lauantai 4. huhtikuuta 2015

VAUHTI JATKUU VIELÄ HYPYN JÄLKEEN

Tämä viikko ei ole hiljaista nähnytkään. Koko alkuviikko mentiin tukka putkella. Oli iltatöitä ja vanhempainiltaa. Torstaina juostiin kaupassa ja siivottiin niin tohinalla pääsiäistä kotiin, että unohtui kuopuksen jumpatkin siinä samalla. Eilen odotettiin illaksi vieraita ja meni päivä keittiössä. Sitä voi nykyään kohdallani kutsua virkistäväksi vaihteluksi, sillä minusta tuntuu, etten normaalipäivinä ehdi keittiöön enää ollenkaan. 

Kotkassa jyllää tauti jos toinenkin. Kolmosen luokalta oli puolet poissa alkuviikosta ja torstaiaamuna poika heräsi kovassa kuumeessa. Kakkosen yskä on jatkunut jo lähes kaksi viikkoa. Ei muuta vaivaa. Viime yönä esikoinen liittyi sairasjengiin ja tänään mieskin on ollut kahden vaiheilla; alkaako vai eikö ala. Serkkulassa tauti on kulkenut asukkaasta toiseen ja viikon lopulla sairastui myös mummo ja pappa. Me kuopuksen kanssa vielä porskutetaan. Käytiin sen kunniaksi tänään heppatalleilla katsomassa, että mistä ne kuopuksen kaverit aina siellä koulussa puhuu. 






Tallilla haisee hevoselta. Pilttuiden ovissa on monta kavereiden puheista tuttua hevosta. Hevoset on isoja ja ihania. Äiti ei usko, että niitä voi silittää. Se ei perustu tietoon vaan tunteeseen. Lapsuudenkaverit tapaavat toisensa yllättäen tallin käytävällä. Äidille muistuu omat heppatytön ajat mieleen ja kuopus jää miettimään, että olisiko tämä nyt sitä mitä hän haluaisi. Pitääkö haluta sitä mitä kaverit haluaa?





Kun hypätään liikuvasta junasta, vauhti jatkuu vielä hypyn jälkeen. Kieritään pitkin pengertä ja toivotaan, että ei osuta mihinkään terävään. Samalta se tuntuu tämä pääsiäiseen hiljentyminen aktiivisen viikon päätteeksi. Nyt alkaa lopultakin tuntua, että se voi onnistua. Lankalauantaina on hevosten katsomisen lisäksi maattu sängyn pohjalla lukemassa kirjaa. Syöty mitä kaapista löytyy. Silitetty monta pinollista pyykkiä. Saunottu. Kuunneltu yskimistä ja kuuman mehun hörpintää. Ajateltu, että tässähän on vielä kaksi vapaapäivää edessä. Eikä onneksi mihinkään menemistä tämän kuumeilevan ja yskivän sakin kanssa. 

Mutta nyt on kanaemon aika lähteä munimaan. Sairasta tai ei, niin aamulla täällä etsitään munia. Hyvää  ja terveempää Pääsiäistä teille kaikille!

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi harmi, toivottavasti tauti helpottaa jo. Samaa ollaan mekin sairasteltu puolet porukasta, mutta minkäs teet. Mukavaa pääsiäisen jatkoa ja pikaista paranemista!

A kirjoitti...

Ei ihme, että Emolla on tekemistä riittänyt..;)

Pikaista paranemista kaikille; onnellista pääsiäisen jatkoa teille & sinulle, Paluumuuttajatar! ♥♥

Paluumuuttajatar kirjoitti...

ANonyymi: Vois harmittaa muiden puolesta, mutta ei omasta. Tämä sairastelu kun suo meille sen, että ei tarvitse lähteä mihinkään, eikä miettiä, että nyt olisi se hyvä aika kutsua joitakin kylään. Ollaan vaan ja kotoillaan. Ja kun itse on se TERVE, voi pistää takin päälle ja tehdä ulkona kävelylenkin silloin kun tuntuu siltä.

Pikaista paranemista kumminkin, niin teille kuin meille:).

Aili: Emolla tuntuu koko ajan olevan jotakin tekemistä. Mutta nytpä olen laittanut ruokaa, silittänyt, lukenut kirjan, syönyt kasapäin suklaata ja muuta herkkua ja kävelemäänkin kerennyt. Ja mikä parasta - pääsiäistä on vielä jäljellä ja ensi viikollakin neljäpäiväinen työviikko:).

Saga kirjoitti...

Hevostelu on ihanaa, sanoo vanha heppatyttö, mutta ei todellakaan tarvitse haluta samaa kuin kaverit. Kuopuksenne osaa tehdä jotain sellaista, mitä kaverinsa luultavasti eivät -tehdä hienoja videoita. Se Istanbulin lähtömietteissä tehty video on jäänyt mieleeni <3 Ehkä hän voisi kuvata vaikka kavereiden päivän tallilla ja olla sillä lailla mukana asiassa, jollei ratsastus sinällään kiinnosta oikeasti.

Hyvää pääsiäistä! Ja pikaista paranemista kotijoukoille!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Saga: Kuopus jumppaa kolmesti viikossa. Minusta se riittäisi harrastukseksi. Heppatallit sijaitsee kaukana kotoa, joten heppaharrastus tarkoittaisi sitä, että vanhemmat joutuisi kuskaamaan. Olemme koittaneet vältellä sellaisia harrastuksia. En siis hehkuta harrastusta vain sen vuoksi, että "se on kaikkien kavereiden mielestä mahtavaa", ja minusta näytti, että ehkä se mahtavuus ei nyt ihan kuopuksellekaan ainakaan heti avautunut? Mutta käytiinhän nyt katsomassa. Se oli sitä paitsi ihan ilmaista:).