Kesäkuu on lähtenyt sairaasti käyntiin. Ensin kurkkukipua, sitten nenähanat auki ja yöt hereillä pitävä yskä. Mies jo eilen aamulla sanoi, että kannattaakohan sinun tuossa kunnossa töihin lähteä. Mutta kun se on jo lapsena iskostettu päähän, että sairas on vasta sitten kun on kuumetta, minä lähdin. Ilma oli helteinen ja edessä retkipäivä saareen. Puitteet kunnossa, mutta niin voimaton olo.
Varissaareen tuuri vie 15 minuutissa. Perillä meitä odotti englantilainen taisteluihin osaa ottanut herrasmies, jonka nimi putosi matkalla mereen. Hän kertoi Ruotsinsalmen taistelut ja pisti meidät laulamaan "ja se Oolannin sota oli kauhia…" Oli makkaranpaistoa, jäätelöä ja kalliolla itseään grillaavat tytöt. Ei hassumpi työpäivä, jos siitä olisi jaksanut nauttia.
Kallion koloissa haudottiin perheenlisäystä. Jokaisen hautojan lähistöllä päivysti huolestunut isähahmo.
Ja onnellisia perhetapahtumiakin nähtiin.
Aurinko jättää jälkensä. Minulle se piirsi jalkoihin kengän muotoiset rusketusraidat. Pää olisi kaivannut suojaa. Ensin ajattelinkin, että minulla on varmaankin auringonpistos. Laahustin kotiin kirjaimellisesti viimeisin voimin. Kotona kuumemittari nousikin sitten hellelukemiin. Miksi ihmeessä pitää sairastaa tässä vaiheessa vuotta, kun menossa on mitä kaunein kesä?
Tänään olen sitten ollut sairaslomalla. Keuhkoputkentulehdus, antibioottikuuri, yskänlääkettä ja käsky levätä. Aika monet päikkärit onkin tullut vetäistyä. Iltaa kohden on helpottanut. Eiköhän tästä siis vielä Istanbuliinkin päästä. Työkuviot onkin sitten sitäkin sekalaisemmat. Olinhan jättänyt näihin viimeisiin päiviin kaiken viimeistelyn. Hyvästit, kirjaukset, huoneen purkamiset, paperien hävittämiset ja sitä rataa. Sairaslomalaiselta se viimeistely ei luonnistu. Mitenhän tällaisissa tapauksissa pitäisi oikein menetellä? Kokemusta ei ole karttunut, sillä tämä oli ensimmäinen sairapoissaoloni koko työurani aikana.
Puutarhassa kukkii ja kasvaa. Ja kaivataan kipeästi vettä! Tänään hetken jyrisi ja ripautti pienen sateen, mutta se ei riittänyt näille jatkuvasti janoisille. Kasvussa on peruna, rapareri, porkkana, sipuli, valkosipuli, retiisi, tomaatti, kesäkurpitsa, herne, mansikka ja persilja. Munakoisoa tekisi mieli vielä istuttaa ja koittaa. Viime kesä oli niin kylmä, että sato jäi yhteen minipieneen koisoon. Mitähän sinä kasvatat? Ja miten lähti kesäkuusi käyntiin?
9 kommenttia:
Flunssaa ollaan taallakin sairastettu pitkaan kumpikin. Ensin alkoi isanta ja viikon paasta mina. Isanta alkaa olla jo terve, mina en vielakaan. Nelja paivaa makailin kotona saikulla ja maanantaina raahauduin toihin. Silti vielakin niin kipea olo etta nyt illalla otin sarkylaaketta etta jaksaisin kokkailla huomisen sapatti-illallisen jalkiruuat. Kuumetta ei enaa ole mutta tuntuu etta joka paikkaa sarkee ja sattuu.
Influenssa jylläsi meillä ja minäkin jo melkein luulin sairastuvani, mutta taisin selvitä kurkkukivulla, poika oli todella kipeä puolitoista viikkoa.
Ihana saariretki sinulla, harmi, että olit sairaana;( Itse tein retken saareen viime viikonloppuna, tykkäsin kovasti, linnut olivat vaan jo pesimäpuuhissa ja osalla jo poikaset, joten osa saaresta oli suljettu, jotta pesintärauha olisi taattu.
Ihanat istutukset teillä.Täällä saatiin tänään vettä, oikea kesäsade ja vähän jyrähtelikin.
Paranemisia sinne!
Pitäisköhän mun tulla, että sataisi. Täällä Pirkanmaalla tuli vettä roimasti.
Pikaista paranemista! Ja lepäile nyt kunnolla sitä ennen :)
Minä istuttelin just yrttejä talveksi :)
Ihania kesäkuvia <3
Parempaa vointia sinulle! Kauniita olivat kuvat retkeltänne.
Superpikaista paranemista sinulle ja toivotaan ettei tauti leviä muihin. Minun lisäksi Istanbulin alkanut kesä, kypsyvät kirsikat (myös hinta on tullut alas), aprikoosit, persikat, nektariinit, vesimelonit (ekat on tullu), tummat ja lämpimät yöt, kattoterassit, Bospor+lautat, ja tietysti monet ihmiset odottavat teitä!!
Anu: Minä niin toivon, että tämä ei lähde perheelle kiertoon. Ettei kukaan vain olisi Istanbulissa sairaana. Minulla on kyllä jo helpompi olo. Antibiootti taitaa tepsiä. Jihuu! Perhe muistuttelee, etten nyt lähtisi riehumaan, vaan pysyisin aloillani. Kivaahan se on lökötellä, mutta aikaa myöten käy tylsäksi…
Carola: Saarettaa ja venettää vähän koko ajan. Tuo Varissaari on melkein uimaetäisyydellä. Tänä kesänä toivon kerkeäväni vähän noihin isompiinkin saariin.
Allu: Voisit tulla, mielellään sellaisen päivän sateen ajaksi.
Sannabanana: Minä laitoin vain persiljaa. Olen vähän huono yrttien käyttäjä. Vaikka mukava ajatushan se olisi, että kävisi pihalta nappaamassa tarvittavat yrtit.
Satu: Kiitos. On parempi kyllä. Mutta ei ollenkaan normi. Olen nukkunut viimeisen 24 tunnin aikana varmaankin 18 tuntia.
MatkaMartta: Joo, Istanbul suorastaan huutaa meitä, joten tautien on parasta häipyä. Kirsikat saa veden kielelle jo nyt. Muutkin hedelmät on ostoslistalla. Ja ne terassit...
Siellähän rehottaa jo hienosti. Munakoisoa en ole yrittänyt kasvattaa, sadon varmistamiseksi tarvitsisi kasvihuoneen. Mutta kaikenlaista muuta satoa tulee jos ei halla vie.
Cheri: Minä luulen kanssa, että pitäisi olla joko superhellekesä tai kasvihuone. taitaa nyt jäädä, kun en ehtinyt ennen tätä reissua. Meidän pihalle ei kasvihuone mahdu… Ja halla saa nyt kyllä pysyä poissa!
Lähetä kommentti