sunnuntai 3. joulukuuta 2017

3.




Eilinen oli hienoin päivä pitkästä aikaa. Töistä oli tarkoitus suunnistaa kiireesti kotiin keräämään juhlaväki kyytiin, mutta en voinut vastustaa kirkkauden kutsua. Oli pakko kiertää vähän Suullisniemen kautta. Kuvata  edes hetki kohti aurinkoa. Siristellä silmiä. Sanoa moneen kertaan mielessään: Niin kaunista. Miten kaunista. 

Kaikki tämä anoppini kunniaksi, tietenkin. Eilen hän täytti vuosia ja sitä juhlistettiin yhteisellä aterialla ja kakkukahveilla.  Oli koolla päivänsankari, mies,  sisko, lapset, miniät, vävy ja lapsenlapsista 7/9. Seuruetta katsoessa olikin ihan sopivaa kokoontua ensin syömään aasialaisen keittiön antia ja juoda sen jälkeen supisuomalaiset synttärikahvit. Anopillanihan on filippiiniläinen miniä ja vävy. Lapsillamme serkut, joissa nämä kaksi kansaa yhdistyvät ihan parhaalla tavalla.  
Kiitos viimeisestä ja  Monia armorikkaita vuosia sinulle, rakas anoppi!

ps. Oikeasti anopin kunniaksi tuo eilinen, sillä tänään joulukuun 3. maa on jälleen musta. Minä suunnistan töihin ja mies kolmosen kanssa kohti Varkautta. Sähly tulee olemaan heidän päivänsä nimi. Ajakaa varovasti.

8 kommenttia:

Carola Lehtonen kirjoitti...

Ompas eilinen ollut siellä kaunis päivä,täälläkin aurinko kyllä pilkahteli ja näkyi sinistä taivasta, ihanaa.Tänään kaikki onkin jo toisin, lumet sulavat ja vettä sataa, mutta adventtikynttilät ja joululeipomiset saavat siitä huolimatta hymyn tänään huulille.

Allu kirjoitti...

Onpas kaunis valo noissa kuvissa!

Anonyymi kirjoitti...

Ihana lukea teidän kuulumisia heti aamusta! Kiitos tästä joulukalenterista. :) -Aino

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Carola: Täälläkin on herätty mustaan 1. adventtiin. Sitä mieluummin sitä sytyttelee jouluvaloja ja varoo katsomasta pihalle:).

Allu: Aivan ihana valo. Olisi mieluusti kuvaillut pidemmänkin aikaa.

Aino: Ole hyvä vain. Katsotaan miten tahti pysyy. Isäsi vei tänään kameran, joten huominen luukku ei ainakaan aukea ihan aamusta.

Jael kirjoitti...

On kyllä kaunista, tulee ihan lunta ikävä' kun katsoo näitä kuvia:)

kyllikki kirjoitti...

Nyt on ne rupinat pidetty, vielä oli iltapäiväkahveilla kymmenkunta läheistä ystävää.
Huomenaamuksi vielä piirakkapuuroa jäähtymään. Ja Noten nokka kohti Pohjois-Karjalaa.
Kiitos kodikkaasta seurasta ja lisääntyvää iloa ja valoa adventtiaikaan ja Joulun odotukseen.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Nyt ei kyllä tarvitse ikävöidä, sillä lumi tuli ja suli:). Mutta olen myös sitä mieltä, että lumi on kaunista ja juuri tältä haluaisin Suomen talven näyttävän.

Kyllikki: Käytäpä se Noten nokka tässä meillä ennen kuin lähdet, niin näät omin silmin tämän työmaani ja hellahuoneeni. Minulla on huomenna vapaapäivä ja olen täällä tapettihommissa.

kyllikki kirjoitti...

Kiitos! Katsotaan mikä on tilanne huomenna. Päivä on lyhyt ja kotiin jo mielin päästä.