maanantai 7. elokuuta 2017

LOPETETAAN HUIPULLA

Lauantai on lomamme kuumin päivä. Vitkuttelemme ulos lähtemistä. Olin jättänyt Tibidabon huipun matkan viimeiseksi etapiksi, mutta nyt olen epävarma sen päätöksen viisaudesta. Lämpötilat näyttävät 32 astetta ja ilmastoitu huoneisto pitää meistä tiukasti kiinni. Lopulta ei auta kuin mennä. Aurinkorasvat kehiin, huiveja laukkuun ja kohti Tibi-bussia. Matkalta juomista. Jos nyt edes pari tuntia jaksettaisiin, ettei tulisi ihan turhasta maksettua. Matka vuorelle on onneksi mukava keidashetki ilmastoidussa bussissa.

Tibidabon vuori kohoaa 532-metriä meren pinnan yläpuolelle. Se pilkahtelee alhaalla kaupungissa kulkijan silmään tuon tuosta. Linnamainen rakennus paljastuu Sagrat Cor-kirkoksi, jonka katolla seisoo Jeesus-patsas kädet levitettynä kaupunkia suojaamassa. Kirkon ja sen vieressä olevan huvipuiston rakennutti Tibidabon huipulle tohtori Salvador Andreu i Grau 1900- luvun vaihteessa. Omaisuutensa tohtori oli kerännyt keksimällään balsamipillerillä. Aloitimme huipun valloituksen kirkosta, joka oli ilmainen ja hyvin kaunis ja värikäs.









Kuumuuden vuoksi emme millään jaksaneet kävellä kirkon katolle, jonne olisi siis voinut kiivetä kirkon ulkopuolella olevaa liuskaa myöten. Päätimme hieman oikaista ja kapusimme huvipuiston laitteeseen, joka nosti meidät korissa korkeuksiin. Sieltä avautui eteen Barcelona koko komeudessaan joka suuntaan. Ja Jeesuskin näkyi hienosti, kunhan vain uskalsi kääntyä vaappuvassa korissa toiseen suuntaan. (Kuva laitteesta jossakin alempana. Toisessa päässä punainen ja toisessa keltainen kori).



Tuossa punaisessa korissa me kohosimme korkeuksiin.








Huvipuisto tempaisi meidät aivan mukaansa. Sen viehätys oli tietenkin se uskomaton sijainti siellä korkeuksissa. Laitteita oli riittävästi. Oli vuoristorataa, tukkijokea ja hurjaa kyytiä virtuaalilasit päässä. Mutta sympaattisimpia olivat ne retrolaitteet, jotka olivat olleet siellä huvipuiston alkupäivistä asti. Odottaa sai joihin laitteisiin kiusallisenkin kauan ja niin pari tuntisemme venyi myöhään iltaan. 


Sopiva viilennys helteeseen tukkijoen loiskeissa.



Ja ne churrot vei mennessään. Ensin ostettiin kuusi sokerilla, koska Kauko käski. Sitten ostettiin kuusi suklaalla. Ja sitten kuusi sokerilla ja suklaalla.... Molemmilla oli kannattajansa.


Illan lempeys oli erittäin tervetullut porottavan paahteen jälkeen. Olin eniten mainostanut perheelle sitä kummitustaloa, jossa on aidot näyttelijät. Minä, pojat ja kuopus jonotettiin jo sinne, kun mies ja esikoinen jäivät edelliselle laitteelle ja siksi meistä jälkeen. Mikä kamala pettymys, kun pistivätkin kummitustalon kiinni ja luulimme, että mies ja esikoinen missaavat koko shown. Se oli nimittäin niin uskomattoman hieno juttu, että moni meistä nimesi Hotelli Kruegerin koko matkan huippukokemukseksi. Kolmonen, joka oli ennen kummitustaloa jo kysellyt, että jokohan kohta lähdetään, perui lähtöpuheet, kun kuuli, että kummitustalo avataan taas puolentoista tunnin päästä. "Täytyyhän teidän se kokea", totesi poika ja niin me jatkoimme huvittelua siiheksi, että esikoinen ja mieskin pääsi peloteltavaksi. Sitä odotellessa kävimme mm. ajelemassa retrolentokoneella pimenneen Barcelonan yllä.







Lisäksi piti ajaa ihan kaksi kerrosta tällä näköalajunalla, joka kaarteli pimeässä illassa tuhansien valojen yllä. Hassu juna, joka ihanan maisemakierroksen välillä aina puikahti psykedeelisiä kuvia ja hirmuista melua aiheuttaviin tunneleihin. Ja sitten taas putkahdettiin ihanaan lempeään Barcelonan iltaan. Loppu oli kuin kummitustalosta, kun juuri ennen junan pysähtymistä pimeästä ilmaantui vaunun viereen tonttu tms. henkilö. Pojat istuivat vaunussa etummaisena ja säikähtivät oikein kunnolla. Kun lähdettiin uusintakierrokselle kolmonen huuteli käytävään. "Don´t do it Elf." Mutta tonttu se taas ilmaantui pojan viereen yhtä yllättävästi, ja totesi, että "Don´t worry".  Maailman kaunein maisemajuna, disco ja pelotin yhdessä paketissa. Suosittelen:D.



Vauhti ei ollut huima, mutta kamera ei silti kerennyt valoja tarkentamaan.


Hotelli Kruegeristä vielä. Työkaverini siis vinkkasi minulle tästä kummitustalosta ja onneksi vinkkasikin. Sisään pääsi noin kuuden hengen ryhmissä. Esitys oli espanjaksi, mutta monet näyttelijöistä puhuivat meille myös osin englanniksi. Maskeeraus oli tehty huolella ja tunnelmaan pääsi kyllä turhankin hyvin. Kuopusta pelotti jo alkumetreiltä, kun hotellin aulassa nainen ihmetteli, että miksi ihmeessä olimme sinne tulleet. Kyllä itseäkin karmi, kun tajusi, että takanasi sinua seurataan, mutta ei uskaltanut katsoa, että kuka. Kaikenlaista sitä matkan aikana nähtiin:). Jos menet huvipuistoon, älä missään nimessä jätä tätä hotellia välistä!!!





Ilta siis venyi ja olimme asunnolla pitkälti yhdentoista jälkeen. Siinä sitten pakattiin kamoja kasseihin, siivottiin, pestiin pyykkiä yms. Ei siinä kovin montaa tuntia nukuttu, kun kello jo soitti neljältä. Tokkurassa lähdön huonoja puolia on se, että jäin miettimään, että tulihan nyt kaikkialta siivottua ja eihän jätetty mitään ylimääräistä mihinkään. Laitoimmeko varmasti jääkaapin kunnolla kiinni. Jne. Jne. Toivottavasti. Ainakin tarkoitus oli. Kiitos tuhannesti kotinne lainasta Kauko ja Sari. Oli kyllä niin huippu sijainnilla suloinen asunto ja kattoterassi, että ei olisi parempaa voinut ollakaan. Tiistaina yritän koukata keltaisen talon kautta tuomassa avaimen Tampereelle mennessämme.

Ennen yhtä laskeuduimme Suomen raikkaisiin sateisiin ja hurautimme kentältä suoraan Pälkäneelle rippijuhliin. Juhlien jälkeen oli kotiinpaluun aika. Oma koti on ihmisen paras paikka! Luulen, että unta ei tarvitse tänään kauaa odotella. Ja mikä parasta: minulla on vielä toinen viikko lomaa edessä.

Lopuksi: Tykkäsin kaupungista kovasti. Vanhakaupunki oli viehättävä ja riittävän kompakti. Jaksoi kävellä ja kierrellä, vaikka olikin lämmintä. Plussaa myös rannoista. Oli ihanaa pulahtaa viilentäviin aaltoihin kaupunkimatkailun ohessa. Rannalle tosin oli jonkun verran matkaa ja siksi uinnit jäi vain kahteen kertaan, kuopus olisi mielellään käynyt useamminkin uimassa. Ostosmahdollisuuksia piisasi. Hintataso ei ole halpaa, mutta nyt sattui puolellemme alennusmyynnit. Mango ja Zara olivat meille Istanbulista tuttuja, joten olikin ollut niitä ihan ikävä. Kaupungissa oli paljon nähtävää. Gaudi oli itselleni se ykköskohde. Kulttuuritarjonta jäi nyt meiltä kokonaan sivuun, johtuen pitkälti kokoonpanosta. Jos matka olisi tehty aikuisten kesken, olisin voinut käydä testaamassa Harlem Jazz Clubin tai käydä kabareessa. Miinusta suolaisista hinnoista, jonka vuoksi jäi useampi kohde sisältä näkemättä. Myös ulkona syöminen oli kallista näin isolla porukalla. Lapsille oli myös kiinnostavia kohteita, joista kävimme siis eläintarhassa ja huvipuistossa, hintavia molemmat, mutta hintansa väärtejä. Tykkäsimme molemmista. Suihkulähteen valoshow oli myös erittäin hieno. Tervemenoa siis vain Barcelonaan, jos et ole tullut käyneeksi.

15 kommenttia:

Pepi kirjoitti...

Joko se loma siellä loppui 😳
Tuntui menevän (ainakin lukijalla) ihan mahdottoman nopeasti!! Kiitos ihanasta nojatuolimatkasta, tällä jaksaa omaa reissua odotella.
Ja tervetuloa kotimaan sateisiin 😉

Allu kirjoitti...

Mullekin yksi kivoimmista näkemistäni kaupungeista.

Anonyymi kirjoitti...

On se hyvä että käskin ;) ja paljon jäi teiltä vielä ensikertaankin, mutta ei makeaa mahan täydeltä :D t. Kauko

Matkatar kirjoitti...

Kiitos sinullekin kun olet niin tarkkaan jaksanut kirjoittaa tekemisistänne, on ollut tosi mielenkiintoista lukea niitä! Hyvin olet kirjannut loppuun Barcelonan plussat ja miinukset, totta se on että siellä etenkin ulkona syöminen on turhan kallista eikä läheskään aina edes voi olla varma että saa hyvää.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Pepi: Loppui. Lomalaisesta tuntui, että sitä oli juuri sopivasti. Oli aika hikiset oltavat jo tuossa loppuvaiheessa. Syksyllä reissaamisessa on siis varmasti puolensa:). Ja nyt ei kuule sateet haittaa. Hoemme vain, että "miten raikasta".

Allu: Sopivasti kaikkea.

Kauko: Oli riittävästi makeaa. Lihoin useamman kilon:(. Tosin luotan siihen, että osa on hellepöhöä ja laskeutuu täällä Suomen raikkaassa ilmastossa :D.

Matkatar: Kun kirjaa niin muistaa. Helpottaa huomattavasti matkakirjoja tehdessä, siis niitä valokuvakirjoja:). Matkabudjetti petti pahan kerran. En osannut sitten kuitenkaan ajatella, että kaupunki olisi niin kallis. Yksin syömiseen meni varmaankin tonni tällä porukalla, vaikka ei todellakaan syöty edes fiinisti, vaan aika hamppari, KFC yms. linjalla. Juomia kului todella paljon ja vaikka nekin yritettiin pääosin hakea kaupasta, niin silti. Mutta syödä ja juoda täytyy. Eikä kannata lähteä matkalle, jos ei mihinkään voi mennä. Nyt voidaan pitää loppukuu kaurapuuro-kuuria sitten ja pelastaa mikä on pelastettavissa :).

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Ai niin: Plussaksi voi vielä laittaa edullisen julkisen liikenteen. Euron matka metrolla ja junalla. Se on hyvä hinta.

Merve kirjoitti...

Nuo churrot näyttävät kyllä niin herkullisilta että voisin harkita ihan vain niiden vuoksi Barcelonaan lähtemistä!

Moni siellä käynyt tuttuni on tosin kehunut kaupunkia muutenkin todella kauniiksi ja varmasti tulen sinne jossain vaiheessa eksymään, hieman on ehkä harmittanut viime aikoina uutisissa vilahdellut "turistit eivät ole tervetulleita Barcelonaan" -tekstit, vaikka tämänkin ajatuksen alkuperän ymmärrän aivan täysin paikallisten elämän hankaloittuessa aivan kohtuuttomasti.

Näkyikö teillä matkalla tästä aiheutuvia epäkohteliaisuuksia?

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Merve: Turismin vastustus ei näkynyt oikeastaan mitenkään. Ihmiset olivat varsin ystävällisiä, ei osunut mielenosoitukset kohdille tms. Ainoastaan Park Guelin aitoihin oli kirjoitettu "Turistit menkää kotiinne", mutta siitä ei kannattanut kovin pitkiä linjoja vedellä mihinkään suuntaan. Eli jos ei olisi asiasta lukenut, ei olisi voinut tietää olevansa ärsyttävä turisti :D.

Aili Nupponen kirjoitti...

Kiitos hurjasti ihanasta matkasta Mine!♥
Barcelonassa en ole käynyt, mutta elämyksellistä oli lukea ja katsella postauksiasi sieltä. Mainiota että voitte matkustaa koko perhe yhdessä, lapsillekin jää näistä hieno muisto.

Oikein hyvää kesän jatkoa sinulle ja läheisillesi sinne Kotkaan!♥♥♥

Carola Lehtonen kirjoitti...

Eikös vaan ollutkin monipuolinen kohde ja ihan koko perheelle löytyi jotakin katsottavaa ja koettavaa. Me ainakin tykättiin kovasti kaupunki-ja rantaloma samassa paketissa.Emme kokeneet epäasiallista kohtelua tai käytöstä kertaakaan.Taskuvarkaista varoiteltiin kovasti, onneksemme emme kohdanneet matkallamme heitäkään.Kiva kohde ja paljon nähtävää, suosittelen! Mukavaa loman jatkoa!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Aili: Jälkikäteen on jokainen reissu ollut huippujuttu:). Ja tämä oli erityinen siksi, että huomenna lähden muuttamaan esikoista Tampereelle.

Carola: Taskuvarkailta mekin vältyttiin. Tosin olin muistutellut siitä aika monta kertaa ja olin hyvin tarkka tavaroista koko ajan. Istanbul oli osaltaan tässä asiassa kyllä jo opettanut. Maailmalla ei kannata olla hyväuskoinen eikä liian luottavainen.

Jael kirjoitti...

Teillä oli upea loma, tuolla ylhäällä kävin minäkin,upeat näköalat:)
Kiva että pääsitte churrojakiin maistamaan,; Venezuelassa oli churroketju,jossa oli myös täytettyjä sellaisia, ja täälläkin on pari churropaikkaa,tosin pysyn kaukana sellaisista herkuista.
Suomen viileyteen oli varmaan mukavaa palata. Täällä on taas muutaman hieman vähemmän kostean päivän jälkeen niin kosteaa, että tulin äsken koiran ulkoiluttamiskävelyltä täysin hikisenä kotiin.
Kiva oli seurata matkaanne,hienosti kuvattu ja kerrottu:)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Oli sopivasti kaikkea. Minun mielestäni. Joku muu ehkä koki, että jotakin oli liikaa tai liian vähän? Mutta matkanjohtaja saakin päättää ja muut sitten vikisee tai tulee mukana:). Ja nyt täytyy sanoa, että Suomen säissä ei ole mitään vikaa. Jaksaa huomattavasti paremmin touhuta 18 asteessa kun 32 asteessa. Huomenna sitten lapsi lähtee maailmalle. Auto on jo pakattu ja huonetta tyhjennetty. Samalla hurjaa, mutta juuri niin kuin pitää ollakin. Heidän täytyy avata siipensä ja lentää.

Petra kirjoitti...

Tykkaan todella paljon Espanjasta ja Barcelonassa haluaisin joskus kayda, Madrid kiehtoisi myös mutta luulen etta ensi kesana yhtena kovana vaihtoehtona olisi Espanjan kaakkosirannikko ihan rantalomailun ja rentoilun kannalta, katsotaan tuntuuko siella hintataso viela halvalta taman meidan kurssikriisin vuoksi. Churrot ovat ihania, nam! Mukava reissu on teilla ollut, kaikkea olette ehtineet tehda. Mukavaa paluuta kotiin!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Petra: Meille tämä oli ensimmäinen kerta Espanjassa, siis Kataloniassa. Madridiakin katsoin ja sinne oli suht edulliset lennot myös, mutta kuumassa säässä Barcelona rantoineen oli ehkä fiksumpi valinta? Rantakohteet sitten taas ihan oma lukunsa. Halpaa ei todellakaan ollut, vaan tosi kallista muutamia tuotteita lukuunottamatta. Nyt on arki jo alkanut, vaikka minulla siis vielä tämä viikko lomaa.