tiistai 21. toukokuuta 2019

HAAVEILEN

Haaveilen paluusta väljempään arkeen. Sellaiseen, jossa on aikaa ajatuksille, sanoille ja valokuville. Arjesta, jossa ehtii tavata ystäviä. Istuttaa kukkia. Kirjoittaa blogia. Laittaa ruoaksi muutakin kun makaronilaatikkoa. Arjesta, jossa ei lueta viittä kertaa netistä Iltalehden samoja uutisia, koska ei oikein jaksa muutakaan.


Minä rakasta matkustamista, sen taidatte jo tietää. Mutta nyt olen vakavasti kysynyt itseltäni, että kannattaako se, jos matkarahojen tienaamisen vuoksi arjesta tulee näin kiireistä. Mitä jos kerrankin viettäisin vuoden, jossa en tekisi mitään ylimääräistä? Viettäisin vapaapäivät, siten kuin on ilmeisesti tarkoitettu, vapaalla. Keskittyisin ihan vaan siihen omaan työhöni ja tekisin sen rakkaudella.



Olen siis keikkaillut, voi pojat ja tytöt. Sukeltanut mummoloiden arkeen. Oppinut monta asiaa. Ne olivat tarpeellinen matka jonkin sortin ymmärrykseen. Tiedän nyt ehkä paremmin millainen hoitaja haluan olla. Millaista arkea haluan elää. Miten mahtava työ minulla on. Ymmärrän myös, että olen rajallinen. Näen mistä pitäisi karsia ja mihin panostaa.


Matkarahat on siis tienattu. Sairaslomalla ehditty nukkua ja priorisoida. Hiljentää ei nyt vielä kuitenkaan kerkeä, mutta suunnitelma siihen on jo olemassa. Kesäkuun alussa meillä juhlitaan kakkosen ylioppilasjuhlia ja sitten suunnataan miehen kanssa Vietnamiin. Teidät haluan ottaa matkalle mukaan, joten yritän tässä blogiin puhaltaa henkeä ennen sitä.


ps. Muistatteko kun Tokiossa minulta hajosi tietokone? Ostin uuden ja se onkin ollut varsinainen maanantaikappale. Kahteen kertaan kone on ollut pitkät ajat huollossa ja nyt siitä on vaihdettu varmaan kaikki mahdolliset vaihdettavissa olevat osat. Toivottavasti kolmatta kertaa ei enää tule. Kuvat eiliseltä Loviisan kävelyltä tulevat nyt tällaisessa muodossa, kun en ole saanut asennettua vielä valokuvaohjelmaa koneelle viimeisimmän huollon jälkeen.

Ihanaa kesää teille ja meille<3.

14 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

Hienoa kuulla sinusta pitkasta aikaa.
Koita nyt pikkuisen vetaa henkea valilla niin etta lahdet matkalle hyvissa voimissa!!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Yleensä tulen kipeeksi juuri silloin, kun loma alkaa. Nyt en jaksanut sinne asti. Hyvä niin, olisi ihan hauskaa lähteä lomalle ruumiin ja sielun voimissa. Ja järjestää lapselle juhlat terveenä:). Nyt olen siis keikat keikkaillut ja luvannut olla ottamatta uusia. Teen siis ihan vaan omat työt tässä ennen matkaa.

Kikka L. kirjoitti...

Pääsi helpotuksen huokaus, pelkäsin jo ties mitä, kun viikkoihin, ellei kuukausiin, ei sinusta mitään kuulunut.
Oikeastaan itse sen sanoitkin, että jos hiljentäisit ja vaan olisit,kesää kuunnellen ja läheisiisi keskittyen, takuulla saisit siitä itsellesi sisältöä yhtä paljon, kuin maailman ääret.
Hyvää lakkiaisjuhlaa teille ja onnea kakkoselle!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kikka: Kiitos kivasta kommentista ja onnitteluista. Kakkonen lähtee heinäkuussa armeijaan. Ollaan tosiaan kaikki ihan täysissä sielun ja ruumiin voimissa. Jonkun kuumetaudin tuossa sairastin, ei mikään ihmekään tällä tahdilla, mutta muuten on kaikki ihan ok. Minähän siis viihdyn arjessakin. Olen ajatellut, että viihdyn siksi, että on matka, jota odottaa. Mutta nyt olen miettinyt, että mitäs jos käyttäisi sen matkarahan arjen luksustamiseen. Kivoihin juttuihin kotona ja lähiympäristössä. Ja matkustaisi lähempänä halvemmalla ensi kesän? Kun on kuitenkin tarkoitus Venäjän viisumi uusia ja naapurissa monta mielenkiintoista kohdetta, jossa voisi käydä.

SaaraBee kirjoitti...

Olet siis hengissä! Kiva kuulla mitä teille kuluu ja onnea kakkoselle ylioppilaslakista. Ajattelin juuri samaa, että olet pistänyt itsesi liian lujille. Ensi kesänä tulettekin sitten tänne Irlantiin. Tulee halvemmaksi ja yöpaikkakin löytyy! Sopiiko?

Satu kirjoitti...

Olipa kiva kuulla sinustakin pitkästä aikaa. <3 Mietin jo, että oletkohan kadonnut ihan kokonaan sinne Facebookin syövereihin ja unohtanut blogin, mutta olikin kiireestä kyse. Kuulostaa kyllä aika hurjalta tahdilta.

Carola Lehtonen kirjoitti...

Kiva, että olet palannut blogisi pariin ja isot onnittelut kakkosen ylioppilaaksi pääsyn johdosta, se on nuoren elämässä taas yksi etappi etiäpäin.

Hienoa kuulla, että olet nyt miettinyt, että onko tuo pelkkä työntekeminen sitten kuitenkaan sen väärtti, että muu elämä siitä kärsii ja aikaa ei juuri muuhun jää, ymmärrän kuitenkin erittäin hyvin innon matkustaa,(ja se jos mikä vaatii tietysti ylimääräistä rahaa) sillä se on itsestänikin erityisen mukavaa; tutustua uusiin kulttuureihin ja paikkoihin.

Ja totta sekin, että usein jää lähiympäristö näkemättä, mutta on kiertänyt ulkomailla senkin edestä.Hyvää kesää ja kiva päästä blogisi väliyksellä seuraamaan Vietnamin matkaanne, siis hyvää ja turvallista matkaa myös sinne.

Allu kirjoitti...

Kiva kuulla, että olet hengissä, olen tässä jo ehtinyt miettimään..

Jael kirjoitti...

Kiva nähdä täällä taas postaus, ja nyt selvisi syykin miksi et ole ehtinyt kirjoitella. IHana matka teillä tiedossa; ystäväpariskuntani oli Vietnamissa keväällä, ja niin tykkäsivät matkastaan, ja erityisesti ruuasta siellä.
Ja on aina ihanaa kuulla että ihminen pitää työstään; voin kuvitella että asiakkaasi ovat iloisia sinut nähdessään:) Mutta välillä pitää hellittääkin , vaikka onkin matka päämääränä.
Kauniita kuvia; tuo ensimmäinen on kuin postikortti:)
Paljon onnea kakkoselle :)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

SaaraB: Hengissä, kyllä. Ja kaikki ihan hyvin vielä. Irlanti kuulostaisi ihanalta. Joskus me vielä tulemme. Se on varma se. Ja silloin muistan mitä lupasit<3.

Satu: Ahneushan siinä iskee. Kun keikkatarjous-tulppa aukeni, niin pyyntöjä sataa päivittäin. Ja jokainen päivä on n.70€ lisää matkakassaan. Silloin on vaikea sanoa ei. Mutta toista tällaista puolivuotista en aio elää. Tuntuu, että varastan läheisiltäni. Ja sellainen ei kyllä sovi.

Carola: Olen kyllä koko ajan yrittänyt selata teidän blogeja. Pysyä mukana. Koko ajan ollut toive siitä, että palaan tänne. Äitienpäivänä sain esikoiselta ihanan videon, jossa hän totesi, että blogien myötä olen arkistoinut heidän elämäänsä monen vuoden ajan. Ja omaani. On ihana palata muistoihin blogin sivuille. Ja tallentaa tänne monia uusia muistoja.

Ja todellakin. Hyvä meidän kakkonen! Toinen pulla uunista ulos:).

Allu: Kuule, täältä vielä pesee sinulle Vietnamia ja Venäjää. Ja jos matkailu vähenee, niin ehkä pääsen taas kirjaamaan ylös arkeakin. Siinäkin tapahtuu kaikkea ihanaa. Kakkosen juhliin tulee mm. ensivisiitille vävykokelas. Nuoruus ja rakkaus<3.

Jael: Minusta on kyllä niin ihana aina lähteä. Suunnitella matkaa. Mutta pitänee uskoa, että meillä ei ole varaa matkustaa niin kauas, ilman että täytyy kaikki vapaa-aika uhrata työn alttarille. Täytyy siis opetella kohtuuta kaikessa. Mutta ei vielä tänä kesänä. Nyt me mennään eikä meinata.

Tällä viikolla minulla on töissä mukana meidän kolmonen. TET-viikko. Jännä nähdä, että miten hän tulee minun työni näkemään ja kokemaan.

Anonyymi kirjoitti...

Olipa taas mukava lukea postaustasi piiiiitkästä aikaa:))
Onnea uudelle ylioppilaalle ja mukavia juhlia teille!!! Meillä poika vasta aloittaa syksyllä lukion......niitä juhlia siis odotellessa.
Lähdemme 2 vkon päästä monen vuoden tauon jälkeen taas Turkkiin....

Terkuin Ulla

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Ulla: Meilläkin toinen pojista aloittaa syksyllä lukion. Juhlia siis toivottavasti tiedossa kolmen vuodenkin päästä. Mihin päin Turkkia olette menossa? Yolunuz acik olsun<3.

Petra kirjoitti...

Kiva lukea pitkästä aikaa kuulumisia, ja töiden ja arjen sovittamista olen miettinyt tässä itsekin. Viime aikoina on ollut liian kiire ja haluan tehdä siitä lopun. Ihanaa päästä mukananne Vietnamiin!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Petra: Aika vain juoksee, jos ei siihen tartu. Nyt taitaa minulla olla vähän priorisointia edessä.