maanantai 9. helmikuuta 2015

KEVÄTTÄ RINNASSA

Päivä ON pidentynyt. Ei pitkillä askelilla vaan ennemminkin varovaisin lilliputein. Joinakin aamuina yritän aloittaa työt puolta tuntia aikaisemmin, jotta pääsen liukenemaan kotimatkalle vastaavaa määrää nopeammin. Näin takaan itselleni reilun lenkin valoisaan aikaan ja saan sokerina pohjalla vielä ne auringonlaskut ja siniset hetket. Tälle lenkille taisin livahtaa torstaina. Teemana näytti olevan "mökkien talvi". Asumme alueella jossa on siirtolapuutarhamökkialueita toisensa perään. Tämä kuvissa näkyvä alue löytyy läheltä silloisen päivän työpaikkaa.






Vielä nukun ja uneksin keväästä?


Pikkumökkien vierestä alkaa isoveljen alue eli Langinkosken keisarillisen kalastusmajan miljööt. Täällä  mökkeili keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Feodorovna useana kesänä vuosina 1889-1894. Kaunis oli myös keisarillinen talvi alueella. Olisivatpa tulleet aikanaan sitäkin ihailemaan. 



Tuohon vain mukava tuoli ja viltin sisään kuumaa juomaa hörppimään. Koskenpauhu soisi korvissa ja talvi antaisi parastaan.



Veden pinta on todella korkealla ja jokainen alueen uomista oli vettä täynnä. Monesti kesällä pienimmät uomat ovat kuivana. Kiertelin sillalta toiselle. Kuinkahan monesti olen täälläkin käynyt, mutta kyllä näitä maisemia jaksaa ihailla aina uudelleen. Tällä(kin) kertaa sain ihailla ihan itsekseni, sillä ketään muuta ei ollut paikalle saapunut.







Muita kevään merkkejä: lintujen laulu, räystäältä roikkuvat jääpuikot ja tunne siitä, että talvi on taittunut. Siitäkin huolimatta, että tänä aamuna oli pakkasta enemmän kuin pitkään aikaan ja hanki kantoi sillä kävelevän kuvaajan. En nyt sano vielä olevani talvesta täysi, mutta sen verran kuitenkin, että kevään merkit eivät harmita ollenkaan. Taimitarhuriuteni alkaa nostella päätään ja "Lavakaulus viljely"-kirja on noussut pinon päällimmäiseksi. Kodin seiniäkin on tullut katseltua sillä kevätsilmällä. Kasasimme kuopuksen kanssa juuri neljä laatikkohyllyä odottamaan töistä saapuvaa isäntää. Tuolien verhoilukin täytyisi taas nostaa listalle jne. Jep, selvästi kevättä rinnassa!

15 kommenttia:

Carola Lehtonen kirjoitti...

Kyllä , kevättä rinnassa ja mielessä..kevätverhot...kesäloman suunnittelu ajoissa...jos nyt ensin kuitenkin ensi viikoN muutaman päivän talviloma vapaakin...pääsiäinen, helatorstai ja mitä näitä nyt onkaan;)Multasormea alkaa kyllä jo kutittaa ja siemenkauppojen uutiset ja puutarha- kirja pyörivät silmissä ja suunnittelua, minkä värisiä kukkia tänä keväänä ja kesällä, mitä sipuleita tulikaan syksyllä istutettua...ja mitä laitetaan itämään , yrttejä, köynnöksiä, tomaatin taimet...mitä paprikoita kokeilisi tänä kesänä??...ja eikös keskiviikoksi olekin jo luvattu 5-6 astetta plussalle? ja talitintit laulavat titityytä...kyllä kevättä kohti...

Pepi kirjoitti...

Onpas siellä hauskan mallisia mökkeröisiä :)

Ja täytyy sanoa, että ihanat kuvat kaikessa talvisuudessaan...vaan kyllä sitä kevättä on rinnassa!
Harmitti tänäänkin kun oli taas niin harmaata ja alkoi tuupata räpäskää naamaan kesken ulkoilun, mutta lohduttaudun sillä, että huomiseksi tänne on luvassa reilusti plussaa, josko se taas vähän avittais...

anumorchy kirjoitti...

Ompa kaunista!
Tuota kalastusmajan miljoota olemme kesalla katselleet.

Jael kirjoitti...

Voi miten kaunista;kuvat saavat minut ihan kaipaamaan lunta!

Unknown kirjoitti...

Käytiin viime kesänä meidän Lions Clubin porukalla Haminatattoossa ja samalla reissulla pyörähdettiin tuolla Langinkoskella. Meillä oli rooliopas paikalla, taitava näyttelijä hoiti keisanni Marian roolin hienosti ja kertoi todella mielenkiintoisesti ja elävästi Langinkosken keisarillisen historian... Kakarana sielä muutama kerta käytiin vanhempien vieraiden kanssa, mutta mulla oli varmaan kerenny vierähtää yli 30 vuotta edellisestä visiitistä. Upea paikka.

Huomena aamulla lähdetään kaverin kanssa kohti Helsinkiä ja venemessuja. Pistetän "äidin perintöä" sen verta sileeksi että käyn tilaamassa ittelleni ensi kesän urheiluvälineen... Juu kajakilla meinasin ensi kesänä Konninveden pintaa pitkin matkailla...

Unknown kirjoitti...

keisanni on suomeks Keisarinna

A kirjoitti...

Kiitos upeasta postauksesta, Paluumuuttajatar! ♥
Kelpaa siellä Langinkoskella lenkkeillä, hieno paikka;)

Mukavaa ja hyvää viikkoa sinulle ja perheellesi, PM! ♥♥

Leena Lumi kirjoitti...

Tämä taitaa olla sitä Langinkoskea josta ystäväni Päivi ja hänen miehensä Jorma Tuomi-Nikula ovat tehneet kirjan Keisarit kesälomalla Suomessa. Ainakin Virolahti on heti mainittu...en ole kirjaa vielä ehtinyt lukemaan, mutta kaiken kaikkiaan keisarit lomailivat maassamme 81 kertaa.

Upeat maisemat ja lumi kaiken vielä kaunistaa. Tänään tosin lumet taitavat saada kyytiä ympäri Suomen.

Vietin tosi pitkän joulukauden, joten en millään tajua nyt ajan kulkua...

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Kirsi: Täällä on tiistaina jo päästy 5 plusasteeseen. Olipas keväistä. Aloitin sen kunniaksi hiihtokauden. Olipas se hommaa niin monen vuoden tauon jälkeen:).

Pepi: Tänään onkin sitten ollut valoilmiötä niin siellä kun täälläkin. Viideltä vielä aurinko paisteli ja sulatti hankia kovaa kyytiä.

Anu: Kelpaa katsella niin kesällä kuin talvellakin. Ja keväällä ja syksyllä.

Jael: Onhan se lumi kaunista. Ei vielä kyllästytä.

Vilho: Netistä katsoinkin, että sinne saisi kierrokset jos jonkun kertomana. Hauska idea. Vai että ihan inkkariksi meinasit ruveta. Nimeä nyt sitten paatti äidiksi.

Aili: Kyllä kelpaa. On monen monta hienoa lenkkipolkua, kunhan saa itsensä lenkille.

Leena: jaahas, pitää käydä ihan googlettamassa kyseinen kirja. Keisaripari viihtyi Langinkoskella. Heidän seuraajansa ei tainnut sitten enää tulla kun kerran.

Lumi sulaa, niin se on. Kumpikin on hyvä, joten en sano nyt mitään suuntaan enkä toiseen.

Anonyymi kirjoitti...

Keski-Suomen kiireissä paras talviurheilulaji minulle on ollut - päiväunet !

Kuvasi ovat (taas) kovin kauniita ! Minä pidän sekä talvesta että lumesta, enkä ole vielä ehtinyt kevättä tai kesää kaivata - valoa sentään ! t: Tiina

Matkatar kirjoitti...

Olet kyllä todella upeita kuvia ottanut!

Allu kirjoitti...

Kyllähän tuolla kelpaa kävellä

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Tiina: Parashan se on, jos osaa elää siinä hetkessä missä mennään. Etelän kiireissäkin olisi välistä päikkäreille tarve, mutta kun ei jouda…

Matkatar: Kiitos.

Allu: Niin kelpaa ja kotoa sinne kävelee noin 15 minuuttia.

Hurmioitunut kirjoitti...

Tuosta paikasta olen joskus jopa kuullutkin. Romanttista! Pakkasen ja lumen keskellä hieman karunkin oloinen, mutta kaunista.

Paluumuuttajatar kirjoitti...

Hurmioitunut: Se taitaakin olla suunnilleen Kotkan ainoa "nähtävyys":D.