sunnuntai 28. toukokuuta 2017

TÖIHIN LEPÄÄMÄÄN

Moni tuntuu ärsyyntyvän blogien esittämästä siloitellusta tai kaunistellusta elämästä. Olen itsekin lakannut lukemasta niitä blogeja, jotka tuntuvat pelkästään keinotekoisille tai ovat muuttuneet myyntipuheiksi ja tuote-esittelyiksi. En silti kaipaa lukemiini, saati sitten omaan blogiini, mitään jatkuvaa inhorealismia, valittamista, kiukuttelua tai muutakaan elämän nurjaapuolta. Satunnaista tunteiden tuulettelua ei lasketa:). Katselen mieluummin hyvää ja kaunista ja siirrän muistoihini ne mukavat asiat.  Pohjaan palaneet puurot saa jäädäkin unholaan. Toisaalta olen hyvilläni, että tänne ovat tallentuneet ne hikipisarat, joita on vuodatettu remonttien tai muiden projektien äärellä. Jäänyt näkyviin ne projektin  rumatkin vaiheet, mutta myös kaunis lopputulos. Tietää jotakin tehneensä.

Mistä tämä nyt tuli mieleeni? No näistä kuvista, jotka hetki sitten latasin koneelle. Näyttää niin ihanan leppoiselle. Lämpimille kesäpäiville. Lasten leikeille ja lämpiävälle saunalle. Kukille ja perhosille. Poutapilville ja kaikelle muullekin ihanalle. Miten kaukana se onkaan todellisuudesta. Serkulleni aamulla kirjoitin, että tuli sitten herättyä uuteen raatamispäivään. Sitä lajia on nyt riittänyt kolme päivää, ne kaikki viikon vapaapäiväni tietenkin. On kärrätty sepeliä, istutettu kukka ja sen kaverit, haravoitu, jynssätty terassia ja parveketta niin pontevasti, että tänään neljän jälkeen on itkettänyt ja kiukuttanut ihan silkasta väsymyksestä. Oli siis pakko hetki sitten pistää peli poikki. Perheen miesväki lähti leffaan ja äiti makaa täällä sängyssä blogia naputtamassa. Ihailemassa näitä kuvia, joissa ei onneksi näy väsymyksen määrä. Piha alkaa olla nyt olla niin valmis, että tällä voidaan juhlat juhlia. Jos joku kerkiää tulevalla viikolla vielä vähän haravaa käyttämään, niin aina parempi.


Ensimmäinen Vaulani. 


Lainalapsetkin olivat viikonloppua viettämässä. 


Helmin kesämökin edessä oleva rinne on taas saanut kasvit. Toivottavasti nämä nyt menestyvät ja leviävät koko rinteeseen. 



Me siis tietenkin laskemme sen varaan, että juhlissa on kaunis sää. Meillä on kaksi kunnostettua ja puunattua parveketta ja kaksi pestyä terassia. Ei tullut mieleenkään, että aurinko ei paistaisi tai että tänne olisi lupailtu vain 12 astetta. Minä tilaan vähintään 18 astetta ja pilvettömän taivaan. Aamen.



Tuossa terassin edessä ei kasva mitään, kun se on niin varjossa. (Kuva alhaalla) Nyt mies teki siihen laatikon ja toivon, että tämän kohotetun penkin ansiosta saan tähän lopulta köynnöshortensian menestymään.


Lapset oli valjastettu pakkotöihin. Paitsi ne lainat, ne sai tehdä jos halusi.




Uunissa kypsyy maregit. Illalla on vuorossa vielä testikakun maistelu. Pitäisi näet keksiä juhliin kakkuja, jotka voisi tehdä edes osittain aikaisemmin kuin edellisenä iltana. Mielessäni on tämä. Marengit kun voisi tehdä jo alkuviikosta ja ehkä sitten täyttää kakut jo edellisenä iltana. Katsotaan mitä testiryhmä kakusta tuumaa. Muuten taidan tehdä tutut juustokakut, niin ei tarvitse jännittää, että joku menee pieleen. Kolme kertaa kolme kakkua. Riittäisiköhän?


Loput sorat kipattiin taas ikkunasta kellariin. Pojista oli kivaa kulkea ikkunan kautta sisään ja ulos.


Tulla kastelluksi kasvimaalla.



Huomenna sitten töihin lepäämään tästä viikonlopusta, koko päiväksi. Meillä saa siis tehdä kahdentoista tunnin vuoroja. Kolmessa viikossa teen aina kaksi kokopäivävuoroa ja tienaan sillä yhden ylimääräisen vapaapäivän. Minulle hyvin sopiva systeemi. Kolme työpäivää ja sitten loppukiri täällä sisällä.

9 kommenttia:

anumorchy kirjoitti...

Hyva jos osasitte laittaa pelin poikki ennenkuin aletaan sanoa kaikenlaista mita jalkeenpain katuu ja harmittaa :) ! Tuttu tilanne!
Toivotaan kaunista ilmaa!!!!
Marenkikakku nayttaa ja kuulostaa upealta, laitoin itsellenikin linkin muistiin.

Allu kirjoitti...

Minäkin pistin marenkikakun muistiin, kuulostaa hyvältä. On sulla hommia kerrakseen, jos olisin lähempänä, tulisin apuun.

Päivi kirjoitti...

Täällä meiläkin vähän työleirin tuntua,Emmi menee naimisiin 10.6 ja täällä meillä notona on niin vihkiminen kuin juhlatkin,joten kiirettä piisaa.
Niin se aika kuluu,pienestä tomerasta tytöstä....äidiksi ja nyt aviovaimoksi��
Onnellisia olemme ja onnekkaita,!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Anu: Pakkohan se oli. Kun ei jaksa niin ei jaksa. Minusta tulee nalkuttaja, kun olen siinä jamassa. Sitä en kestä itse. Marenkikakku oli raadin mielestä toteuttamisen arvoinen.

Allu: No on, mutta lohduttaudun sillä, että kun tämä rutistus on ohi, on kesän muu työlista tosi tosi lyhyt.

Päivi: Voi tuhannesti onnea teille! Kesähäät<3. Ja tsemppiä sinne vertaisraadannan äärelle.

Jael kirjoitti...

Hyvä että pääsit lepäämään, varmaan stressiäkin juhlien järjestämämisestä. Hyvältä kuulostavat marenki-sekä juustokakut,täällä ovat juuri nyt juustokakut pinnalla huomisen Shavuot-juhlan vuoksi ,jolloin kaikki syövät juustokakkuja;D
Pidän peukkuja että saatte hyvät säät juhlia varten.

SaaraBee kirjoitti...

Voisin tulla teille kakkumaistelijaksi!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Yritän pitää stressin loitolla. Välillä mokoma vain vähän pirskahtelee, kun tekemättömät asiat muistuu mieleen. Kakkutehtaan pistän päälle torstaina ja perjantaina.

Saara: Tervetuloa.

Leena Lumi kirjoitti...

Muakavaa, että löysit paikan köynnöshortensialle: Se palkitsee niin, että hankit niitä vielä lisää:)

Toivotaan puutarhajuhlan kelejä. Tänään on ollut rankkaa, sillä tein istutuksia raesateessa. Todella outo toukokuu, sillä muistan hyvin helteisiä sellaisia etenkin täältä Suomen Tahitilta.

Onnistuneita juhlia!<3

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Leena: Uskon, että palkitsee, jos vaan selviää tuossa paikassa. Se on niin pimeä ja hankala, että vuosien varrella siinä on ilmeisesti kokeiltu yhtä ja toista huonolla menestyksellä. Mutta toivon, että korotus auttaa. Kelien suhteen toivotaan parasta ja pelätään pahinta. Tällä hetkellä se on sitä pahinta. Mutta vielä on tunteja huomiseen. Ja jos ei päästä pihalle, niin sopu sitte tilaa antaa täällä sisällä.