lauantai 23. heinäkuuta 2016

TÄYTELÄISTÄ

Suomen kaunein rannikkokaupunki on Kotka! Sehän selvisi viime vuonna äänestyksessä, mutta minä olen tiennyt sen jo kauan ennen sitä. Torstaina kauniiseen Kotkaani saapui Onnibussin tuomana Pepi, jonka kanssa on aikanaan käyty tallaamassa Istanbulin katuja ja istuttu lettukesteillä Lillan pihalla. Lilla meni myyntiin ja nyt oli aika näyttää Pepille näitä Kotkan parhaita puolia. Aloitettiin puistokierroksella. Sapokka, Mansikkalahti ja Katariinan puisto. Tankattiin meillä vähän evästä ja jatkettiin sitten Langinkoskelle. Kameran kaivoin esiin vasta mielikohteessani Tiutisessa. Tämäkin niin moneen kertaan kuvattu, mutta rakastan tätä saaristolaistunnelmaa niin paljon, että en kyllästy tähän pieneen kylään ikinä.









Pakottava halu päästä saareen on voimistunut voimistumistaan. Tiutisessa pääsee jo melko lähelle sitä tunnelmaa. Puuttuu vain ne rantakalliot. Sen sijaan on puutaloja, laitureita ja ne ihanat merinäköalat. Veneestä haaveillaan säännöllisen epäsäännöllisesti, mutta tämä kesä näytti taas sen, että meillä ei ole aikaa veneillä. Jotenkin onnistutaan vetämään elämä jatkuvasti niin ruuhkaiseksi, että hyvä kun selvitään kesistä hengissä. Soutamassa en ole käynyt kertaakaan. Haaveilemani täysin toimeton päivä kirjan kanssa on edelleen jossakin tulevaisuudessa. Ehkä sitten ensi kesänä?






Kesä on siis ollut tähän asti täyteläinen. Kaikkea on ollut yllin kyllin. Ulkomaanmatkoja, ystäviä, marjoja, metsää, puistoja ja yllätysnumeroita. Kivoja asioita. Ihania ihmisiä. Samalla on täytynyt vähän muistuttaa itseään, että myös kivat asiat vie energiaa. Meidän olisi opittava sanomaan joskus myös "ei nyt, kiitos". Mutta kun ei malteta. Mennään myös voimavarojen kanssa vähän vuorotahtia. Kun toisen takki on ihan tyhjä, toinen sanoo: "eiköhän se nyt onnistu, jos minä paistan vaikka lettuja…" Ja kaikestahan on selvitty. Iloittu jokaisesta toteutuneesta vierailusta. Kiitos kun kävit, Pepi! 



Kaiken lisäksi silmät aina löytää jotakin hauskaa. Kuten vaikka Jokipuiston (viimeiset kuvat) laiturilta ilmoituksen jokiristeilystä puistosta puistoon. Miten hauskaa olisi sellaisellekin ehtiä. Viimeinen mahdollisuus on ensi torstaina, jolloin viimeinen risteily järjestetään Meripäivien aloituspäivänä. Työt loppuu klo. 14:40 ja risteily lähtisi Jokipuistolta klo. 15. Voikun ehtisi ja mahtuisi mukaan!

Viimeisen vuorokauden vietin täyttäen yhtä haavetta. Oli aivan super ihanaa. Kuulette siitä sitten ensi kerralla. Vinkki seuraa tässä:



ps. Taitavasta kaupunginpuutarhuristamme ja Kotkan kauniista puistoista oli juttu ylellä. Käypä lukemassa tästä ja tule sitten katsomaan puistot ihan itse!

3 kommenttia:

Pepi kirjoitti...

On se! Kaunis! ❤️
Näiden kuvien myötä pääsi vielä upeasti tuon vallan hurmaavan Tiutisen tunnelmiin.
Loistava tuo Ylen linkki, oli muuten joku aika sitten juttua radiossakin tiesi systeri kertoa, minulla se on mennyt ohi.
Mielenkiinnolla odotan seuraavia maisemia 😊

Ja vielä kerran kiitos ❤️❤️❤️

Hurmioitunut kirjoitti...

Teillä on todellakin ollut tapahtumarikas kesä! Kiitos kun olemme saaneet olla osallisia näin blogin välityksellä. Kotka näyttää kauniilta. Nuo Jokilaakson lummekuvat tuovat mieleen Givernyn. ^^

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Pepi: Puutarhuri saa ihan ansiosta kehuja. Tosin ymmärrän niitä soraääniäkin. Kotkassa työttömyysprosentti on hirveä. Olisi siis laitettava rahaa puistojen lisäksi myös työllistäviin toimenpiteisiin. Lisää yritystä Kotkaan!

Hurmioitunut: On ollut menoa ja meininkiä. Täytyy sanoa. Ei haittaa, jos syksyksi elämä hieman hiljenee:D.