perjantai 17. huhtikuuta 2020

IHAN NE SAMAT

Oikeasti elämäni ei ole muuttunut tämän koronan takia paljon mitenkään. Käyn ihan normaalisti töissä. Arkiset puuhat kotona on ihan ne samat. Pyykinpesua, siivoamista ja rutkasti enemmän ruoanlaittoa. Kaupassa käyntiä pitäisi vähentää, mutta totuus on, että siellä täytyy käydä useammin. Ruokalaskut on melkein kaksinkertaistunut normaalista. Koko muu perhe on kotona ja jatkuvasti nälkäisiä. Esikoinen saapui kotiin kirjoittamaan graduaan. Sotilas viettää kotona pidempiä lomia, mutta on vastaavasti pidempään armeijassa sinne palattuaan. Vierailut on jäissä, mutta eihän sitä arkena nyt muutenkaan mitään vierasvirtaa ehtinyt syntyä.


Kesälomamatkasta luovuttiin viikko sitten. Ei oltu onneksi mitään varattu tai lentolippuja ostettu. Meidän oli tarkoitus hankkia uusi Venäjän viisumi ja ajaa Vienan Karjalaan ja Solovetskin saarelle. Tuskin onnistuu, tuumasi venäläinen työkaverini. Pistin Venäjän Lonely Planetin kiltisti kirjahyllyyn. Matkan perumisen myötä on nyt sitten ihan se ja sama, että pystyykö koko kesälomaa pitämään vain eikö pysty. Olen meidän työpaikan korona-työryhmässä, joten jos virus taloon napsahtaa, taitaa elämä sen jälkeen olla aika lailla taudin sanelussa.





Marraskuu. Joulu. Irlannin reissu. Jatkuva ruoanlaitto. Pääsiäinen. Lisääntyneestä ruoan menekistä ei voi syyttää vain muuta perhettä. Vatsa kasvaa kohisten. Vinkkasin miehelle, että älykello voisi olla hyvä äitienpäivälahja. Samantien se olikin minulla jo kädessä. Ei mitään vihjailuja. Ei tekosyitä. Meillä on täällä Suomessa täysi mahdollisuus liikkua pois jääkaapin läheisyydestä. Olen aikeissa siis tehdä jotakin tälle tilanteelle.


En normaalisti käy liiemmin ravintoloissa, istu kahviloissa tai terasseilla. En notku kauppakeskuksissa. Mutta mikä siinä sitten onkin, että kun tietää jonkun olevan kiellettyä, alkaa tuntumaan, että juuri sellainen piristäisi. Juuri sitä minä nyt tarvitsisin.

Pysytään kuitenkin kotona, ellei olla ruokakaupassa, kävelyllä tai töissä.

7 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Hyvä juttu että korona ei ole vaikuttanut pahemmin elämäänne, paitsi lisääntyneeseen ruoantarpeekseen ja ruokalaskuihin. Luulen että suurissa kaupungeissa korona tuntuu enemmän, ja täällä Israelissahan on ollut käytössä aika rajut rajoitukset, vaikka luvut eivät ole olleet mitään sellaista luokkaa kuin Italiassa tai Espanjassa, vaan enemmänkin suhteutettuna Suomen luokkaa.
Harmi kuitenkin että kesälomamatka peruuntui mutta toivottavasti pääsette matkaan taas sitten kun korona on jotenkuten voitettu tai rokote keksitty.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Kymenlaaksossa tartuntoja on vähän ja jokainen tartuntaketju pystytty toistaiseksi selvittämään. Olemme siis tuudittautuneet siihen, että täällä on vielä melko turvallista tallailla. Varovaisuutta täytyy tietenkin käyttää, koska en todellakaan halua olla se, joka vie taudin töihin. Joku lomamatka on ihan mitätön asia kaiken tämän hullunmyllyn keskellä. Toivon kuitenkin, että kesässä olisi edes jotain vaihtelua tähän varuillaan oloon. Ei auta muu kuin kaivaa mielikuvitus esiin ja keskittyä olemassa olevaan hyvään. Minulla kun tuo kesäloma pitäisi olla heti kesäkuun alkupuolella. Tsemppiä sinne!

Allu kirjoitti...

Se on vähän niinkuin se, että jos ei saisi syödä suklaata, sitä tekee silloin kovasti mieli. Me ollaan todettu, että meillä on näinä aikoina tiskikone kamalan usein täynnä, vaikka ollaan vain kaksin eikä ruokita ketään vieraita. Pesukone ei tule niin täyteen, kun ei tarvi vaihdella niin paljon vaatteita, kun ollaan vain kotona. Take care <3

Satu kirjoitti...

Kylläpä se aika kuluu, kun sielläkin on perheessä jo sotilas ja gradua kirjoittava. Onnea ja menestystä vaan heille! <3

Ihanan tunnelmallisia kuvia. Silmä lepäsi.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Allu; Niinpä. Tosin teki mun suklaata mieli monta kuukautta, vaikka en ollut itseltäni sitä kieltänytkään. Nyt on sitten vatsaa mitä taputella ja kiloja mitä tiputella.

Satu: Niinpä. Esikoinen menee lokakuussa naimisiin, mikäli Korona sallii järjestää häät. Sotilas taas muuttaa syksyllä Tampereelle opiskelemaan. Kotona on enää kaksi ja nämäkään ei ole mitään pikkuihmisiä. Kesällä täyttävät 14 ja 17.

Leena Lumi kirjoitti...

Onko tuo toka kuva teidän veranda? Tosi kaunista!

Pakko käydä kaupoissa ellei tilaa ruokakasseja, joita on sitten mennyt minne sattuu...Niin harvoin kuin mahdollista!

Voikaa hyvin! Unissa reissaamme...

♥♥

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Leena: Ei ole, meillä ei ole sellaista. Valitettavasti. Kuva on lähellä olevalta tieltä, jossa monta vanhaa kaunokaista. Meillä ruokaa siis kuluu. Tämän kuun ruokalaskut oli ennätys eli 1400€. Auts. Yritän miettiä pääni puhki, että miten tämän joukon saisi syötettyä edullisemmin. Mutta joka kuukausi ruokalaskut vaan nousee.