maanantai 3. marraskuuta 2014

KOTKAN KATOT

Kun Kotkassa haluaa katsella kattoja, kannattaa kiivetä Haukkavuoren näkötorniin. Kattojen lisäksi saa hyvän yleiskuvan saarella sijaitsevasta keskustasta, ympärillä olevasta saaristosta ja tehdasmiljöökin tulee hyvin havainnoiduksi sieltä ylhäältä käsin. Torni sijaitsee Kotkansaarella ja sen huippu nousee 72 metriä merenpinnan yläpuolelle. Hyvällä säällä tornista näkyy pohjoisessa sijaitsevaan Kouvolaan tai etelässä sijaitsevaan Suursaareen asti. Hyvä sää meillä siellä käydessämme olikin, mutta en osannut katsoa Kouvolan suuntaan sillä silmällä. Ehkä sitten ensi kerralla.





Haukkavuoren näkötorni rakennettiin alkujaan vesitorniksi. Rakennustyöt aloitettiin vuonna 1914 ja  kuusi vuotta myöhemmin torni lopulta valmistui. Toisen maailmansodan aikana lotat valvoivat tornista käsin ilmatilaa. 1960-luvulla Haukkavuoren tornista tehtiin näkötorni uuden vesitornin valmistuttua Metsolan kaupunginosaan, eli meidän nykyiseen naapurustoon.







Tornin alakerrassa on aikojen saatossa ollut erilaista yrittäjää. Tällä hetkellä siellä näytti sijaitsevan italialainen tilausravintola La Majacca, joka on meiltä vielä kokeilematta. Meren elävät kun eivät edelleenkään ole Paluumuuttajattaren ylimpien intohimojen kohde. Toista se voisi olla jos Majacca tarjoaisi aitoa Italian pizzaa? Mutta heille, joiden makunystyröitä meren väki kutkuttelee, Majacca tarjoaa varmastikin erityisen kokemuksen monessa mielessä. 

Me katselimme tornista Kotkan torin suuntaan, sillä olin päättänyt viedä vieraat torikahville possoja syömään. Niihin suunnitelmiin tuli vain pyhäinpäivän vuoksi muutos. Torihan oli tyhjä ja possot karanneet parempiin suihin. Parempi onni ensi kerralla ja auton nokka käännettiin kohti pakollista Sapokka-kierrosta. Mutta siitä sitten ensi kerralla.

Tosielämässä kirkkaat aurinkoiset lauantait ovat vain muisto ja meidän maanantai näytti jokseenkin tältä:







Ei tässäkään ole syytä masentua. Sadetihkuinen ilma on hyvä hengittää. Ripeästi kävellessä ei tule kylmä ja kun on oikein pukeutunut, ei muutenkaan tarvitse palella tai kastua. Sisälle saapuminen tuntuu joka kerta erityisen mukavalle, kun on tarponut aikansa ulkona. Kuppi kahvia, takkatuli ja peiton alle pujahtaminen saa myös arjen luksuksen arvonimen. Pidän siis edelleen syksystä. Kaikesta tästä hämärästä ja tihkuisesta huolimatta.

8 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

Hienoa mainosta teet kauniille Kotkalle!!

Aili Mummo kirjoitti...

Kotka on kohta yhtä kuuluisa kuin Istanbul;)

Levollista tiistai-iltaa sinulle ja läheisillesi, Mine! ♥♥

Allu kirjoitti...

Sä saat tosiaan Kotkasta yhtä hienoja kuvia kuin Istanbulista. Mikä on muuten on posso???

Kirjailijatar kirjoitti...

Kaiken uhallakin tykkään myös tästä pimeydestä ja sateesta. Koska, kuten kirjoitit, nyt on erityisen ihana tulla sisälle lämpimään, laittaa villasukat jalkaan ja lukea kirjoja.

Mutta kylläpä on saaristo kaunis - sielläkin.

Vilho Koskela kirjoitti...

Posso on Kotkan torilla myynnissä oleva herkku. Muualla vastaavaa kutsutaan munkkipossuksi siis porsaan muotoa tavoitteleva upporasvassa paistettu ja sokerilla päällystetty munkki jonka sisällä on OMENAhilloa... nimi on kaiketi enemmin murrekysymys kyllä miä ostan posson kun käyn vastaavan leivonnaisen ostamassa missä tahansa huoltsikalla, mutta orkinelli posso syödään Kotkan torilla

Kirsi Cifci kirjoitti...

Kotka maailman kartalle vaan,sinä ainakin teet kaupunkia blogisi kautta tunnetuksi meille jotka emme ole siellä käyneet;)Olen sitä mieltä, että kun kuvaa kiinittää jotenkin ympäristöönsä herkemmin huomiota tarkemmin...en tiedä onko asia niin, mutta siltä itsestäni kameran kanssa liikkuessani ainakin tuntuu.

Täällä on ilma selkeästi muuttumassa, tuntuu kylmältä niihin ns.lehmänhenkäys aamuihin verrattuna, eikä onneksi sadakaan enää.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Anu: Hyvä, jos osaan mainostaa hyvällä tavalla:).

Aili: Kaksi maailman kauneinta kaupunkia.

Allu: Kääntäjä ehtikin jo edelleni. Posso on siis muun maailman munkkipossu.

Kirjailijatar: Minä olen syksyihmisiä. Ja saaristolaisia. Kotkan saaristo on huikean kaunis!

Vilho: Ja Kotkan torilta ostetut on siis ne ihan parhaat.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirsi: Täälläkin alkaa todella viilenemään. Muutos tapahtui kesken päivää. Taitaa olla taas aika pistää takkaan tulet.

Ja minustakin kuvaaminen on avannut minulle kyvyn nähdä ympäristöä tarkemmin.