tiistai 13. joulukuuta 2016

JOULU JOUTUU

Joulu joutuu. Kalenterin luukut aukeavat toinen toisensa perään ja sukkalahja-varastoni hupenee. Esikoisen järjestämästä palvelus-kalenterista on paljastunut pyykin silitystä, päivän ruoan tekoa, joulukahveja, keittiön siistimistä jne. Siinä vasta kalenteri minun mieleeni. On leivottu ja syöty ekat piparit, pidetty perheen pikkujoulut ja käyty tyttöjen kanssa Ikeassa ja Jumbossa jouluostoksilla. Lahjalistani on lyhentynyt, mutta vielä sitä on liian paljon jäljelläkin. Loistavia ideoita odotellessa.




Joulukuun aikana talvi on jäätänyt jokisuiston. Joulukuu ei osaa päättää pakastaisiko vai olisiko sula. Lämpötilat heittelee ja tiet on tästä syystä kuin luistinrata. Luistinrata on onneksi myös kodin lähikentällä ja näin ollen lapset ovat päässeet luistelemaan luistimillakin pyörän ja kenkien sijasta. Hankalan kelin myötä vuokra-automme on ollut varsin suurella kulutuksella, kun on yritetty viedä yhtä töihin, paria kouluun, kolmatta harrastuksiin. Haaveet kahden auton ostosta romuttui vakuutuksen päätettyä remontoida automme uuteen uskoon. Jatkamme siis arkemme tarkkaa logistista suunnittelua, etenkin kun kolmosen koulu menee joululta kiinni ja väistötilat on kodista 4,8 km:n päässä. Bussilipun raja on luonnollisesti siinä viidessä kilsassa.




Työvuoroni on joulukuussa ollut selkeästi marraskuuta paremmin suunnitellut. Vain tämä viikko mennään yhden vapaapäivän taktiikalla. Ensi viikolla töissä käyn vain kahdesti ja muuten saan rauhassa keskittyä kodin laittamiseen ja tontun töihin. Kuulostaa ihan luksukselta.






Tänään Kotkassa on pakkasta muutama aste. Maassa hentoinen valkea kerros. Kävin aamukävelyllä Langinkoskella. Paikoin luistelinkin, sen verran on tosiaan luikasta ja hiekoitusta näemmä vähennetty. Lounaaksi keittelin Petran linssikeittoa  ja se todellakin oli melkein yhtä hyvää kuin lokantassa. Salaisuus taisi piillä siinä kanaliemessä, sillä sitä en olekaan aiemmin laittanut. Kiitos vinkistä, mikä loistava pakkaspäivän ruoka!






Nyt tämä lähtee iltavuoroon. Sininen talo jää odottamaan koululaisia kotiin palaavaksi.  Mitenkäs siellä puolen on jouluvalmistelut edenneet? Onko stressiä tai rahahuolia? Vai mieli hyvä, lämmin, hellä? 

9 kommenttia:

Petra kirjoitti...

Hyva etta keitto maistui, niin teki kauppansa taallakin. Meilla joulu tulee omalla painollaan, isovanhemmat saadaan tanne viikon loppupuolella, rikkoontuneen kuusen tilalle mies on juuri hankkimassa uutta eli se koristellaan huomenna. Mukavaa joulunaikaa ja jouluvalmisteluja Kotkaan!

Jael kirjoitti...

Ihanan talviset kuvat. Puhuin juuri pari päivää sitten poikani kanssa,joka asuu Helsingissä,ja hänkin kertoi miten sää on tehnyt siksakkia.
Kiva idea tuo esikoisen joulukalenteri:)
Linssikeitto maistuu takuulla kun on kylmää.
Mukavaa joulun odotusta koko perheelle.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Petra: Me odotamme, että milloin kuuset tulevat myyntiin lähi-Siwan pihalle ja käymme sitten välittömästi hakemassa omamme ja pistämme paikoilleen. Minä olen sellainen etukäteis-jouluilija. Kyllästyn nopeasti. Siksi olen vähän ajatellut, ettei meille tänä vuonna ihan hirmuisesti koristeita pistetäkään.

Jael: Ei voi nukkumaan mennessä tietää, että mitä aamulla ikkunasta näkyy. Tämän päivän luukussa oli mainosten jaottelu minun puolestani. Hyvä palvelus sekin:).

Eeviregina kirjoitti...

Meillä on tällä hetkellä ihan reilusti lunta, toivottavasti pysyy vielä joulunakin!
Vähän olen leiponut jouluksi, osa on jo syöty pikkujouluna. En tee kovinkaan paljoa leivonnaisia tai ruokia jouluksi. Aattona aterialle tulevat isä ja anoppi ja vietämme sen illan yhdessä. Muuten pitäisi mennä vähemmillä herkuilla, ettei pudotetut kilot tule takaisin.
Onneksi olen päässyt siitä entisestä joulustressistä pois!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Eeviregina: Minustakin tuntuu, että monta joulua on jo mennyt ilman mitään isompia stressejä. Tykkään, että jouluna on siistiä. Lahjat teettävät ehkä eniten päänvaivaa. Ruokahuoltoa helpottaa täällä Suomessa tämä sukuloiminen, eli vain yhtenä päivänä kun saa itse ruoat laitettua, voi muina päivinä istahtaa valmiisiin pöytiin. En yleensä leivo jouluksi, kun kukaan ei kuitenkaan jaksa syödä. Syödään suklaata, jos tekee makeaa mieli. Torttuja tulee paisteltua valmistaikinasta ennen joulua. Ja lapsille kelpaa kaupan valmispiparitaikina varsin hyvin. Viime vuonna jäi talokin tekemättä. Tänä vuonna koetan sen saada tehdyksi.

Carola Lehtonen kirjoitti...

Täällä on nyt maa valkoinen, mutta ei lunta juurikaan ole.Olen tänään ollut viimeisillä lahjaostoksilla...ja totta, että mitä isommiksi lapset kasvavat on lahjojen hankintakin haastavampaa...Minä olen aatonaatton ja välipäivät vapaalla. Viikonloppuna haetaan joulukuusi ja laatikot paistan aatonaattona vasta.Viikonlopun ja ensi viikon alussa laitan kodin kuntoon ja sitten saa joulu tulla. Stressiä en aijo kehittää, vaan nauttien valmistella joulua;)Hyvää joulunodotusta sinnekkin!

Hurmioitunut kirjoitti...

Onpa mahtava idea tuollainen palveluskalenteri! Vaikka ei tekisikään mitään suurta, sekin lämmittää mieltä.
Minä nautin tällä hetkellä suuresti valkoisista lumikinoksista mitä Savoon on satanut. En tiedä millainen sää on jouluna, mutta nyt näyttää kauniilta, kun puut ovat kuurassa. Sellainen kokonaisvaltainen valkeus. Kaunista.
Joululahjoja en kovin monta tänä vuonna hanki. K:lle ostin (shhh) kaksi elämyslippua: toisella mennään musiikkiteateriin ja toisella kuuntelemaan akustista metallimusiikkia. Yksi kahvinkeitin on vielä hankintalistalla.

Hosuli kirjoitti...

Kivoja talvisia kuvia! Huomasin tänään, että lankavarasto tyhjenee hyvää vauhtia, ja uusia sukkia ja lapasia valmistuu. Tämä hyvä, koska sehän tarkoittaa että kohta saa ostaa uusia lankoja ja värejä. :)

-Ruut

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Carola: Omat lapset vielä selviän, mutta mitä muiden lapsille? Minä saan olla aaton ja joulupäivän kotona, mutta Tapanina sitten töihin. Aattohan se on lapsille tärkein, joten hyvä näin.

Hurmioitunut: Täällä on ohuen ohut kerros, jonka jo yksi suojapäivä pilaisi. Huurretta ei ole puussa, kun ei ole ollut kunnon pakkasta. Saas nähdä, että millainen joulu säiden puolesta sattuu kohdalle. Nyt olen iloinnut pakkasesta, joka on mahdollistanut meidän lapsille luistelun. Kenttä on tuossa yhden talon takana, joten näyttävät helposti vetävän luistinta jalkaan.

Elämysliput on kivoja. Ja matkat. Minä sain sellaisen nimpparilahjaksi. Jee. Toteutusajankohta on vielä vähän harkinnassa.

Hosuli: Minun lankavarastoissani riittäisi ammennettavaa. Vielä kuukausi sitten neuloin neulomasta päästyäni, mutta nyt olen hyytynyt. Minulla on työn alla sellainen kuvioneule, jossa pitää vaihtaa väriä. En tykkää sellaisten tekemisestä, joten nyt työ seisoo. Mieluummin siis teen kuviot palmikoilla tms. ja neulon yksiväristä.