lauantai 27. joulukuuta 2014

RAESOKERIN KANSSA MÄENLASKUUN

Aattoiltana satoi lisää lunta ja mummolasta lähtiessämme piti jo harjata autoa lumen alta esille. Sen jälkeen auto onkin saanut seistä katoksessa ja kulkeminen on tapahtunut lahjapulkilla ja apostolinkyydillä. Kotkaa on hellitty myös auringonpaisteella ja siksi joulupäivänä oli ihan pakko päästä ulos kävelylle. Miten nopeasti maisema olikaan muuttunut. Sunnuntaina oli vielä kun kevät, mutta nyt ei ollut epäilystäkään siitä, että oltiin talvessa. Vesi jäätyi lopulta vain kolmessa päivässä ja mieheni sisko kertoi jo Tapanina nähneensä ensimmäisen hiihtäjän jäällä!!! Aika uhkarohkeaa vai selkeää tietoa omien vesien käyttäytymisestä?


Mummo oli kutonut ihanan pipon kuopuksen pakettiin!


Päivässä avanto oli kuroutunut umpeen. Kuinkahan uimaharrastukselle mahtaa käydä?




Ehkä joulun liikuttavin asia on ollut ymmärtää lopultakin se, että meillä on nämä rakkaat ihan naapurissa. Kävellen voidaan kulkea serkuille ja päiväkävelylle lähtiessä saattaa tulla tuttuja vastaan. Serkkulan portinpielestä tupsahtivat ulos ohi kävellessämme ja testattiin hetki vieressä olevaa leikkipuistoa. Haaveiltiin, että joku kävisi sinne jäädyttämässä luistinradan. Lapsille tosin riittää riemua ihan vain lumesta ja pulkkailusta. Serkkutytöt lähetin eilen aamulla lähikauppaan sokerin hakuun. Kauppareissu venyi ja venyi. Pullataikina kohosi pöydällä kohoamistaan ja lopulta ei auttanut kun lähteä etsimään niitä sokerin ostajia. Olivat jääneet leikkipuiston mäkeen muutamille mäenlaskuille, mutta sokeri oli kyllä mukana. Tosin raesokeri, kun hienoa olisi pitänyt ostaa. Jätin siis tytöt raesokerin kanssa mäenlaskuun ja kävelin itse ostamaan sen korvapuustisokerin:D.







Muuten joulu on kulunnut nukkuessa ja syödessä. Röyh. Alkaa tässä jo pikkuhiljaa kaivata jotakin askeettisempaa elämäntapaa. Mutta töihin ei kyllä ole vielä ikävä, vaikka maanantaista keskiviikkoon sinne olisi tarkoitus suunnistaa. Ei mietitä sitä kuitenkaan vielä, sillä nythän on vasta lauantai ja edessä päivä silkkaa suloista joutilaisuutta.

10 kommenttia:

Eeviregina kirjoitti...

Hauskaa että lapset saavat nauttia täysillä Suomen talvesta! Ei sekään ole aina niin varmaa, edes näillä leveyksillä. Ja joskus on niin kylmää (-25-34C) etteivät Israelin lapset pysty nokkaansa ulos laittaa!Täällä kuluu vapaahetket kirjojen parissa.
Mukavia lomahetkiä vielä teille!

Aili Mummo kirjoitti...

Ajatella että talvi tuli myös Kotkan kaupunkiin, hienoa;)

Lepääminenkin voi joskus ottaa voimille, ainakin, jos se kestää liian kauan!

Levollista ja ihanaa viikonloppua teille kaikille♥♥

MatkaMartta kirjoitti...

Ihanaa talvi- ja joulutouhua. Todella kaunis pipo kuopustytöllä! Hyvää korvapuustin leipomista ja rakkaiden kanssa olemista sinne. Täällä ihanan rauhallinen päivä nyt kun eilen sain yhden kielikoulun kurssinkin taas pakettiin.
Terveisiä!

Kirsi Cifci kirjoitti...

Selkeä talvi teillä on ja sen kruunaa vielä aurinko, mitäpä sitä paljon muuta voi talvipäivältä enempää toivoa?

Hyvin on syöty ja tänään oli kiva käydä vähän "ihmisten ilmoilla"katselemassa aleja...ja todeta, että eipä sitä kauheasti puutelistalla pituutta ole, että pitäisi välttämättä jotakin ostella!Kiva oli kuitenkin kierrellä ja katsella.

Joutilaisuus on ihan mukavaa välillä, toivotaan, että viikonlopun on hyvät ulkoilukelit.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Eeviregina: Lähinnä mietin, että kuinka itse tulen tarkenemaan, jos pakkanen vielä kiristyy:). Kirjojen pariin olen itsekin päässyt ja kylläpä lukeminen onkin taas mukavaa.

Aili: Minustakin tuntuu, että liika laiskottelu rupeaa väsyttämään. Ehkä on siis hyvä mennä välillä töihin.

MatkaMartta: Pullat on syöty ja laiskottelu jatkuu. Kuopus lähti jo päivällä serkkujen kanssa elokuviin. Levollista on ollut, ei voi muuta väittää:).

Kirsi: Minäkin ajattelin, että en tarvitse mitään, mutta kun tänään pyörähdettiin kaupoilla, nousi taas tarpeita mieleen. Voi ei. Joulun jälkeen on nyt kiristettävä pussin nyörejä, joten on viisainta kiertää kaupat kaukaa.

Jael kirjoitti...

Minun tulee ihan ikävä talvea näitä kuvia katsellessa;D Lapsenne varmaankin nauttivat täysin tuosta lumesta,Kaipaavatko he välillä Istanbuliin?

Petra kirjoitti...

Nayttaa niin jouluiselta ja lumiselta, ihanaa etta saitte kunnon talvisen joulun, kylla on lapset nauttineet! Tuo pipo on ihana, me saatiin tytön kanssa miehelta ihanat pipot lahjaksi, nyt ei paata palele Izmirissakaan :)

Hurmioitunut kirjoitti...

Ihania talvikuvia! Ja voi pieniä sokerinostajia. :D Yritys hyvä, vaikka matka tyssäsi mäenlaskuun ja sokerikin oli vähän karkeajakoista. ;) Lapsuus on tilaisuuteen tarttumista ja hetkessä elämistä!

Suomi uusin silmin kirjoitti...

Ihania kuvia! Oikein kimaltelee tuo lumi. Onneksi mekin saamme nauttia täällä Puolassa lumesta ja auringosta. Toivottavasti nyt pysyy tuo lumi :)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Esikoinen kaipaa Istanbuliaan. Muut eivät kaipaa ainakaan ääneen. Ihmiset on mielessä ja muistot hyvällä tavalla läsnä. Nyt on kuitenkin aika elää täällä.

Petra: Pipo suojaa hyvin myös poskia, joita pakkanen koittaa puraista. Pitäisi kai itsellekin löytää joku vastaavanlainen.

Hurmioitunut: Kyllä, lapsena parasta oli löytää vielä se yksi sivupolku, jota oikopoluksi kutsuttiin. Ja tulla kotiin märkänä alusvaatteita myöten.

Suomi uusin silmin: Ei haittaisi vaikka pakkanen pysyisi ja päästäisiin kokeilemaan hiihtoa ja luistelua. Lupaavalta näyttää!