keskiviikko 11. maaliskuuta 2015

NYT ON VESSAAN PÄÄSTÄ PAKKO

Aamuisin täytyi ajoittaa kello soimaan ennen lapsia. Muuten täytyi koputella hermostuneesti vessan oven takana. Ei kai sinne ole kukaan jäänyt aamulehteä lukemaan? En itse harrasta pitkiä istuntoja vessassa, mutta jokunen muu tässä perheessä harrastaa. Jätetään nyt nimet mainitsematta. Totuus on, että jonotus venyttää pinnaa silloin, kun sinne olisi jo pakko päästä. NYT HETI.

Yhden vessan politiikka on nostanut perheessämme uusia asioita esille. Kuka on se, jonka jäljiltä vessapaperi on aina pöydällä eikä sille kuuluvassa telineessä? Kenen jäljiltä hammastahnatuubit ovat auki? Mistä johtuu, että ennen niin siistinä pysyvä vessa on nyt jatkuvassa kaaoksessa? Kuuluuko vessan siivous vain isälle ja äidille?

Yhden viikon vessaremontti on siis kohta kestänyt kolme viikkoa. Elämässä on suurempiakin murheita, kuin yksi vessa kuusihenkistä perhettä kohti. Kuin työkalujen sotkema aula. Kuin vessajono ja lika. Mutta kun tähän kolmeen viikkoon on kuulunut muutakin pakollista remontin lisäksi, on pinna välillä soinnut ja kovaa. Viimeksi eilen illalla tunteet kuohuivat ja maailmanloppu meinasi olla käsillä. Ja syynä siihen oli pyykkivuori ja tuhraantunut pöydän reuna. Ja sitä edeltänyt kamala päivä töissä.




Nyt on vessaan päästä pakko,
muuten räjähtääpi rakko,
pissirakko.
Yksi on varma ja vissi,
minulta pääseepi pissi,
pääseepi pissi.

-Uppo Nalle-


Mutta huomasitteko tuon iloisen naaman tuossa peilissä tänään? Se on nyt kuulkaa sitä peilin kiinnitystä, oven listoja ja putkimiestä vailla valmista. Viis niistä ei niin suorista saumoista, hieman epätasaisista kohdista maalipinnassa ja pöytälevyssä. Kyllä me kehdataan sanoa, että me ollaan tämä tehty. Istuttu kahden tässä kopperossa viimeisten viikkojen illat milloin mitäkin näpertäen. Opittu monta monta asiaa. Kuten vaikka se, että "ei siinä varmaan kauan kestä"-asenteella ei kannata ryhtyä mihinkään. Todennäköisesti kun siinä kestää. Ja hiljaa hyvä tulee, vai tuliko?

18 kommenttia:

Petra kirjoitti...

Ihana, olen odottanut tata postausta kuukausia, siis siita asti kun ostitte tuon ihanan lavuaarin Istanbulista ja te odotitte vessaan paasya, hyva nain :)

anumorchy kirjoitti...

Hieno!
Kylla varmaan nyt helpottaaa, monessakin merkityksessa.

Meilla on kahden hengen kodissa kaksi vessaa ja hyva niin.

Jael kirjoitti...

Ihana tuli tuosta vessastanne:) Huh,varmaankaan ei ole helppoa pidätellä kun on iso perhe ja jokaisella asiaa samaan paikkaan;D

Cheri kirjoitti...

Onkohan tuo nyt liiankin viihtyisä, voi tulla jonoa oven taakse. Ihana tuo pesuallas ja hana ja koko helpotuslaitos. Pian unohtuu se vessaton hetki ja elämä rullaa taas.

Tuitiina kirjoitti...

Heh, ei se kauan kestä...kyllä se yleensä kestää, kun remontista on kyse, nimim. kokemusta on ;-P
Kaunis on lavuaari ja kyllä tuohon vessaan kannattaa jonottaa!

Pepi kirjoitti...

Täytyy sanoa, että kyllä kannatti lavuaari roudata Istanbulista, se on kaunis!! Niinkuin koko pikkuvessa :)

Hurmioitunut kirjoitti...

Hyvänen aika se on kaunis! Niin kuvaaja kuin vessakin. ;) Upeista upein käsienpesuallas ikinä! :o Hienoa työtä. Kelpaa siellä istuskella, laittaa hiuksia tai pestä hampaita.

Mari J kirjoitti...

Eihän noin upeaa lavuaaria voi olla missään muualla!

Matkatar kirjoitti...

Tosi hieno tuli! Muistan kun hommasit tuota lavuaaria, ja kyllä se sopiikin tosi hyvin tuonne pikku vessaan! :D

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Petra: Ihanaa mukanaelämistä, kaikki nämä lavuaarin ja meidän yhteiset kuukaudet:). Nyt jännityksellä odotan, että kuinka hyvä sitä on käyttää. Eli onko taso aina märkänä yms.

Anu: Istanbulissa meillä oli kolme vessaa, eikä sekään ollut yhtään liikaa. Varmaan tuo vessa/asukas olisi siis se ideaali:D.

Jael: On kai siinäkin personaakohtaisia eroja. Siis pidätyskyvyssä.

Cheri: Voihan se olla, että kohta isi ja äiti onkin aina lasten vessassa ja jälkikasvu saa luvan antaa takaisin kaikki ne "menkää omaan vessaan siitä" kommentit.

Tuitiina: Meidän kun piti kesällä tehdä puutarha, kunnostaa aita ja talon kivijalka. Tehdä salaojat jne. Tällä menolla saanen epäillä….

Pepi: Kyllä kannatti. Joskus miä vaan niin tiiän paremmin kuin kaikki muut, mitä kannattaa ja mitä ei:D.

Hurmioitunut: Voi kiitos. Me tosiaan miehen kanssa varmaan aika harvakseltaan tullaan tuolla istumaan ja mitään laittamaan. Mutta toivoa sopii, että jälkikasvu on tyytyväisiä.

Mari: Ihan jo rpesin miettimään, että olisi kannattanut ostaa monta, kuljettaa Suomeen ja myydä kalliilla.

Matkatar: Sehän oli kuin sinne ostettu. Ja niinhän se olikin. Oli tosi hyvä, kun talo oli valmiina ja sai ostaa asioita sitä ajatellen.



Kirsi Cifci kirjoitti...

Lavuaari on suosikkini ja tuo hana!Viihtyisähän tuo helpotuslaitos on
toivottavasti ei ole aamuisin jonoa pikkuveskiinne;)
Kaikenmaailman pikkuhommaan isoista puhumattakkaan saa kulumaan uskomattoman paljon aikaa ja ...hmm hermoa;)kun tulee matkan varrella usein ja yleensä niitä yllätyksiä, eikä kaikki menekään kuin Strömsössä.

Mutta kuten sanonta kuuluu; lopussa kiitos seisoo ja ainakin tässä teidän tapauksessanne!

Vilho Koskela kirjoitti...

Upean näköstä jälkeehän te ootte tehny, ne nuo pikkuviat unohtuu aika nopeesti eikä niitä enää kohta löydä vaikka etsiskin...

Leena Lumi kirjoitti...

Hyvin iloinen vessakuva, jossa toalettragediasta ei tietoakaan;)

Että tuo teidän lavuaari on ihana ja just kun kontrastina on tumma puu.

Onnea ihanasta vessasta toivottaa toinen onnekkaan veskirempan tehnyt!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirsi: Lopussa kiitos seisoo. Ja levätä voisi, jos ei koko ajan aloittaisi jotakin uutta.

Vilho: Täydellisyys on ihan liikaa arvostettua. Kyllä käsityössä saa käsityön jälki näkyä!

Leena: Olen nyt ollut niin tiukille vedetty, että olen ollut hyvilläni tästä ammattiminästäni, johon vetäytymällä olen saanut päivät käyttäydyttyä ihan asiallisesti:). Ja näköjään onnistun myös blogissa esiintymään ihan iloisesti, vaikka todellisuus kuvan ympärillä olisikin ollut ihan muu. Mutta hei, nyt helpottaa monella tavalla. Vessa on melkein valmis ja koti jo puoliksi siivottu. Eilen aloitettiin ja tänään vaan siivotaan sitten loput.

Anonyymi kirjoitti...

Hauskaa viikonloppua ! Teille taisi olla tulossa vieraita ? Täälläkin odotetaan Esikoista kotiin; tammikuussa ollaan viimeksi nähty ! Keskimmäinen on huonolla tuulella; tänään oli englannin kirjoitukset ja muutoinkin alkaa urakka neidon pinnaan kiristää...Onneksi Iltatähti tuli tuohon lähelle ja piano + laulu raikaa olohuoneessa. Se nostaa väkisinkin mielialaa ! t: Tiina

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Tiina: On saatu vieraita ja kuultu mikä aiheuttaa kulttuurishokin Suomessa. Kuultu on myös musisointia erilaisilla kokoonpanoilla. Kohta olisi saunan paikka. Sitä ennen kuuntelen vielä hetken tulen rätinää takassa.

Toivottavasti teilläkin on menossa onnistunut viikonloppu.

mamaki kirjoitti...

Oi niin kaunis ja persoonallinen! Onnittelut vessan valmistumisesta!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

mamaki: Onni se olikin. Vielä pitäisi listat jaksaa maalata, mutta sitten olisi sen pituinen se. Ja me eletään tämän vessan kanssa onnellisena tämän talon loppuu asti.