POLTETTU SORMENPÄÄT

On pesty sauna, poltettu sormenpäät kellukoille piparkakkutaloa kootessa, vaihdettu lakanat ja juostu kaupassa. Jälkimmäisessä törmäsin kahteen tuttuun isäntään. Seisoivat niin rauhallisena siellä kiireisten ihmisten seassa ja keskustelivat keskenään, että pistivät oikein silmään. "Jahas, tekin täällä, viimehetken hankinnoilla," tuumasin. Siihen vastasivat, että "Tämä on ihan taktinen valinta. Kun on täällä, ei tarvitse olla kotona siivoamassa." Hyvää joulua vaan meidän isännälle, jonka vaimo ensin siivosi ja sitten juoksi kaupat:D. Vielä on äidillä puuhaa paketoinnin saralla ja keittiössäkin tulee epäilemättä tovi jos toinenkin vietettyä, mutta mitäs siinä. Minähän teen sen mielelläni. Huomenna menen illaksi töihin huilaamaan näistä kodin askareista ja sitten hiljennyn. Otan joulun vastaan. Ja iloitsen anopistani, jonka pöytään saamme kaikki aattona kokoontua.

Tänään aamulla kello soi ja hipsin hämärän hyssyssä katsomaan kuopuksen joulujuhlaa. Jos ei alakoulun joulujuhlassa hiivi joulu rintaan, niin ei sitten missään. Ovat niin tosissaan. Niin riemua täynnä, että joka kerta on pakko vuodattaa kyyneleet sitä katsellessa. Ja kun joulumieli kerran on minussa, haluan tehdä tämän Matkattaren 13-kohdan jouluhaasteen, josta tiputan kyllä kaksi itselleni vähiten oleellista kysymystä pois. 

1. Lempi jouluelokuvasi? Se on tietenkin LUMIUKKO. Katson sen joka joulu. Meidän lapset kyllä sen tietää. Ensin katsoin elokuvaa lapsuuden kodissa. Nuorena siellä missä milloinkin olin. Avioliiton alkuaikoina anoppilassa tai meidän äidin luona kyläillessä. Turkissa se oli meille äänitetty videokasetille. Alkuun katsoivat kaikki lapset seurana, nyt useimmiten elokuvaa on kanssani katsomassa varmasti vain kuopus. Lumiukko on perinne ja hyvästä perinteestä kannattaa pitää kiinni.

2. Oletko ollut kiltti vai tuhma tänä vuonna? Tuhma, vaikka haluaisin niin kovasti olla kiltti. Onneksi joulunlapsi tuli juuri sen vuoksi tähän maailmaan, että hän tiesi, että ihminen ei voi pelastaa itse itseään, koska on itsekäs ja tuhma, niin monin tavoin. Sen vuoksi uskon mieluummin Häneen kun joulupukkiin.

3. Missä yleensä vietät joulun? KOTONA. Minä en ole niitä, jotka matkustelevat jouluksi etelään. Joulu kuuluu viettää siellä missä rakkaat ovat. Teen joulun kotiin. Paluumuuton jälkeen joulutraditioksi on muodostunut muutaman vuoden aikana seuraava: aattona kokoontuu koko miehen sisarussarja mummolaan. Meitä on koolla 17 henkeä. Joulupäivänä minä kestitsen koko sakin ja Tapanina menemme mieheni siskolle. Näin jokainen emäntä/isäntä saa kaksi päivää valmiissa pöydässä ja yhden päivän ilon palvella muita. 

Kuopus jouluenkelinä luokkansa kuvaelmassa. Lava ja tyttö oli niin kaunis.

Joulu on ehdottomasti sydämen asia.

4. Lempi joulukappaleesi? Viime vuosina se on kyllä ollut Taivas sylissäni. Tai englanninkielisistä Mary, Did You Know? 

5. Avaatko lahjat aamulla vai illalla? Aamulla meillä syödään puuroa ja mantelin saaja saa avata ensimmmäisenä lahjan. Lapset saavat aamulla puuron jälkeen avata yhdet lahjat. Loput jaetaan illalla. Mummolassa avataan osa paketeista ja illalla kotiin saavuttaessa avataan omat lahjat. Tähän asti äiti on ollut lahjojen ostaja, mutta nyt on yllättäen kuusen alla äidille jo useampi paketti.  Taidan avata ne kaikki illalla.

6. Muistatko joulupukin porojen nimet ulkoa? En tosiaankaan. Tiedän vain Petterin. Kerran lapsena meille muuten tuli joulupukki, muori ja tonttu porolla. Poron nimeä en tullut kysyneeksi. Se söi äidin pensaan etupihalta pukin porukoiden jakaessa lahjoja. Oletan, että se ei ollut Petteri, koska sillä ei ollut punaista nenää.

7. Mikä on lempi jouluperinteesi? Kaikki, joita noudatan. Aamulla puuro. Joulusauna, jonka aika voi vaihdella. Piparkakkutalo, kun vaan kerkeän. Muista ruokaperinteistä pakollinen on kinkku. Hautausmaalla käynti. Joulukirkko. Lumiukko-elokuva:D. Lasten joulusukat. jne. jne. Jouluun kuuluu ehdottomasti asiat, jotka toistuvat vuosi vuoden perään.  Piparkakkutalo on siis tehty ja pystyssä vielä toistaiseksi.

8. Onko teidän joulukuusi aito vai feikki? Istanbulissa meillä oli tekokuusi. Esikoinen muistelee sitä kaiholla:D. Tartuin feikkiin pakon edessä ja lapsille se oli joka vuosi ihan aito kokemus. Kun palattiin Suomeen, en ole suostunut tekokuusta päin edes katsomaan. Oikea kuusi ostetaan joka vuosi. Tuoksuttelen sitä ja nautin jokaisesta kuusellisesta päivästä kotona.

9. Lempi jouluruoka? Kinkku, tietenkin. Muutoin jouluruokailun juttu on minulle ennemminkin se yhteen kokoontuminen, kaunis kattaus ja hyvä ruoka, mitä se sitten sattuukin olemaan. Kinkkua lukuunottamatta en oikeastaan edes pidä perinteisestä jouluruoasta, eli en syö laatikoita, rosollia, sillejä, lipeäkalaa tms. Ja silti olen joka joulu ähkyssä:). Tämä nykyinen jouluperinteemme on ihanteellinen tässäkin suhteessa. Mummolassa perinteinen joulupöytä, meillä turkkilainen vivahdus ja miehen siskolla mennään jouluun aasialaisittain. Joka pöydässä nautitaan. Kiitos jo etukäteen kaikille kokeille.

10. Tykkäätkö enemmän lahjojen antamisesta vai saamisesta? Tykkään antaa, kun keksin jotakin, josta uskon lahjan saavan ilahtuvan. Tykkään toki saada myös osuvia lahjoja. Useimmiten sovimme aikuisten kesken jo etukäteen, että lahjoja ostetaan vain lapsille. Omassa joulussa omat lahjani ovat siis aivan sivuseikka. Tosin nyt kyllä jännittää nähdä, että mitä ne lapset on oikein ostaneet? Meidän kolme nuorinta sai siis juuri elämänsä ekat pankkikortit, jotka mahdollistavat tällaisen omilla ostoksilla käynnin.

Tänään kävin kakkoseni kanssa joululahjaostoksilla. Se oli nopea kierros, sillä poika ei ole niitä, jotka notkuvat huvikseen kaupoissa. Hyvän ruoan päälle tämä nuori mieheni kyllä ymmärtää ja niinpä kävimme ostosten päälle syömässä. Kun nyt kohta kaksi kuukautta on ansaittu matkaa varten mainoksia jakamalla, mietittiin tietenkin matkakohdetta ja sitä, että mitä tämä kakkoseni matkoissa arvostaa. Hän haluaa Japaniin. Mikä ihana valinta! Ja matkalta hän odottaa hyvää ruokaa, uusien asioiden näkemistä ja tutustumista esim. samurai perinteeseen. Kyllähän nyt tuollaista toivetta haluan tietenkin olla tukemassa ja sen hänen kanssa kokemassa sitten kun aika koittaa. Tokio vai Kioto? Siinä vasta ihana pulma ratkaistavaksi.

11. Mikä tekee joulusta tärkeän sinulle? Jumala, joka syntyi ihmiseksi minun tähteni. Kaikki läheiseni, joiden kanssa saan tätä juhlaa juhlia. 

Oikein ihanaa joulua sinulle!