Helle ei osoita laantumisen merkkejä. Kotkakin olisi kaivannut osansa ukkosesta ja etenkin siitä sateesta, mutta meidät kierretään. Aivot toimivat enää puoliteholla ja se aiheuttaa omat haasteensa etenkin työmaalla. Nukkumaan mennessä tulee mieleen, että annoinkohan aamulla sen yhden asukkaan lääkkeet vai enkö antanut? Päivän aikana pitää oikein miettiä, että mitä olinkaan tekemässä. En ole kuitenkaan huolissani. Istanbulin syksyn saapuessa sai aina yllättyä itsestään; minähän olenkin ihan tekevä ja osaava ihminen. Todennäköisesti sama löytö tulee tapahtumaan Suomen syksyssä. Jos ei, niin lupaan mennä muistitestiin.
Kuvien ja muistinkin perusteella kesä on kulunut meren ääressä. Olen lopultakin heittänyt neljä vuotta ylläni pysyneen talviturkin. Ei vesi lämmintä ole, mutta siedettävää. On käyty iltauinnilla ja saunasta vilvoittautumassa. Useimmiten edelleenkin vilvoitukseksi riittää ihan vain veden äärelle pääseminen. Siinä on kätevä vaikka kutoa villaista tulevan syksyn ja talven varalle.
Oli meillä myös aurinkoiset meripäivät. Talo oli täynnä lasten vieraita ja kukaan ei kaivannut meitä kahta. Käytiin siis kiertämässä veneellä juhla-alue ja Kotkan saari. Enemmän sain iloa irti tuosta jälkimmäisestä. Viime vuoteen verrattuna oli pienet nämä meripäivät. Viralliset luvut on tosin näkemättä.
Lähestytään lempivuodenaikaani syksyä. Pitäisi kiepsauttaa lomalaisten vuorokausirytmit ympäri. Löytää reput ja penaalit. Etsiä arkinen rytmi viidelle, sillä esikoinen luonnollisesti palaa omaan opiskelijaelämäänsä. Sitä ennen kuitenkin vielä viivytellään hetki kesässä. Tehdään extempore iltaretkiä rannalle makkaranpaistoon ja seilataan meren ylikin, jos kaikki hyvin menee.
4 kommenttia:
Kivoja merellisiä Kotka-kuvia!
Minäkin olen jo ihan kuumuuden uuvuttama. Kovasti odotan huomista päivää, kun oli luvattu, että ilmat viilenevät, mutta eivät ne taida viiletäkään niin paljon kuin oli luvattu.
Satu: Eilen ukkonen jyrisi lähistöllä ja tuuli niin lupaavasti. Melkein itkin, kun ukkonen taas menikin ohi. Minä en edes kaipaa pysyvää viilenemistä, mutta jos saisi edes hetken palella.
Meillä se helle on nyt menossa, viime vkolla tuntui hieman mutta nyt taas siihen on tottunut, näyttäisi että kuumimmat kelit +39 saavutetaan loppuviikosta ja sitten pitäisi alkaa hieman laskea. Kesä on mennyt on aika hurjaa vauhtia mutta onneksi sitä on vielä edessä ja niitä syyskuisia ilmoja odotellessa.
Petra: Nyt kun oli muutama aamu 15 astetta niin palasi kyllä pikavauhtia mieleen tämän talon viileät aamut. Toisaalta, kylmää vastaan voi pukeutua, mutta kun on tarpeeksi kuuma, niin kuuma tulee vaikka nakuna. Syksy saa puolestani tulla. Ope lähtee huomenna töihin. Lapsilla sitten alkaa maanantaina koulutien kuluttaminen.
Lähetä kommentti