Tänään vastustettiin sängyn vetovoimaa ja lähdettiin liikenteeseen. Lepo on tullut tarpeeseen, mutta olen jo huomannut sen vastakkaisvaikutuksen. Mitä enemmän makaat, sitä väsyneemmäksi muutut?Vaikka vakuutinkin, että herätyskelloja ei lomalla tarvita, soi meillä tänään kello. Helsingissä oli sovittu treffejä ja ensimmäiset niistä oli jääpuiston vierellä klo. 11.30. Lasten setä ja serkku olivat siellä vastassa ja nuoriso pääsi testaamaan uusia luistimiaan keskelle Helsinkiä. Minulla ja miehellä taas oli tiedossa yht'äkillisiä hetkiä ravintola Anissa.
Istanbul on kietonut meidän elämämme yhteen monenlaisten ihmisten kanssa. Yksi näistä on tämän viimeisessä kuvassa olevan pienen miehen äiti, joka saapui aikanaan Istanbuliin tekemään väitöskirjaansa. Tarjosimme kotimme hänelle tukikohdaksi muutamaksi viikoksi. Mies antoi apunsa siinä missä töiltänsä ehti. Sen vierailun jälkeen tiet ovat kohdanneet milloin missäkin ja ylenimme toukokuussa kummeiksikin asti. Viimeiset kuukaudet kummipoika perheineen on viettänyt Libanonissa ja yhteiset hetket on ollut mahdotonta järjestää. Tänään onnistuimme sopimaan lounastreffit turkkilaisen ruoan äärelle. Hummuksen, kısırin, viininlehtikääryleiden, tursun ym. ohessa vaihdettiin kuulumisia ja saatiin kurkistus perheen arkeen Beirutissa. Ihana oli myös saada hieman tutustua kummipoikaan, joka olikin varsinainen hymypoika. Kuva on nyt varsinainen suttu, mutta menköön.
Ruoan jälkeen saatiin vielä miehen kanssa pistäydyttyä Ateneumissa ihailemassa Henri Cartier-Bressonin ihmeellistä elämää. Olipa siinä yhdellä miehellä ollut monenlaista kuvauskohdetta. Suttuja siihenkin näyttelyyn oli muutama osunut ja sitten käsittämättömän hienoja otoksia ympäri maailmaa. Jälkipuintia käytiin miehen veljen kanssa kadulla. "Mikäs siinä on tilanteita odotellessa, kun saa viettää 11 kuukautta kohteessa ihan vaan kuvaamassa toisten maksaessa," sanoin. Ehkä hieman kateutta äänessä? "Taitaahan se sen vaatia, että ensin on omilla rahoilla niitä tilanteita odottamassa," tuumasi lasten setä. Varsinainen Cartier-Bresson itsekin:).
Tämä ei niin Cartier-Bresson-bloggaaja ei useimmiten ehdi odotella, vaan räppäilee lähinnä kuvituskuvia. Jotta varmasti uskoisitte, että Helsingissä sitä on oltu. Luistelun, Anien ja Ateneumin lisäksi käveltiin tuhlaamaan kolmosen lahjakortteja, käännyttiin Starbucksin ovella tuhisemassa jonon pituutta ja ajettiin takaisin kotiin sängyn pohjalle.
