sunnuntai 13. elokuuta 2017

OSTAISIN ONNEA

Suomen kesä parantaa juoksuaan syksyä kohden. Kesän takuulla sään puolesta hienoimmat päivät vietimme perjantaina ja lauantaina perhe-leirillä. Monta iloista lasta uimassa ja uimavalvojilla suorastaan hiki siinä laiturilla päitä laskiessa. Laskemista riitti, sillä sadasta osallistujasta puolet oli lapsia. Ohjelman päätteeksi kävin kameran kanssa kierroksella ja kuvasin nämä monesta eri yhteydestä tutuksi tulleet rannat. Näissä hetkissä oli läsnä onni ja lepo. Leirin hälyn jälkeen myös rauha ja hiljaisuus:).




Tiistaina ajellessamme esikoisen kanssa kohti Tamperetta, tuli radiosta jälleen kerran jonkun onnellisuus-kyselyn tulokset. Kyselyssä oli siis kysytty ihmisiltä asioista, jotka tekevät heidät onnelliseksi tai jotka lisäävät heidän hyvinvointiaan. En muista, että mitkä asiat mainittiin, mutta sen muistan että ne olivat niitä perusjuttuja, joita suurin osa meistä varmasti mainitsisi. Toisessa osiossa taas oli annettu tutkimukseen osallistuneille rahaa, joka heidän pyydettiin käyttävän siten, että se tekisi heidät onnelliseksi. Ostettiin siis onnea. Tutkimuksen mukaan rahalla oli ostettu ainakin palveluja, joilla vapautettiin itselle aikaa (siivousta yms.) ja käyty vaikkapa ulkona syömässä.  Tuossa laiturin nokassa koin olevani onnellinen ja mietin taas kerran omaa listaani, joka voisi näyttää vaikka tältä.

Asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi tai asiat, jotka lisäävät hyvinvointiani/onnellisuuttani: 

1. Ihmiset, joista iloita. Tälle leirille mm. kokoontuu vuosi toisensa perään ihmisiä, joiden kanssa olen saanut jakaa elämääni enemmän ja vähemmän. Osa on tuttuja sieltä omasta rippikoulusta asti, osa vieläkin kauempaa. On koulukavereita alakoulusta tai lukiosta, isoskoulutuksesta, tai seurakuntanuorista. Osaan olen tutustunut puolison kautta, osan kanssa on oltu työkavereita, osa tullut tietoisuuteen tällä leirillä. Miten hyvä on olla, kun on niin monia kivoja ihmisiä ympärillä. Leirin aiheena oli yhteys. Koettiin yhteyttä, mikä myös lisää onnellisuutta.

2. Koti. Koti on aina ollut itselleni sellainen turvasatama. Sinne on hyvä palata työpäivän jälkeen, matkoilta tai vaikka kovassa ukkoskuurossa leiripäivän päätteeksi. Koti on ne ihmiset, jotka kotona asuvat ja joiden kanssa saa elämänsä jakaa. Koti on myös seinät, joiden sisällä saa olla juuri se, joka on. Minä olen helposti kotiutuva. Teen kodin sinne missä milloinkin olen asunut. Koti on ollut lapsuudenkoti kolmessa eri osoitteessa, huone opiskelija-asuntolassa, kaksio ylioppilaskylässä Jyväskylässä, vuosi toisten kalustamassa kodissa jne. jne. Koti on se paikka, jossa on hyvä olla.

3. Luonto. Taas illalla kameran kanssa kävellessäni mietin, että miksi en liiku enemmän luonnossa?Luonto palauttaa asiat oikeille paikoilleen ja näyttää sen mikä on todellista. Se rauhoittaa ja hidastaa ruuhkavuosissa riehuvaa. Miten kaunis on maailma. Merenranta, metsäpolku, vuoristopuro, kukkaniitty, suo ja ahonlaita. Luontokokemukset tallentuvat itselleni myös jotenkin syvemmin mieleen. Olihan se nyt aikamoinen se eilisilta, kun sata salamaa iski parin tunnin ajan tauotta, jyrisi ja paukkui.




Jos saisin rahaa käytettäväksi, niin näin ostaisin onnea:

1. Matkat. En koskaan harmittele summaa, jolla olen ostanut meille matkan. Jokainen reissu lähemmäs tai kauas on ollut hintansa väärti. Aina se on vähän niin kuin mielessä, että olisi ihana lähteä reissuun. Miten monta mielenkiintoista paikkaa olisi vielä näkemättä ja kokematta. Tiedän, että monen mielestä ihan turhaa rahanmenoa, mutta eipä ole minun mielestäni. Voi kun saisi vielä kokea monen monta matkaa. Automatkaa, purjehdusreissua, junalla lähtemistä kohti tuntemattomaan tai lentäen maailman ääriin. Kaikki käy.

2. Ruoka. Ruoka on minulle nautinto, ei pelkkä polttoaine. Olen herkkusuu. On ihanaa, kun saa syödä hyvää ruokaa. Ja koska ruoka maksaa paljon kaupassa, ja sitä enemmän vielä ravintolassa, toivoisi tietenkin, että saisi rahan vastineeksi herkullista ruokaa. Miten ärsyttävää on, kun olet maksanut ravintolassa tai kokannut vaivalla ja ruoka ei maistukaan hyvälle. Jos meillä olisi löysää rahaa, kävisimme varmasti enemmän ulkona syömässä ja kaupasta ostaisin varmastikin useammin parempaa lihaa ja lohta. Ihanaa on päästä valmiiseen pöytään. Viikonlopun leirimaksu maksetaan mielellään, sillä se sisälsi aikamoisen monta herkullista hetkeä valmiissa pöydässä ystävien kanssa rupatellen.

3. Säästäisin. Minut tekee onnelliseksi taloudellinen turva. Yleensä yritämme pitää tilillä pientä puskurirahaa yllättäviä menoja varten. Kun on ollut useampi yllättävä meno tai muuten vain tilinylityksiä ja puskurirahasto on ohentunut ohentumistaan, muutun levottomammaksi. Tiedän kyllä, että raha ei tee onnelliseksi, eikä turvani voi olla pankkitilin saldossa, mutta näin se vain on omalla kohdallani. Minut tekee onnelliseksi se, että rahaa jää (lue: jos jäisi) säästöön.




Loma on nyt sitten tässä. Huomenna palaan töihin. Sekin on monella tavalla onnellisuutta lisäävä asia. Että on työpaikka, josta voi aina palata kotiin. Työpaikka, jossa on ihmisiä, joista iloita. Palkka, joka tulee säännöllisesti joka kuukausi. Vaikka siitä ei riitäkään säästöön, sillä voi ostaa ruokaa. Ja töistä voi jäädä ensi kesänä kesälomalle ja matkustaa vaikkapa Japaniin:).

Miten ostaisit onnea? Vai joko sinulla on kaikki onni omanasi? Oletko onnellinen?

13 kommenttia:

Jael kirjoitti...

Upeita kuvia, ja onneksi saitte vihdoinkin muutaman todella kesäisen päivän.
Onni on pienissä asioissa, yritän löytää sen sieltä vaikka asiat eivät olisikaan niin hyvin.
Mukavaa työhönpaluuta:)

Leena Lumi kirjoitti...

Onni minulle on ollut tämä täydellinen kesä, joka jatkuu vielä vain...Mitään ei ole puuttunut, koska on saatu sekä sadetta että aurinkoa.

Eihän sitä ikinä voi katua tekemiään reissuja. Ne ovat muistoja, joita eivät syö koit eikä inflaatio. Puskurin pitäminen on vaikeaa, jos on hirveä reissukuume:)

<3

Pepi kirjoitti...

Onni on murunen siellä, toinen täällä, osa kotona, osa maailmalla. Iloa tuottaa moni asia, olkoon konsertti tai kaverien tapaaminen, ne täytyy säilöä itseensä onnen rakennuskiviksi.
Raha on ihan kiva väline, mutta ei itsetarkoitus, en usko se onnea tuovaan vaikutukseen, elämän helpottamiseen kyllä 😉
Kauniit maisemat jälleen kerran.

Carola Lehtonen kirjoitti...

Onni koostuu niin monista osatekijöistä, että kunhan edes joku niistä on kunnossa, voi kaiketi todeta olevansa edes jollakin tasolla onnellinen.
Luonto on minullekin tärkeä ja nautin siitä todella paljon ja kuvaaminen on oiva tapa liikkua paljon ulkona luonnossa vuodenajasta riippumatta.Itse en usko rahan tuovan onnellisuutta, mutta helpottavan elämää ja vähentävän sen puutteesta johtuvaa stressiä ja murehtimista.Ystävistäni ihan jokaisesta olen äärettömän onnellinen ja toki myös perheestäni.
Mukavaa töihin paluuta!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Minulle on ollut tässä kesässä nyt tarpeeksi lämpöäkin, joten tulkoon mitä tulee. Lämmin syksy on ollut pari viimeistä vuotta. Ei haittaa, vaikka niin kävisi tänäkin vuonna. Elämä on epätäydellistä. Onni on siinä, että kääntää katseensa mieluummin siihen hyvään, kuin huonoon.

Leena: Niin, minulla on tämä ristiriita. Säästää, jotta pääsee lähtemään. Eipä jää säästöön. Lähtee ja syö säästöt. Sitä se on nyt ollut. Nyt taas sanoin, että pitäisi pitää vuoden matkapaasto, kun on noita menoeriä tiedossa, mutta heti on myös mielessä, että olisi kiva käydä nyt vaikka siellä Kaunissaaressa viikonloppureissussa.... Japanin matkan säästötalkoot on käynnissä, se matka siis onneksi tiedossa ensi kesänä, jos Luoja suo.

Pepi: Raha antaa mahdollisuuksia. Toisaalta myös vie niitä. Siitäkin viikonloppuna puhuttiin. Sitten kun elämä kurittaa vaikka sairastumisen kautta ja tulee hypänneeksi oravanpyörästä, voi huomatakin monenlaista omasta elämästä ja elämästä yleensä. Meillä se on ainakin niin, että kaikki aina menee, ja toisaalta kaikenlaisilla tuloilla on myös tultu toimeen.

Carola: En ole rap-musiikin ystävä, mutta Elastisen biisistä löytyy tällainen helmi: "ja toiset taas nii köyhii et ei niil oo muut ku rahaa". Se kuvaa hyvin sitten sitä toista ääripäätä, jossa ajatellaan, että kun on rahaa, niin voi käyttäytyä miten huonosti tahansa ja unohtaa, että niitä oikeasti tärkeitä asioita ei rahalla ratkota. Mutta siitähän tässä ei ollut kysymys. Kyllä minun parhaat asiat on sellaisia, joilla ei ole rahan kanssa mitään tekemistä. Nyt on ollut monta menoerää ja tulossa myös isoja maksuja. Silloin ne raha-asiat helpommin jää mielen päälle painamaan ja nakertaa onnellisuuden kokemusta. Silloin voi helposti kuvitella, että raha ratkaisisi monta asiaa.

Satu kirjoitti...

Tämä onnellisuuskysymys on semmoinen, että se herättää minussa aina automaattisesti kapinamielen. Ei siksi, etteikö elämässäni olisi onnea, vaan siksi, että minua rasittaa se, miten onnellisuudesta on tullut käsite, jota kaikkien pitää otsa hiessä etsimän. Pitää varmaan joskus kirjoittaa oikein oma postaus aiheesta, kun tämä herättää niin paljon ajatuksia. :-D

En ole ihan samaa mieltä siinä, kun sanotaan, että raha ei tuo onnea. Raha tuo vapautta ja huolettomuutta ja poistaa elämästä monta ongelmaa ja ehkä lisää sitä kautta onnellisuuden tunnettakin. Tietenkin jos perusihmisyys ei ole kunnossa, vaan joku on pissipää, raha saattaa paljastaa vain ihmisen huonoimmat puolet ja tuoda lisää ongelmia. Minä ostaisin onnea muuttamalla paljon isompaan ja uudempaan asuntoon, jossa olisi kaikki, mitä haluan. Toki pelkkä asunto ei riittäisi, vaan paikan pitäisi myös tuntua kodilta.

Mukavaa työhönpaluuta!

Matkatar kirjoitti...

Hyvin kirjoitettu jälleen kerran, sinä se osaat tuoda ajatukset julki! Kyllä minä olen onnellinen, vaikka en nyt kesällä töitä saanutkaan ja sehän vaikuttaa siten, että rahaa on vähemmän käytössä juuri minunkin rakastamaani matkustamiseen. Oltiin suunniteltu syksylle Skotlannin matkaa (täytän 50v!) mutta täytyy tyytyä pikku juhlaan perheen kesken. Mutta ei voi mitään, onneksi ollaan terveitä ja onhan meillä se Barcelonan koti -sinne sitten. Eli en ole onneton työtön, sellaisiakin on harmillisen paljon.
Mukavaa työnalkua!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Satu: Kirjoitapa ihmeessä. Minusta taas jokaisella on onnen ainekset käsissä, onnellinen huomaa sen ja onneton etsii ja etsii, eikä tajua mitä jo omistaa. Onni on kyky olla kiitollinen siitä mitä on ja mitä on jo saanut. Harvalla meistä on kaikkea, mutta onnellinen ei koko ajan kiinnitä huomiotaan siihen mikä puuttuu ja hamua elämäänsä jotakin lisää. Siksi sitä ei voi otsa hiessä etsiä. Tai voi, mutta harvemmin löytää. Se, että elämässä on haaveita tai päämääriä, on taas eri asia. Ne ei kuitenkaan voi olla sellaisia, joiden jälkeen voi vasta olla onnellinen. Elämä ei voi olla jatkuva sitku tai mutku. Se tekee tyytymättömän olon.

Rahalla saa ja hevosella pääsee, kyllä sen jo vanha kansa tiesi. Ja jokainen joka on oikeasti menettänyt taloudellisen turvan ja käynyt läpi konkurssin, työpaikan menettämisen tms. ison taloudellisen onnettomuuden, tietää, että on onni, kun pystyy maksamaan laskunsa ja rahaa jää vielä muuhun välttämättömään. Ja miten kivaa olisi, jos sitä jäisi vielä johonkin ylimääräiseenkin.

Matkatar: Voihan harmi. Skotlanti olisi kuulostanut kivalle. Toivotaan, että jostain vielä jotakin ilmestyy? Mutta jos ei, niin ONNEKSi sinulla on monta asiaa, joista voit sen sijaan iloita ja näet sen. Se on onnea<3.

Ei olisi haitannut, vaikka loma olisi vähän jatkunut. Matot jäi nyt pesemättä, ruoho kylvämättä, alakerta siivoamatta, pyykit silittämättä. Mutta täällähän nuo odottaa sopivaa hetkeä:).

A kirjoitti...

Onni on tavata onnellinen ihminen, se tekee minut ainakin iloiseksi! Toivoisin että me useammat voisimme tuntea olevamme onnellisia, ja voimmehan me, kun emme pyydä liikaa. Voi olla, että ne onnen avaimet löytyvät ihan sieltä oman takin taskusta!

Ihanaa viikkoa sinulle Mine! ♥♥♥

Petra kirjoitti...

Olen pohtinut onnea viime aikoina asuinpaikan nakökulmasta, olen hieman vasynyt ajoittain suurkaupungissa olemiseen ja jos sita ylimaaraista olisi juuri nyt niin ostaisin ensi töikseni mökkipaikan jostain sopivan matkan paasta. Rahkeet eivat nyt riita taas repaisemaan ja muuttamaan pieneen paikkaan jossa on huonot työllistymismahdollisuudet ja koulujen tasokin voi olla vahan sita sun tata. Olen ollut koko kesan onnellinen, olen saanut ruokaremontilla paremman olon ja toivottavasti kolestroliarvot parempaan suuntaan, vaikka olen tehnyt melkein koko kesan töita, olen ehtinyt kuitenkin lomaillakin mika on onni. Yksi parhaista jutuista on ollut etta meilla on kaynyt kylassa laheisia, niin perhetta kuin vanhoja ystavia, se se vasta onni onkin. Onnea tahan viikkoon!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Aili: Sieltä ne löytyvät, turha on etsiä toisten taskuista:). Onnelliset ihmiset lisäävät omaakin onnellisuutta. Kun taas tyytymättömät syövät kaiken ilman toistenkin ympäriltä.

Petra: En ihmettele tuota väsymistä suurkaupunkiin, niillä on kiihkeä tempo. Minä ainakin lepään luonnossa. Pitäisi vain mennä sinne tiheämmin, niin saisi sykettä pysyvämmin matalammalle. Ruokaremontti lähti käyntiin täälläkin. Karonkka on tulossa ja iltapukuun pakko mahtua:).

Hurmioitunut kirjoitti...

Olipa ihana postaus onnen omistamisesta ja onnen ostamisesta. Minusta tuntuu että ihmiset jotka pitävät matkusteluun käytettäviä euroja turhana, eivät ole itse matkustelleet.
Minö olen onnellinen. Mutta jos haluaisin ostaa "lisää onnea", ostaisin oman kodin vuokrakodin tilalle. Vaikka pidän äärettömästi myös nykyisestä. Onni syntyy myös mukavasta työstä, luonnosta ja ystävistä, läheisistä. Aika paljon samoista asioista kuin sinullakin. Kiitos, tämä oli hyvänmielenpostaus. :)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Henna: Oma koti on järkevää ostaa, jos vaan tietää mihin asettuu. Mutta se on jo hieman kalliimpi onni:).