ÄIDILLENI

Muistan paperin keittiön pöydällä. Ja kynän. Siinä luki nimesi monta kertaa. Olit unohtanut kuinka se kirjoitetaan ja ajattelit tarvitsevasi harjoitusta. Muistan, kun lakkasit soittamasta minulle. Jälkeenpäin kuulin, että se johtui numerosarjasta, jonka aina unohdit kesken näppäilemisen. Samaan aikaan hedelmien punnitseminen kävi työlääksi numeron tipahtaessa matkalla muistisi päältä. En vieläkään ymmärrä, että miten en tajunnut mistä oikein oli kyse.

Minä muistan miehesi huolestuneen äänen puhelimessa, kun kaikkea ei enää voinut selittää väsymyksellä. Ei sitä, että juuri petaamasi sänky sai sinut ihmettelemään, että kuka sen oli pedannut. Kaikki ne moneen kertaan kysytyt asiat ja päälle jääneet hellan levyt. Oman tuskani, kun et joulun välipäivinä pystynyt nimeämään lääkärille juhlaa, jota hetki sitten oli juhlittu. Et viikonpäivää. Et pallo, ruusu, poikaa, jonka juuri olit lukenut.

Minä muistan miltä tuntui, kun et enää tuntenut minua. Kuinka lapsenlapsistasi tuli tyttöjä ja poikia. Kuinka lakkasit olemasta äiti ja mummi. Miten meiltä katosi yhteinen tulevaisuus, tämä hetki ja yhteinen menneisyys. Olit mennyt ja kuitenkin jotakin sinusta oli tallella. Hersyvä nauru käytävällä. Tuttu ilme, jonka takana oli vain ankea tyhjyys.

Minä muistan tämän Suomeen paluun sängyn laidan kesänä ja syksynä. Kuinka monesti olit kuolla ja kuinka monesti sinnittelit taas elämään. Miten lakkasi nauru, puhe ja lopulta kyky niellä. Kuinka teit mahdottomasta mahdollisen ja elit yksitoista päivää ilman ruokaa ja juomaa. Hengitellen päivä päivältä raskaammin. Silmät auki, kuin katsoen viimeiseen asti, että mitä se sinulle vielä antaa tämä elämä.

Minä muistan sinut äiti. Kiitos, että olit ja elit. Lasken sinut Luojasi huomaan ja toivon, että olet siellä, jossa sinä taas saat muistaa. Olla jälleen sinä. 

Tyttäresi

Äiti lähti luotamme torstaina 9.10 yövuorolaisen tullessa työhön. Sain onneksi hyvästellä hänet joka ilta kymmenen edeltävän päivän ajan ja vielä noin neljä tuntia ennen lopullista matkaa. Tänään oli ihanan paikan pihalla lippu puolitangossa tyhjentäessämme huonetta seuraavalle tulijalle. Kiitos kaikille teille, jotka hoiditte äitiä ja piditte meitä sängyn laidalla piipahtelijoita hyvänä. Muistan teidät niin kauan kuin muistan<3. Kiitos myös teille, jotka olette olleet hengessä mukana siellä ruutujen toisella puolella!