sunnuntai 20. syyskuuta 2015

LOVIISA ON KELTAINEN

Nyt kävi niin ihanasti, että kolmosen ensimmäiset sählypelit pelattiin tänään Loviisassa. Mehän lähdettiin joukolla poikaa ja joukkuetta kannustamaan. Loviisa on meitä ihan hirmuisen lähellä. Kaupunki on minusta aivan syötävän ihana. Kahdesti olen kiertänyt Loviisassa Wanhat talot-tapahtuman aikaan. Silloin, kun koko kaupunki kuhisee porukkaa, täyttää tiet ja talojen sisukset. Ihana se oli silloinkin, mutta ette arvaa miten ihana se oli tänään, kun siellä oli melkein vain minä. Jätin näet muut hallille odottelemaan pelien alkua ja käpyttelin itsekseni joka mutkan, mäen ja rantatöyrään minkä löysin. Huomasin, että Loviisa on keltainen, punainen ja haalean vaalea. Kuvia kertyi ja ajattelin, että on järkevintä jakaa ne teille kolmessa erivärisessä osassa. Arvaattekin ehkä, että ensin on se keltainen? Sen värinen oli myös kolmosen joukkueen pelipaita ensimmäisessä pelissä.





Jos lempiväriäni kysytään, en koskaan vastaisi, että keltainen. Luulin kyllä hetken olevani  keltaisen ystävä ja ostin meille mm. Istanbulin kotiin keltaiset sohvat ja maalasin samaisella värillä yläkerran seinät. Sen jälkeen en ole keltaista kotiin valinnut, enkä pukenut mitään keltaista päälleni. En ole haaveillut keltaisesta talosta ja poistin pihalta kaikki keltaiset kukatkin. Silti ihastelen Loviisan  ja muiden kaupunkien keltaisia taloja. Rakasta keltaisia auringonkukkia. Ostan joka kevät keltaisia tulppaaneja. Syksyynkin yhdistän keltaisen kaikissa sen sävyissä. 






Keltainen viittaa aurinkoon ja kultaan. Monissa kulttuureissa se on rinnastettu Jumalaan. Keltainen on huomioväri, joka varoittaa liikennemerkissä. Musta ja keltainen yhdistetään vaaraan. Keltainen aiheuttaa kuulema päänsärkyä ja jännitystä. Toisaalta sen on sanottu parantavan muistia, arvostelukykyä ja päätöksensietokykyä. Lapset oppivat jonkun tutkimuksen mukaan väreistä ensimmäisenä keltaisen. Loviisan keltaiset talot tuntuvat hyväntuulisille, aurinkoisille, iloisille ja jotenkin optimistisille. Keltainen on kaunis.






Minulle muistiin jääneet keltaiset: mummola, Van Goghin auringonkukat, koulussa saadut lyijykynät, ne Istanbulin sohvat ja seinät, keväiset narsissit, piirrustusten yläkulmaan tehty aurinko, Rooman keltaiset talot, aamun keltainen valo, rypsipelto, mandariinit, Turkin tienvierustoille levitetyt aprikoosit, Bulgarian auringonkukkapellot, ystävän kahvikupit ja kolmosen keltainen paita, jota hän rakastaa.

5 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Loviisa on ihana pikku kaupunki.Olin siellä muutaman kerran lapsena sillä äidin täti miehineen asui siellä ja muutama vuosi sitten olin siellä.Kaunista keltaista:) Suomessa kun auringonpaistetta ei pahemmin näkynyt talvella niin makuuhuoneeni oli keltavoittoinen;se piristi:)

Pepi kirjoitti...

Eipä ole tullut Loviisassa(kaan) koskaan käytyä - vaan olenkin sanonut, että kotimaanmatkailu sitten kakara-aikojen on ollutkin huonoissa kantimissa. Kauniilta tuo näyttää kaikesta keltaisuudesta huolimatta, ei mikään lempiväri minullakaan. En ole kuitenkaan poistanut keltaisia kukkia pihalta, päinvastoin, ihan olen itse istuttanut jokaisen niistä(kin) :)

Nyt on kultapiiskuja maljakossa. Seuraavan kerran keltaista varmaan ne kevään ensimmäiset kerrotut tulppaanit, ne on se kevään airut.

Allu kirjoitti...

Onpas kaunista, tykkään keltaisesta(kin). Pitää panna tuo Loviisakin korvan taakse, sitä,on yksi kaverini jo useamman kerran kehunut.

Kirsi Cifci kirjoitti...

Kivat Loviisan kuvat, itse en olekaan siellä käynyt.Pidän puutalokortteleista ja vanhasta tyylistä, sekä viehättävistä yksityiskohdista.
Keltainen näyttää kuvissa kauniilta ja on pirteä, mutta ei minun juttuni, vaikka esim.auringonkukka-ja tai rypsipelto onkin kaunis.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Voisi juuri luulla, että talvella kaipaisi keltaista ympärilleen, mutta minä en. Keltainen kuuluu itselläni vain kevääseen. Paitsi mandariinit ja appelsiinit:).

Pepi: Sinun täytyy nyt joskus tehdä Kotka-vierailu, niin käydään samalla Loviisassa ja Ruotsinpyhtäälläkin!

Allu: Suosittelen. Nyt on ainakin itselläni vakaa aikomus käydä katsomassa Loviisan joulukodit.

Kirsi: Minä RAKASTAN vanhoja puutaloja ja Loviisassa näitä riittää.