsaan muuttuu ahdistavan näköisiksi. Ihanan näköistä muutenkin teidän tuvassa! Muistan tuon fiiliksen hyvin, kun ekana kesänä kesälomat jää niin minimiin. Tsemppiä kesään siitä huolimatta!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

MatkaMartta: Tämä ihana tupa ei ole meidän, vaan serkkulan, jonka valmiiseen pöytään saatiin tupsahtaa viime sunnuntaina.

Kolme viikkoa tuntuu ihan mitättömälle, vaikka turkkilaisittain se olisi jo ihan luksusta. Eli asioilla on aina monta puolta.

Kirjailijatar kirjoitti...

Tykkään tuosta tuolista, missä istut kirjoittamassa postauksia.

Ja täällä yksityisellä puolella on myös niin, että kesälomaa ei ikinä koskaan milloinkaan tule neljää viikkoa enempää. Riippuu ihan työpaikasta tämäkin.

Hurmioitunut kirjoitti...

Voi että teillä on kauniita huonekauja! Nuokin "blogikirjoitustuolit" on niin ihanat.
Hyvää hiljaista/suurta viikkoa! :) Tänään oli upea aurinko Jyväskylässäkin.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirjailijatar: Onhan se vähän masentavaa, että ehtii saada ikälisät ja täydet lomat vasta sitten, kun työelämä jo loppuu. Mutta oma valintahan se oli hillua ulkomailla aikaisemmat vuodet:).

Hurmioitunut: Mummolan kellarista kaapatut. Kunnostusta vaatisivat, että väriensä puolesta sopisivat meille paremmin. On vain niin kallista tuo päällystyttäminen, että on jäänyt odottamaan parempaa aikaa. Milloin lie sellainen sitten tulee. Mutta käyttää voi jo näin, hyvä sekin.

A kirjoitti...

Siinä asuipaikan muutossa on hyvät ja huonot puolensa. Toivotaan että ne loma-ajat jatkuvat vuosien myötä!

Olet saanut ihanan perheen, sen eteen kannattaa ponnistella!

Siunattua Pääsiäistä sinulle ja perheellesi, Paluumuuttajatar! ♥♥

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Aili: Kaikessa on hyvät ja huonot puolet. Parasta siis keskittyä taas siihen hyvään ja antaa lyhyiden lomien jäädä vähemmälle huomiolle...