tiistai 9. kesäkuuta 2015

SANKAREITA

Muistattekin jo ehkä, että kesäkuussa meillä riittää sankareita. Kuopus aloittaa juhlaputken 1.6. ja kolmosen vuoro on viikkoa myöhemmin. Sunnuntaisella sukulounaalla juhlittiin siis nämä kaksi sankaria yhdellä kertaa. Mummolan ja serkkulan väki esitti onnittelulaulut ja sitten avattiin lahjat.




Kolmonen nappaa kyllä pian kalan.



Kuopuksen lahjatoiveena oli keppihevonen. Suluissa luki, että HIENO. Isänsä kanssa ovat askarrelleet yhden kepparin vanhasta villasukasta, mutta se ei enää päässyt siihen hieno kategoriaan, vaikka onkin ahkerassa käytössä. Oma aikani on sen verran rajallinen, että tiesin keppihevosaskartelujen olevan ihan mahdotonta tässä vaiheessa elämääni. Onneksi on tuo mummo, jolle saatiin tilaus tehtyä ja HIENO hevonenhan sieltä lahjasta paljastui. Sankarin ilme taitaa olla paljon puhuva:). Ruokaakin saatiin, vaikka vähän piti sen eteen vaivaa nähdä ja käydä ostamassa kaasupulloon uusi venttiili ennen kuin rupesi grilli kuumenemaan.



Sukusynttäreiden jälkeen on jo vietetty kahdet kaverisynttärit. Ensin oli tyttöenergiaa pihan täydeltä kesäisenä lauantaina. Kuopuksen keppihevostalliin liittyi toinen tosi hieno hevonen. Yhden luokkakaverin äiti oli nähnyt ison vaivan ja tehnyt lahjaksi hevosen. Täytyykin muistaa ottaa siitä kuva ja lisätä tänne näkyville. Ohjelmassa oli keppihevostelua ja saunomista ja uimista. Uimavahti oli sonnustautunut taas pitkiin vaatteisiin, mutta juhlijoita ei kylmä vesi hidastanut. Uimassa käytiin kolmesti ja välillä taas saunottiin. Onpa onni asua tässä rannan vieressä, sillä tämä uiminen ja saunominen oli ihan juhlan kohokohtia:).


Kiitos mummolaan, sieltä saapui myös tämä komea kakku.





Kolmosen kaverisynttärit olikin sitten miehekkäämpää sorttia. Mies järjesti ne, sillä minä olin töissä. Kuvaaminen taisi unohtua, mutta voin kuvailla. Mies nappasi kasaan pojat pyssyineen ja ajoi heidät metsään taistelemaan. Sieltä toi pojat meille ja grillasi nälkäisille taistelijoille hampurilaisia. Sen jälkeen passitti juhlijat saunaan ja uimaan. Esikoinen oli kattanut herkkuosaston  ja siinä vaiheessa äitikin jo tuli kotiin. Kesken juhlien saatiin pihaan myös kaivinkone. Puskat tuli siirrettyä ja pihan maa-aines tasoiteltua suitsait sukkelaan. Tässä olikin sitten tämän kesän kaverisynttäri-rumba. Isommat sankarit ei enää kaipaa kotona järjestettykä synttäreitä. Esikoisen kanssa käydään Tallinnassa juhlimassa ja kakkosen synttäreillä suoritetaan kesän pakollinen huvipuistoilu. Kyllä se minulle vaan sopii!

Onnea koko kesäiselle nelikolleni! Hyvä kun synnyitte!

13 kommenttia:

Kirsi Cifci kirjoitti...

Kyllä kelpaa kun on tuo piha teillä missä on tilaa olla ja harrastaa...loistava paikka pitää myös kesäiset synttärit:=)Voi mikä heppalahja ja ilme kyllä kertoo miten mieluisa lahja on ollut=) Isoille Tallinnan reissu on varmasti todella mieluisa...itse tykkään tosi paljon juuri kesäisestä Tallinnasta(Juuri tulikin siellä käytyä kesää vastaanottamassa ...ihan kesäpäivä meitä siellä odottikin yli 20-astetta ja hieno puutarha/taidetapahtuma. Vaikka tulee siellä talvisinkin piipahdettua.
Teillä on reipasta porukkaa kun uivat jo... hrrrr...minua ei mereen tai järveen saa ennen kuin vesi on päälle parikymmentä astetta:=)nooo ehkä juuri ja juuri jos on lämmin sauna lähietäisyydellä?!

Pepi kirjoitti...

Hurmaava Heponen ♥
Onnittelut kaikille sankareille :D

Suomi uusin silmin kirjoitti...

Tuo teidän kuopus on aivan hurmaavan näköinen, jotenkin puhtaasti suomalainen :) Onnea kaikille kesäkuun sankareille

Aili Mummo kirjoitti...

Ihanat juhlat!
Lämpimät onnittelut molemmille lapsille!
Hieno hevonen tyttärellenne, ei ihme, että hän ilostui suuresti! ♥

Oikein hyvää viikon ja kesäkuun jatkoa teille kaikille, Paluumuuttajatar! ♥♥

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirsi: Oma piha on kyllä ihana. Etenkin sitten, kun se on valmis ihailtavaksi. Nyt se käy vielä työleiristä:).
Esikoinen halusi Tallinnaan, koska siellä on halvempaa. Ainakin toivomme, että siellä on…

Pepi: Hurmaavat oli molemmat heposet. Onneksi on vielä taitavia tekijöitä olemassa.

Suomi Uusin Silmin: Sellainen Eloveena-tyttö!

Aili: Kiitos onnitteluista! Hevosista on ollut paljon iloa, joka päivä niitä on juoksutettu pihalla.

Satu kirjoitti...

Onnittelut vain täältäkin! Aika harvalla varmaan on synttäreillään ihan oikea kaivinkone. ;-D

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Satu: TOTTA! Enpäs tullut ajatelleeksi. Tosin se ei ehkä ollut ihan niin kova juttu 12-vuotiaalle, kun vaikkapa 4-vuotiaalle pojalle:D.

Jael kirjoitti...

Onnea vaan sankareille,ja kivat juhlat teillä,keppihevosineen ja kakkuineen:) Olipa erikoisen jännät synttärit kolmosella;D

Tiina kirjoitti...

Oi kun teillä on ollut kivoja synttäreitä. Ja säätkin näyttävät suosineen juhlijoita.
Onnittelut nelikolle!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Kiitos onnitteluista. Kolmosen löytää nykyään useimmiten metsästä taistelemasta. Erittäin hyvää hyötyliikuntaa ja paljon raitista ilmaa.

Tiina: Aurinkoa on riittänyt, mutta kylmä tuuli on lähes jokaisena päivänä. Tuolloin sunnuntailounaalla oli sen verran lämmin, että saatiin syötyä ulkona. Kahville jo siirryttiin sisälle. Hrr. Tänään jo työkaverille tuumasin, että ei haittaisi, jos ei jokaisena kesäpäivänä palelisi.

Anonyymi kirjoitti...

Onnittelut juhlijoille! Omakin syntymäpäiväni osuu kesäkuulle. Omat poikamme (3) ja miehenikin puolestaan asettuvat kaikki vuoden vaihteen tuntumaan. Ja ensimmäinen lapsenlapseni syntyy samoin niissä maisemissa!!! Tuttua ajan takaa tuo toteamasi juhlasuma iloineen ja kuormituksineen.

Minulla on ollut hyvän aikaa ongelmia "todistaa henkilöllisyyteni" enkä ole saanut kommentointejani liikkeelle. Blogiasi olen seurannut. Todella mukava kuulla, että elämä töineen päivineen jatkuu ennallaan. Toivottavasti kesänne on kaikkea sitä, mitä siltä odotatte! Anisi

Anonyymi kirjoitti...

...Sinä kun vietät synttäreitä - joopa joo,
soi metsäkin synttärisäveleitä - joopa joo.
Varmasti nyt onni suosii,
kunnes on täynnä seuraava vuosi,
joopa joopa joopa joopa joopa joopa joo!
ONNEKSI OLLKOON! - Mikko Perkoila-

Hyvää syntymäpäivää kaikille yhdessä ja erikseen ! t: Tiina

Kuviasi katsellessa tuli (taas kerran) haikean suloinen mieli; lastenkutsut ovat tältä osin ohi, kun Neidot ovat kohta kaikki nuoria naisia...Keppihevosten aika on ollut ja mennyttä, vaikka yksi pilkullinen näkyy vielä yläkerran aulan sohvaan päällään nojaavaan. Yksinäinen heppa ilman ratsastajaa...Odottaa seuraavaa sukupolvea ja uutta omistajaa - täytynee siirtää vinttiin säilytykseen ? Hyvää viikonloppua !

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Anisi: Onnittelut sinulle, kun päivä on kohdillaan! Toivottavasti henkilöllisyyden todistamisen ongelmat on nyt poistuvasti takanapäin ja koneesi uskoo, että täällä on ihan tervettä pistäytyä:).

Tiina: Niin, aikansa kutakin. Täytyy tunnustaa, että tässä vaiheessa, kun järjestettäviä lastenkutsuja ei enää ole kuin kaksi, tuntuu helpottavalle. Minä kyllä olen juhlaihminen, mutta kun juhlia on todella tiheään, se käy tietysti jo hieman työlääksikin.

Kiva, että heppa saa odottaa seuraavaa kierrosta:).