perjantai 16. joulukuuta 2016

VOI UNENSA LÄVITSE

Miten rakastankaan näitä aamuja, jolloin kello ei herätä. Jolloin voi unensa lävitse kuunnella muiden jättävän talon taakseen yksi toisensa jälkeen. Viipyillä unessa niin pitkään, kun tarvitsee. Herätä sitten virkistyneenä ja kiireettä. Kahvinkeitto on ehdoton mielipuuhani kodin askareista. Aamu ilman aamukahvia on kuin Turkki ilman Istanbulia. Vapaapäivän autuus on se, että koko päivä levittäytyy eteen mahdollisuuksinensa. Iltavuoron ollessa edessä mahdollisuuksia täytyy rajata. Voi miettiä, että ryhtyykö aamukahvinsa jälkeen perhettä palvelemaan ruoanlaiton tai siivouksen saralla. Vai elääkö muutamat hetket itselleen ja kirjoittaa vaikka blogia? Tänään taidan tehdä sekä että. Kirjoittaa ja pistää sitten sämpylätaikinan tulolle.




Keskiviikkona oli tämän viikon ainokainen vapaapäiväni. Postiin oli saapunut paketti ja lähdin sitä hakemaan aamurituaalini jälkeen. Esikoisella on tässä jaksossa keskiviikot ja perjantait vapaat, joten hän päätti lähteä mukaan. Postireissun jälkeen käytiin tervehtimässä talvehtivaa Katariinaa. Aurinko ei ole juuri näyttäytynyt, joten Kotka on ollut sangen harmaa. Onneksi on tuo lumi, joka virkistää maisemaa. Vesi on tällä puolen kaupunkia vielä ihan valtoimenaan. Ei uskoisi, että uskaliaimmat istuvat jo pilkillä vain jonkun matkan päässä näistä kuvista.





Pähkinät jäivät kotiin, joten ei saatu kurreja ja tinttejä nyt ihan kädelle asti. Lähelle päästävät siitä huolimatta. Ovat niin kovin luottavaisia. Orava taitaa olla yksi lempieläimistäni täällä metsän puolella. Työmaalla meitä on muuten saapunut ilahduttamaan metsähiiri (tai joku muu pieni hännäkäs otus). Enpä olisi uskonut, että ilahdun joka kerta sen nähdessäni. Ripustimme ikkunan taakse talipalloja, joita linnut tulevat syömään. Tiputtelevat terassille murusia, joita tämä pieni pyöreäkorvainen otus saapuu natustamaan. Miten suloinen se onkaan siinä isuessaan ja pistäessään sapuskaa suuhun. Kunhan muistaa pysyä ikkunan ULKOpuolella. 




Minulla on ensi viikolla kokonaista viisi vapaapäivää, jotka kuvittelen kunkin toooodella pitkiksi. Aikeissani on monenlaista asiaa, kuten sohvanpäällisten pesu, keittiön kuuraus, lahjojen osto ja paketointi, kakkosen kanssa jouluostostokset ja syömiset, joulusiivous ja petaus, saunojen pesu, piparitalon paisto ja kokoaminen, perheen ruokahuolto astetta huolellisemmin jne. jne. Kuusen haluaisin jo täksi viikonlopuksi, sillä saamme sunnuntaiaamuna pienimmän kummipojan perheineen meille brunssille. Kuusimyyjä ei vain ole vielä tulostaan ilmoitellut. Kaupungista saisi, mutta kun tuohon vuokra-autoon ei oikein mahdu? Ellei sitten katolla?



Onhan meillä niitäkin aamuja, kun yritän lähteä töihin mahdollisimman hiljaa, ettei siippa ja muu perhe herää. Sammutan nopeasti herätyskellon. Sulkeudun vaatehuoneen oven taakse etsimään vaatetta. Varon, ettei valo osu nukkuvaan. Suljen makuuhuoneen oven hiippaillessani kahvinkeittoon ja pujahdan pimeään aamuun. Joulun jälkeen muu perhe lomailee, nauttivat sitten vuorostaan pitkistä aamuista, jotka ovat jokainen ansainneet. Onneksi minullakin on luvassa kaikenlaista. Aamuja, iltoja ja vapaita.

11 kommenttia:

Cheri kirjoitti...

Kiirettömät aamut ovat luksusta. Täällä paistaa tänään aurinko ja miten ihanalta se tuntuukaan harmaiden päivien jälkeen. Iloista viikonloppua sinulle!

Allu kirjoitti...

Ihania nuo tintit ja oravat♥ Mekin nähtiin tänään jotain aivan ihmeellistä, ohitimme ison lammaslauman ja siellä oli niillä minuuteilla syntynyt pieni lammas ja emo, jonka perässä roikkui vielä pitkä nuora, nuoleskeli pienokaisen puhtaaksi. Miksi mun piti juuri tänään unohtaan kännykkä kotiin!

Airi kirjoitti...

Kauniita kuvia taas. Ja kurret <3! Vapaapäiville varaamasi lista vaikuttaa aika puuhakkaalta, mutta ehkä siinä välissä, ohella ja samaan aikaan voi tehdä arjen meditaatiota ja näin hidastaa, rauhoitttua, keskittyä... Mukavaa viikonloppua sinne Kotkaan!

Carola Lehtonen kirjoitti...

Samat aamurutiinit täälläkin;) Oi ihanuus, koko ensi viikon saat puuhastella ja laittaa joulua, minä aijon tehdä sitä nyt viikonlopulla ja ensi viikolle jää laatkoiden paistaminen ja ns.loppusilaus, kuusen haemme tänä viikonloppuna. Hyvää viikonloppua!

Jael kirjoitti...

Kiirettömät aamut ovat kyllä ihania. Tosin olen niin tottunut nousemaan aikaisin etten edes osaa nukkua pitkään ja vain olla.
Ihanat tinttikuvat ja oravakuvat.Oravia hieman kaipaankin,niitähän ei täällä näe.Kaunista viikonloppua sinulle:)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Cheri: En todellakaan ole aikaisten aamujen ihminen. Mutta hitaiden aamujen ihminen kylläkin. Luontainen rytmini olisi nukkua noin kello 00-9.

Allu: No, kuvan kuitenkin sait. Minä tosiaan kuljetan aina kameraa mukana, koska olen varma, että törmään heti ihmeeseen, jos unohdan kameran kotiin.

Airi: Olen optimisti ja luotan siihen, että päivien tunnit riittävät sekä hitaisiin aamuihin, kaikkeen niihin sisällyttämiin tehtäviin ja vielä rentoihin taukoihin. Katsotaan sitten loppuviikosta, että olenko ihan nääntynyt, vai mitä.

Carola: Onneksi on vapaita. Tulevat kyllä tarpeeseen, sillä sen verran on ollut hektistä tässä työn ohessa mitään tehdä.

Jael: Sinä olet sitten aikainen lintu. Minä en. Lukioaikana muistan, että usein kouluun lähtiessä oli fyysinen pahaolo, kun oli niin vaikea herätä. On se herääminen nykyään helpompaa, mutta ei yhtään sen mukavampaa.

SaaraBee kirjoitti...

Sullakin siis tehovapaat! Mulla muuten hommat vihdoinkin hanskassa, mutta se pakkaamien...

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Saara: Matkat ovat minulle mieleen, mutta ei se pakkaaminen.

Hurmioitunut kirjoitti...

Kahvinkeitto kuuluu omiinkin aamurutiineihin, tosin vain viikonloppuisin. Arkena herään niin aikaisin, ettei kroppa vielä ota vastaan kahvia kuin vasta klo 9 töissä. Viikonloppuisin rakastan hitaita aamuja. Herään yleensä suht aikaisin, jotta saan nautiskella siitä omasta hiljaisesta ja rauhallisesta aamusta yksin, ennen kuin toinen herää.

Kirjailijatar kirjoitti...

Minäkin nautin hitaista aamuista valtavan paljon, ne kun ovat niin harvinaisia. Ja silloin kahvin keittäminenkin on juhlaa, ja teen sen pitemmän kaavan mukaan. Tänään on ollut juuri tuollainen rauhallinen päivä, vaikkakin ihan yhtä harmaa kuin teilläkin siellä. Täällä ei ole edes lumihuntua.

Kaunista joulun aikaa teille kaikille.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Hurmioitunut: Minun aamuni ei voi olla kahviton. Aamupalaa taas en pysty syömään heti herättyäni, vaan tarvitsen muutaman tunnin ennen kuin mikään muu kuin kahvi maistuu.

Kirjailijatar: Vuorotyön myötä on lisääntynyt tällainen hitaiden aamujen autuus. Minun aamuvuorokahvini on Nescafe ja hitaiden aamujen kahvini Nespresso:).