keskiviikko 23. toukokuuta 2018

IHAN MAHTAVAA

Nyt täytyy tunnustaa, että mun elämä on ihan mahtavaa. On menossa viimeinen työviikko, joka on tuntunut ihan vaan lomalta. Maanantaina olin koulutuksessa Helsingissä. Se ei kauaa kestänyt, mutta pomolla oli koulutuksen päälle vielä palaveri, joten jäin häntä odottamaan pääkaupunkiin. Aurinko paistoi. Kävelin keskustaan ostamaan kahvia ja syömään. Nappasin kirjakaupasta pokkarin ja istahdin penkille sitä lukemaan siinä odotellessani. 




Nyt on menossa pari vapaapäivää ennen kahta viimeistä työpäivää. Moni muu tuntuu sairastelevan sitä kevätflunssaa, joka on normaalisti kaatanut minut tässä vaiheessa. Hieman kyllä pelottaa, että tajusko se kuitenkin mun suunnitelman ja odottaa ensi viikkoa iskeäkseen kimppuun? Taidan käydä varmuuuden vuoksi ostamassa jonkun vitamiinisinkki-coktailin.... Ja ostaa inkivääriä shotteja varten.





Eilen oli minun vuoroni viedä pojat Loviisaan. Eipä harmittanut yhtään. Matkaan menee sellainen puoli tuntia ja sitten oli reilu puolitoista tuntia aikaa kadota Loviisan kesään. Ensin istuin satamassa. Aurinko paistoi. Lokit kirkui. Lämpö tunkeutui luihin ja ytimiin. Tein tuttavuutta moottoritietä kunnostavan mieshenkilön kanssa, joka kertoi mielellään tarinoita työuransa varrelta. Aika yksinäistä hommaa olla työmaalla poissa kotoa?






Kierros vanhassa kaupungissa oli silkkaa satua. Joka pihalla tuntui kukkivan omena tai syreeni. Täydessä loistossaan. Rakastan niitä molempia palavasti. Kuvasin myös ehkä jokaisen puun ja pensaan, jonka näin. Kurkistelin idyllisille pihoille ja ihastelin. Keskeneräisten pihojen äärellä toivottelin omistajilleen tsemppiä. Ihanaa, että löytyy ihmisiä, jotka pitävät tätä kauneutta yllä.





Ja kun löytyi sopiva penkki, paikka auringossa tai muuten vaan kiva soppi, istahdin ja astuin hetkeksi Minna Eväsojan Japaniin. En vieläkään voi käsittää, että kahden viikon päästä olen jo itse siellä. Jos Luoja Suo. Voi Luoja, suothan? Minä niin haluaisin päästä sinne. Mutta en nyt vielä. Nyt minä nautin tästä ihan mahtavasta Suomestani. 

17 kommenttia:

Matkatar kirjoitti...

Nyt on kyllä niin ihanaa aikaa kun on lämmin ja luonto kauneimmillaan. Minullakin on tunne että olen paratiisissa kun istun omassa puutarhassa. Kiva kun Suomessa on useita vanhoja kauniita kaupunkeja tai kaupunginosia vielä jäljellä joita ihastella. Täällä Lahdessakin Anttilanmäki on sellainen. Asuimme kerran siellä vuokralla vuoden ja oli kyllä kiva aina kävelyllä ihastella niitä taloja.
Meidän ystäväperheen tytär muuten lähti kuukausi sitten Japaniin pelkällä menolipulla. Tyttö on ollut ihastunut japanilaiseen kulttuuriin monta vuotta ja opiskellut kieltäkin. Sitten hän tutustui netin kautta johonkin paikalliseen poikaan ja tämä tuli Suomessa käymään. Yhdessä he sitten lähtivät Japaniin. Tosi jännä juttu, rohkea tyttö :)

Merimiehen vaimo kirjoitti...

Hienoja kuvia! Toivottavasti vältyt flunssalta :)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Matkatar: Nuorena sitä kannattaa lähteä ja uskaltaa. Toivottavasti rakkaus kantaa ja hän löytää oman elämän Japanissa. Minulle riittää nyt ainakin aluksi tämä menopaluu:D. Toisaalta vähän harmi, että matka on justiinsa tähän kauneimpaan aikaan alkukesää. Siksi onkin ollut erityisen mukavaa, että kesä tuli aikaisin ja olen saanut ihastella tämän luonnon puhkeamisen kukkaansa.

Merimiehen vaimo: TODELLAKIN. Viime vuonnahan flunssa tuli heinäkuun lopulla, koska loma alkoi silloin. Niin on nyt käynyt monena vuonna, joten kyse ei voi olla sattumasta. Kehoni vaan sinnittelee ja sairastuu aina lomalla. Epäreilua!

Allu kirjoitti...

Harmittaa kun luin tuon kirjan jo viime vuonna, kannattais lukea lähempänä matkaa kuten sinä teet.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Allu: Minä löysin sen vasta nyt. Ihan sattumalta. Muistan kyllä lukeneeni joskus jonkun jutun tästä MInnasta, mutta Japani ei ollut mielessäni lainkaan siihen aikaan matkakohteena. Oliskos sinulla jotain kirja-vinkkejä, mihin voisi nyt tarttua?

Allu kirjoitti...

Me on ostettu tai saatu aika monta kirjaa, mutta kaikki on vain saksaksi eikä niissä meidän mielestä mitään ihmeellistä ollut, pääasiassa Japanissa asuneiden saksalaisten kokemuksia. Meidän matkatoimisto suosittelee Fuminori Nakamuran The thief, se on dekkari, mutta kertoo paljon Japanista. Sitä ei ole ilmeisesti käännetty suomeksi, me saadaan se ystäviltä saksaksi lainaan, he pitivät siitä.

Petra kirjoitti...

Aivan mahtavia kuvia alkukesän Suomesta, niin kauniit värit ja paikat. En yhtään ihmettele että Loviisan keikka ei haittaa, mitä taloja ja kujia. Olen lukenut Japaniin sijoittuvia dekkareita ja romaaneja, Shimura-sarja oli yksi suosikkejani. Pysy nyt terveenä, että matka sujuu ilman flunssaa. Yksi parhaimpia juttujahan on se matkan odotus eli nautinnollista odotusta.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Allu: No ehkä me vaan koetaan Japani tahoillamme. Sellaisena kuin se meille annetaan. Ehkä vielä etukäteen katson elokuvan Silence. Yksi ystävä kehui sitä.

Petra: Tämä tuntuu jo lähes unelta. Koko vuosi ollut kelien puolesta juuri niin kuin pitääkin. Suomi antaa parastaan. Onko tuo Shimura-sarja siis suomennettu? Pitääpä tutustua. Odotus ja valmistautuminen on tosiaan itsellenikin jo puoli matkaa. Meidän kolmonen on nyt kipeä. Me kolme matkalle lähtijää yritämme pysytellä hänestä turvallisen matkan päässä:).

Marjatta kirjoitti...

Idyllisiä vanhoja taloja ja puutarhoja! Upeat kuvat!

Minna Eväsojan uusin kirja Shoshin - aloittelijan mieli ilmestyi tänä keväänä. Eväsoja avaa ajatuksia ja käsitteitä, jotka muistuttavat Japanin ikivanhoista perinteistä. Kannattaa lukea!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Marjatta: Kiitos kirjavinkistä. Kiinnostaa. Täytyypä etsiä käsiin. Viikko olisi vielä tehokasta lukaikaa. Ja tämän Melkein Geishan luin lähes päivässä.

Satu kirjoitti...

Matkassa on melkein parasta se odotus, eikä teillä ole enää pitkää odotusta jäljellä! Minä olen ihan satavarma, että säästyt taudeilta ja pääset matkaan ongelmitta.

Mukavaa kesän jatkoa! Loviisa on kuvissasi niin kaunis!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Satu: Mulle on tullut tällainen matkaaedeltäsairastumis-trauma. Mutta josko se tänä vuonna selättyis. Ja Loviisa on kyllä oikeasti kaunis, joten se helposti välittyy kuviinkin. Ja nyt on mukava, kun sinne tulee useammin mentyä, niin ehtii etsiä sieltä vähän uusiakin kulmia.

Jael kirjoitti...

Teillä on kyllä ihana kesäsää siellä nyt, ja siitä pitääkin nauttia niin paljon kuin vain voi. Loviisa on ihana; kävin siellä muutamia kertoja lapsena kun äidin tädin perhe asui siellä, ja sitten aikuisena muutama vuosi sitten.
Oikein hyvää Japanin-matkan odottelua, ihan mahtavan kiinnostava matkakohde teillä:)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Justiinsa nyt tuntuu, että kaikkea kivaa on maailma täynnä. Kyllä sillä säällä vaan on iso vaikutus ihmisen mieleen. Niin hirmuinen määrä tuoksuja, ääniä ja kaikenlaista kaunista katsottavaa. Ja japanikin vielä, ihan kohta.

Leena Lumi kirjoitti...

Mahtava yläbanneri ja taitaa olla ihan teidän pihasta! Ymmärrän, että nuo ekat vanhat, kauniit talot ovat teidän asuinaluetta: Viehättävää.

Japani on tosi, tosi kiinnostava matkakohde!

Mukavaa viikonloppua<3

Airi kirjoitti...


Ehkä vähän viime tipassa, mutta tällainenkin kirja aikaisemmin mainittujen hyvien ohella:

Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin

Kirjoittajana Mia Kankimäki, joka jätti about nelikymppisenä päivätyönsä kustantamossa ja lähti jäljittämään tuhat vuotta sitten elänyttä japanilaista hovinaista (muistaakseni Kiotossa).

Kirjassa paljon Japanin kulttuuria, mutta toki myös kirjailijan omaa kokemusmaailmaa.

Niin tai näin, teille tulee mahtava matka - vaikka mitä koettavaa "perusnähtävyyksistä" temppeleihin, puistoihin ja minne kaikkiealle ehdittekään! Hyvää matkaa - odotankin jo kuulumisianne ja kokemuksianne sieltä.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Leena: Ei ole meidän pihasta, vaan tuolta Loviisasta jonkun omenataivas. Mekin asumme tällaisella puutaloalueella, mutta tämä on sieltä 1920-luvun alkupuolelta 1950-luvun vaiheille rakennettua. Loviisassa ehdittiin paljon aikaisemmin.

Airi: Tuon Asioita jotka saavat sydämen lyömään nopeammin luin vuosia sitten. Nyt ostin sen omaksi ja luin uudelleen. Sen vuosi on ihan pakko päästä Kiotoon:). Minäkin olen ihan listanainen.