torstai 4. elokuuta 2016

SOLIDAARISUUDESTA

Solidaarisuus tarkoittaa netin mukaan yhteisvastuullisuutta, yhteenkuuluvuuden tunnetta ja myötämielisyyttä kanssaihmisiä kohtaan. Minun mukaani solidaarisuus on tästä lähtien yhtä kuin tuo minun mies. Kun reilu viikko sitten aloitin työni ja kello rupesi laiskojen kesäaamujen sijaan herättämään kello kuusi, rupesi mieskin heräämään samaan aikaan. Lopetti ikään kuin oman lomansa solidaarisuudesta aikaisin ylös könyävää vaimoansa kohtaan? Juodaan yhdessä aamukahvit ja ruvetaan hommiin tahoillamme. Mies lyhentämään sitä jääkaapin ovessa olevaa listaa. Sitä listaa, jossa luki mm. että maalaa ja korjaa keskiparveke. Siis se parveke, joka meillä on talon etupuolella sisäänkäynnin yläpuolella.





Parvekkeen lattian alle on hautautunut vuosien varrella järkyttävä määrä roskaa. Kyllä siellä jotkut kaadot on aikanaan tehty, mutta roskat estivät vesiä kulkemasta. Muutama lauta on lahonnut parvekkeen seinässä kaikessa hiljaisuudessa. Ne sivulaudat on nyt vaihdettu ja maalattu parveke ja sitä ylläpitävät pylväät taloon ja aitaan sointuvalla valkoisella. Lattialaudat on irrotettu ja puhdistettu pohja. Kyllä tuossa nyt silmä lepää ja mielikuvissani näen meidät joskus jopa tuolla parvekkeella istumassa. Ensin täytyy tietysti  päättää parvekkeen luonne ja ostaa sen mukaiset kalusteet. Joku löhösohva olisi kiva, mutta kun on niin sateinen tämä Suomen kesä. Vähissä ne löhöilyn mahdollistavat hetket. Ja se ikuisuusongelma nimeltä raha.




Töiden lisäksi meidän elämään on kuulunut viimeisen viikon aikana yhdet rippijuhlat, isompien lasten leiripäivät, kuopuksen onni, kun hän sai pitää Istanbulin kavereitaan yökylässä sekä esikoisen lykky, kun sai töitä ja arpavoiton Meripäiviltä. Niin ja yksi melkein onnistunut kuva minusta. Minusta kun tuntuu, että minusta on viimeisen kymmenen vuoden aikana saanut vain huonoja kuvia, mutta tämä kuopuksen näpsy rippijuhlista oli minusta jo melko hyvä. Näytän siinä lähes itseltäni! Saavutetuista kesäkiloista ja silmärypyistä huolimatta. Sellainenhan minä olen, pulskistunut ja rypistynyt. Ikääntynyt. Kuvassa minulla on päällä uusi mekko. Esikoinen tilasi sen itselleen netistä, mutta koska se oli hänelle liian suuri, äiti sai sen. On siis joskus jopa ihan hyvä olla hieman isompi, eikö vain?


Solidaarisuudella, naiset! Ja miehet. Täysillä vielä kesän herkkuihin ja lämpöisiin hetkiin. Lasten viimeiseen lomaviikkoon. Samalla jo nautiskellen siitä syksyisestä vireestä, johon voi kaivaa lääkkeeksi villasukat ja -takin. Ymmärryksestä, että tämä on ollut hieno ja vivahteikas kesä. Eikä se vieläkään ole ohi. 

11 kommenttia:

Carola Lehtonen kirjoitti...

Kaunis tuo talonne ja kiva korjattu parveke, juokaa toki joskus ilta-tai aamukahvit siellä! Solidaarisuus vaimon aikaisia heräämisiä kohtaan on aika liikkistä;) ja eipä mene päivä pilalle kun on varhain jalkeilla!

Anonyymi kirjoitti...

Onneksi olkoon uudesta työstäsi. Turhia olivat huolesi.

Osaavat kädet ja maali saavat ihmeitä aikaan. Parvekkeenne on pessyt kasvonsa. Kelpaa siitä nauttia. Omakotiasujalla ei kunnostuskohteet lopu. Mitä lie vielä listassanne? Meillä on maalattu mökkiä. Ihan palkitsevaa hommaa sekin, sateiset säät vaan ovat pitkittäneet työtä. Nyt alkaa olla valmista ja seuraavat parikymmentä vuotta vapaa siitä puuhasta.

Pari vuotta jo muutostanne. Vieläkö tunnet olevasi paluumuuttaja? Anisi

Hurmioitunut kirjoitti...

Kaunis kuva sinusta! Kuopus osaa kuvata! :)
Kiva katsella teidän remppaprojekteja, kehittymistä, ja lopputuloksia. Kaikkea se vaatii, aikaa, rahaa ja hermoja, mutta lopussa kiitos seisoo. Ja kaunis koti. :)
Aurinkoisia loppukesän hetkiä!

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Carola: Täytyy juoda. Tähän mennessä se on ollut vain Helmin ekakesän koti ja satunnaisen tuulettamisen tyyssija. Hyvin minimaalisella käytöllä siis. Kun herää ajoissa, ehtii monenlaista. Mutta huomaan kyllä, että väsymys karttuu.Voin jo kuvitella, että syksyn pimeässä tulee olemaan hankalaa. Ei päästä illalla koskaan tarpeeksi ajoissa nukkumaan.

Anisi: Aina ne asiat järjestyy. Tavalla tai toisella. Mutta ihminen on taipuvainen murehtimaan. Listalla on takapihan nurmikko, sokkelin vierustat, kellarin ikkunoiden rapsutus, maalaus ja pellitys. Noin aluksi. Ikkunat on pesemättä.

Juuri ajattelin, että vaihtaiskohan blogin nimen. Paluumuuttajia varmastikin ollaan aina, eli paluumuuttajattarena voin rauhassa jatkaa profiilissa.

Hurmioitunut: Mummon kauniit kukatkin vielä:). Kyllä jokainen remppa ja kohennus on ilon aihe, kun ensin on aherrettu sen parissa. Tai nyt: kun mies on ahertanut. Aidan maalauksesta sain jonkun jännetuppitulehduksen ja sen jälkeen maalaukset jäi. Pitää vain pitää mielessä, että kaiken ei tarvitse valmistua heti. Muuten tulee stressi.



Anonyymi kirjoitti...

Voin lukea kasvoistasi sen, että olet kauniisti elämän kypsyttämä.
Kai huomaat, että kuvaamissasi kuvissasikin on aina hieman "ajan tuomaa kauneutta". Eli ei sitä "täydellisyyttä".

Mielestäni täydellinen onkin se puutteellinen = )

Haliterkut Bulevardilta!

Pepi kirjoitti...

Hieno kuva sinusta ( ois upea blogin profiilikuvanakin, vinkvink 😉) ja kerrassaan upeaa solidaarisuutta!! Onhan se mukavaa elämässä astella tasatahtia kellonkin puolesta.
Näin se remppa edistyy - oli kiva nähdä mitä siellä on jo saatu aikaiseksikin.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Bulevardille: Kyllä, kuvaaja kuvattaviaan myöten, hieman rosoisesti ikääntynyt. Ja vieläkin voi kai väittää, että kaikki rypyt on ilosta syntyneitä:D. Ja mahan makkarat herkuttelusta. Miten onkin tehnyt niin mahdottomasti mieli kaikkea hyvää.

Pepi: Voisi kai sen profiiliksikin laittaa. Minun täytyy tunnustaa, että jos mies olisi ollut se aikaisin heräävä, minä en ehkä olisi ollut noin solidaarinen? Inhoan aikaisia aamuherätyksiä, mutta iloitsen kyllä kovasti siitä, että pääsen ajoissa kotiin. Remppa edistyy ja uutta tarvetta syntyy….

Jael kirjoitti...

Minusta sinusta otetut kuvat ovat aina hyviä,en ole huonoa kuvaa täällä nähnytkään.
Ihanaa solidaarisuutta:)
Ja onnea esikoiselle työn ja arpavoiton johdosta:) Tuosta parvekkeesta tulee varmaan kiva kun on valmis:)

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Jael: Kiitos kannustavasta mielipiteestäsi:). Esikoinen voitti tuotepaketin ja hemmottelupäivän, joka voidaan toteuttaa täällä meillä. Täytyy vain kutsua hemmoteltavat kokoon. Parvekkeen suhteen minulla on syntynyt idea, joka on toteutettavissa. Mutta toteuttaako nyt vai vasta ensi keväänä, kun taitaa tuo parvekekausi olla kohta jo loppusuoralla.

Kirjailijatar kirjoitti...

Oikein todella kaunis kuva sinusta, vaikka minäkin olen kyllä sitä mieltä, etten ole sinusta huonoa kuvaa nähnyt. Me taidamme olla vain liian kriittisiä omaa itseämme kohtaan.

Mutta kyllä sinulla vaan onkin tosi solidaarinen mies :) Ja parvekkeesta tulee hieno.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirjailijatar: Tekisi kyllä mieli ehdottaa IKEA-reissua, sillä keksin jo mitä haluaisin parvekkeelle laittaa. Ja tuoleille olisi myös käyttöä saunan eteisessä talven aikana, kun ei viitsi ulos mennä vilvoittelemaan. Ylös aurinkopurje varjoa antamaan.