KUKULIN KIERROS

Eilen jo kuopuksen kanssa sovittiin, että jos säät sallii, käydään tänään kiertämässä Kukulin kierros. Tämä luontopolku lähtee Ruotsinpyhtään ruukilta, joten jos joskus meinaa siellä piipahtaa, voi yhdistää useamman kohteen samaan kertaan. Me ehdittiin Ruukin syksyä käydä jo ihailemassa, kun vietiin vieraita viikko sitten lentokentälle. Tänään keskityttiin sitten ihan vain patikointiin upeassa säässä.

Jaahas. Tästä se sitten lähtee. Trackeri päälle ja menoksi.

Kierros oli hyvin merkitty. Vain muutamalla hakkuualueella tuli epävarma olo, mutta eksytty ei silloinkaan. Maasto oli mukavan vaihtelevaa, jopa haastavakin välillä. Käveltiin metsässä ja järven rannoilla. Kiivettiin yli useamman kallion. Parissa paikassa oli köysi viritetty avuksi, eli nousut ja laskut oli sitä luokkaa, että huonompijalkaisen ei kannata tälle reissulle vaivautua.

Olin tehnyt huonosti kotiläksyni ja oletin kierroksen olevan vähän sellainen Valkmusan tyylinen pieni pyrähdys luonnossa. No, se ei ollut. Matkaa tuli kahdeksan kilometriä ja aikaa meillä meni kaksi tuntia. Pysähdyspaikkoja olisi ollut, niin grillipaikka kun laavukin ja molemmat kivoilla paikoilla veden äärellä. En vain ollut tajunnut ottaa mitään evästä mukaan. En edes juomista. Jälkimmäistä olisimme kaivanneet, sillä reitillä tuli lämmin ja matka oli siis odottamaani pidempi. Parempi evästys ensikerralla.

Perille kuitenkin päästiin ja kurvattiin heti Ruukin kyläkauppaan ostamaan limskat. Oltiin ne ihan ansaittu. Ja hyvillä mielin meni koko kierros, niin äidillä kuin tyttärelläkin. Kyllä se vaan niin on, että aina kannattaa lähteä. Ei harmita yksikään luonnossa vietetty hetki. Kiitos siis syyskuu ja tervetuloa lokakuu ja Venäjän viisumit.